Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Puolueanalyysi:

Pienpuolueet

Pienpuolueet ovat vaalien radikaaleja yksityisajattelijoita, mutta valtaa niillä ei juuri ole. Viime vaaleissa valtuustopaikka irtosi vain kymmenelle. Sitoutumattomat kannatusyhdistykset saivat eri puolella Suomea 185 valtuutettua.

Julkaistu 30.3.2017

infografiikka-01 infografiikka-02
infografiikka-03
infografiikka-04 infografiikka-05
infografiikka-06 infografiikka-07
infografiikka-08 infografiikka-09
infografiikka-10

Viisi pointtia pienpuolueista

Lähtökohdat

Pienpuolueita yhdistää radikaalius — ja toisinaan myös uudet poliittiset avaukset.

Eläinoikeuspuolue ei tyydy kasvisruokapäivään kouluissa vaan kyseenalaistaa koko ajattelutavan, jossa yhteiskunnallisen toiminnan ytimessä ovat pelkästään ihmiset eivätkä myös eläimet.

Marxilais-leninistinen Kommunistinen työväenpuolue — Rauhan ja Sosialismin puolesta havittelee nimensä mukaisesti sosialistista yhteiskuntaa.

Pienpuolueissa on myös yhden asian liikkeen piirteitä. Ne haluvat vaikuttaa kohdennetusti tiettyihin yhteiskunnan epäkohtiin, eivätkä halua, että viesti hukkuu yleispuolueen syövereihin.

Feministisen puolueen ytimessä ovat naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen, rasismin vastustaminen ja ihmisten yhdenvertaisuus.

Itsenäisyyspuolue ajaa lähidemokratiaa, Suomen eroa EU:sta ja vastustaa liittymistä Natoon. Liberaalipuolue keskittyy vaaliohjelmassaan normien ja sääntelyn purkuun sekä mittaviin tulo- ja yritysveron kevennyksiin.

Viimeksi valtuustoon SKP ja Muutos 2011

Koska puoluetuki jaetaan eduskuntapaikkojen mukaan, pienpuolueet maksavat kampanjansa ilman valtion rahaa. Yhteensä ne saivat viime kuntavaaleissa 21 550 ääntä, ja 657 ehdokkaasta läpi pääsi vain kymmenen, toisin sanoen läpi pääsi vain 1,5 prosenttia ehdokkaista.

Pienistä suurin on Suomen kommunistinen puolue SKP, jolla on yhdeksän valtuutettua eri puolilla Suomea. Helsingissä SKP:n ex-puheenjohtaja Yrjö Hakanen on ollut valtuutettuna vuodesta 2004. Nokialla SKP sai peräti kolme valtuutettua.

Kommunistien ydinajatus on säilyttää palvelut julkisessa omistuksessa. Jyväskylässä ja Turussa SKP on viritellyt valtuustoaloitetta kuuden tunnin työajasta.

SKP:n lisäksi Muutos 2011 oli ainoa pienpuolue, joka sai vuoden 2012 kuntavaaleissa valtuutetun. Se ei ole nyt kisassa mukana.

Toiseksi eniten ehdokkaita on Piraattipuolueella. Viime kuntavaaleissa se keräsi lähes 6000 ääntä. Vaaliohjelmassaan piraatit kuvailevat itseään tietoyhteiskuntapuolueeksi, joka puolustaa avoimuutta, sananvapautta, yksityisyydensuojaa ja osallistavampaa sekä demokraattisempaa yhteiskuntaa.

Itsenäisyyspuolue IPU keräsi tänä vuonna 5000 kannattajakorttia neljännen kerran. Kannattajakortit kerätään aina uudestaan, mikäli ilman kansanedustajia jäänyt puolue mielii vaaleihin, koska puolue poistetaan puoluerekisteristä ellei se saa yhtään kansanedustajaa kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa.

Uudet puolueet feminismille, viskille ja eläimille

Tänä vuonna kuntavaaleissa on kolme uutta tulokasta eli Feministinen puolue, Eläinoikeuspuolue sekä Liberaalipuolue.

Feministinen puolue tavoittelee Helsingistä kahta valtuustopaikkaa sekä feminististä läpimurtoa Suomen politiikkaan. Esikuva on Ruotsista, jossa sisarpuolue Feministisk Initiativ sai kaikki eduskuntapuolueet Ruotsidemokraatteja lukuun ottamatta julistautumaan pikku hiljaa feministisiksi.

Vain ihmisillä on äänioikeus, mutta Eläinoikeuspuolue muistuttaa, että eläimetkin asuvat kunnissa eli ovat kuntalaisia. EOP:n mukaan eläinten oikeuksien puolustaminen on luonnollinen jatkumo eriarvoistavien rakenteiden purkamiselle. Konkreettisia tavoitteita ovat kuntien laaja vastuu löytöeläimistä sekä koiraveron poisto löytökoirien omistajilta.

Kun Liberaalipuolue keräsi allekirjoituksia kannattajakortteihin, se kampanjoi samalla ”Suomen holhoavaa anniskelulainsäädäntöä” vastaan tarjoilemalla allekirjoittajille viskipaukut. Puolueen nimikin oli aluksi Kansallinen Viskipuolue, mutta koska sen norminpurkutavoitteet koskivat paljon muutakin kuin alkoholipolitiikkaa, nimi muutettiin muotoon Liberaalipuolue - Vapaus valita. Kaksiosaisen nimen tarkoitus on estää sekaannusta muun muassa Liberaalien kanssa.

Valitsijayhdistykset jyräävät

Kuntavaalien erityispiirre ovat valitsijayhdistykset, joiden kautta valtuustoon on mahdollista pyrkiä puoluelistojen ulkopuolelta. Viime kuntavaaleissa yhdistyksillä oli 787 ehdokasta, joista läpi meni 185 eli mojovat 23,5 prosenttia.

Tosin 2000-luvulla valitsijayhdistysten ehdokasmäärä on puolittunut noin 800:aan. Vaalitutkija Sami Borgin mukaan osasyy on, että perussuomalaiset ovat saaneet purettua puolueisiin liittyvää pettymystä ja kanavoineet kuntalaisten protestihaluja. Lue lisää valitsijayhdistyksistä tästä.

Valitsijayhdistykset ovat suosittuja pienissä kunnissa, esimerkiksi Itä-Suomen Joroisissa ja Vieremällä ne saivat viime vaaleissa yli neljänneksen valtuustopaikoista, Lapin Pelkosenniemellä 18 prosenttia ja Järvenpäässä lähes 14 prosenttia.