1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Brexit

Britannia lähtee Euroopan unionista – näistä asioista kiistellään eroneuvotteluissa

Britannia jättää tänään alkuiltapäivästä eroilmoituksensa Euroopan unionille. Lue tästä, mitkä ovat eroneuvotteluiden kolme kiperintä kohtaa.

Kuva: AOP ja Yle Uutisgrafiikka

Britannian EU-suurlähettiläällä on tänään tärkeä tehtävä.

Kello kahden aikaan iltapäivällä EU-suurlähettiläs Tim Barrow kantaa pääministeri Theresa Mayn allekirjoittaman kirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Kirjeessä May kertoo Britannian käynnistävän neuvottelut Euroopan unionista eroamiseksi.

Kirjeen vastaanottamisen jälkeen kello alkaa tikittää, silllä brexit-neuvotteluille on aikaa vain kaksi vuotta.

Mistä asioista Britannia ja unioni käyvät tiukimmat neuvottelut seuraavien kahden vuoden aikana? Ainakin näistä kolmesta:

1. Britanniassa asuvien EU-kansalaisten asema

EU:sta eroavan Britannian keskeinen tavoite on saada EU-maista tuleva maahanmuutto hallintaan. Tämän takia pääministeri Theresa May hallitus haluaa lopettaa vapaan liikkuvuuden EU-maista mahdollisimman pian.

Britanniassa asuu noin kolme miljoonaa EU-kansalaista. Brexit-neuvotteluissa keskeinen kysymys on, mitä heille tapahtuu. Lisäksi pitää ratkaista myös EU:n jäsenmaissa asuvien noin miljoonan Britannian kansalaisen asema.

Mayn hallitus on lupaillut, että se olisi valmis takaamaan maassa jo asuville EU-kansalaisille heidän nykyiset oikeutensa. Britit odottavat, että EU-maissa oleville Britannian kansalaisille tarjotaan vastavuoroisesti samankaltaiset edut.

Pelkona on, että Britanniassa asuvista EU-kansalaisista tulee brexit-neuvotteluiden pelinappuloita, sillä Mayn hallitus on kieltäytynyt takaamasta yksipuolisesti heidän asemaansa.

Briteille maassa asuvien EU-kansalaisten epävarma asema on neuvotteluvaltti (siirryt toiseen palveluun), kun he pyrkivät saamaan omalta kannaltaan mahdollisimman hyvän neuvottelutuloksen. Britit voivat yrittää lyödä kiilaa eri EU-maiden välille, kun omien kansalaistensa asemasta huolestuneita jäsenmaita pitää taivutella myönnytyksiin.

2. Britannialle lankeava miljardien loppulasku EU-erosta

Yksi kovimmista väännöistä on luvassa siitä, kuinka paljon unionista eroavan Britannian on maksettava EU:n kassaan.

Euroopan komissio on laskenut, että brittien pitäisi maksaa unionille noin 55–60 miljardin lasku loppurahoituskaudesta. Komission mukaan summa koostuu brittien jäljellä olevista velvoitteista, sillä he saavat vielä jonkin aikaa avustuksia muun muassa unionin maatalous- ja aluekehitysohjelmista.

Tästä voit lukea tarkemmin, miten komissio on päätynyt kymmenien miljardien loppulaskuun.

Yksi brittien EU-eron kimmokkeista olivat Brysselin kirstuihin katoavat miljardit. Britannian hallituksen on siis poliittisesti mahdotonta hyväksyä näin mittavaa erolaskua.

Britannian hallituksen riveistä on viestitty, että jonkinlainen loppulasku voidaan maksaa (siirryt toiseen palveluun), muttei esitettyä kymmenien miljardien korvausta. Konservatiivien tiukimmat EU-kriitikot ovat olleet kovina ja sanoneet, ettei EU:lle makseta penniäkään.

Unionissa on puolestaan paineita saada briteiltä kunnon korvaus, sillä brittien lähdön myötä unionin budjettiin syntyy noin seitsemän prosentin lovi.

Unionin jäljelle jäävän 27 jäsenmaan on siis käytävä kauppaa brittien kanssa loppulaskun summasta. Samalla jäsenmaat joutuvat pohtimaan, katetaanko budjettiin syntyvä aukko lisärahoituksella vai leikkauksilla. 

3. Britannian ja EU:n tuleva suhde

Britannia on valmis maksamaan taloudellisesti siitä, että se saa EU-maahanmuuton hallintaan ja pystyy rajoittamaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta.

Pääministeri Theresa May ilmoitti tammikuussa pitämässään puheessa, että Britannia aikoo lähteä 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoilta, joilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat yhtä vapaasti maasta toiseen kuin maan sisällä.

Sen sijaan Britannia haluaa pitää mahdollisimman tiiviit taloussuhteet EU-maiden kanssa ja varmistaa, että brittiyritykset pääsevät sisämarkkinoille niin kattavasti kuin se unionin ulkopuolelta on mahdollista.

Tämä tarkoittaa vapaakauppasopimusta unionin kanssa. Britannian tavoitteena on, että tulevasta vapaakauppasopimuksesta neuvotellaan eroneuvotteluiden yhteydessä.

Muiden jäsenmaiden mielestä Britannia pyrkii poimimaan rusinat pullasta, kun se haluaa sisämarkkinoiden edut ilman niihin liittyviä velvoitteita.

Unioni haluaa, että ensin sovitaan eron ehdoista. Vasta kun eron kimuranteimmat asiat, kuten EU-kansalaisten tuleva asema on ratkaistu, voidaan alkaa keskustella kauppapolitiikasta.

Edessä ovat siis vaikeat neuvottelut, jotka pitäisi viedä maaliin vain parissa vuodessa. Näin mittavia neuvotteluja kumpikaan osapuoli ei ole aiemmin käynyt. Monissa arvioissa onkin epäilty (siirryt toiseen palveluun), ettei eroneuvotteluja pystytä viemään läpi määräajassa.