Tältä näyttää läpivalaistu laulava pää – väitöskirjatutkija pisti ihmisiä laulamaan magneettikuvauksessa

Laulaja Mari Leppävuori tykkää laulaa myös kovaa ja korkealta ja tietää tasan tarkkaan miten se tehdään. Nyt hän hakee siihen myös tieteellisiä vastauksia.

ääni (ihmisääni)
MRI_magneettikuvataan äänihuulia
Magneettikuvauksissa harva laulaa, mutta Mari Leppävuoren tutkimuksessa näin tehtiin.What Can We Learn From Complete Vocal Technique? – Oulun yliopiston tutkimus

Selitystä vailla. Sitä oli laulaja-laulunopettaja Mari Leppävuori kun hän aloitti lauluopintonsa reilut 20 vuotta sitten. Miksi jotkut pystyvät laulamaan korkealta ja kovaa, jopa huutamalla? Miten ääni syntyy ja kuinka laulaja saa äänensä säilymään vaurioitumattomana?

Oululaisen Leppävuoren opintojen aikaan Suomessa oli käytössä perinteisemmät metodit; puhuttiin hengittämisestä ja tuesta mutta Leppävuori halusi ymmärtää äänenmuodostuksesta enemmän. Vastauksia alkoi löytyä vasta useamman vuoden päästä kun hän osallistui Complete Vocal Technique, lyhyemmin CVT, kurssille Helsingissä. Silloin hän tajusi saavansa vastauksia mielessään pyörittelemiin kysymyksiinsä. Leppävuori on opiskellut myös itse CVT-opettajaksi Complete Vocal Institute –koulussa Kööpenhaminassa.

Tällä hetkellä Leppävuori tutkii tietokoneellaan magneettikuvia ihmisen ääntöväylästä. Kuvassa näkyy se, mitä CVT opettaa, vai näkyykö? Se Leppävuoren olisi tarkoitus selvittää.

Overdrive-moodi, MRI äänitutkimus
Tutkija Mari Leppävuoren tutkimia magneettikuvia.What Can We Learn From Complete Vocal Technique? – Oulun yliopiston tutkimus

Poikkitieteellistä tutkimusta

Onnellisten tähtien alla. Näin Leppävuori kuvailee mahdollisuutta, joka hänelle tarjoutui vuoden 2014 loppupuolella. Oulun yliopiston lääketieteellisen fysiikan professori Miika Nieminen oli osallistunut CVT-kurssille ja kiinnostui metodista siinä määrin, että tiedusteli sen tieteellisestä taustasta. Tieteellistä tutkimusta tekniikasta on tehty vielä varsin vähän, joten hän tarjosi Leppävuorelle mahdollisuutta mennä magneettikuvaukseen ja tutkia, mitä kuvassa näkyy kun laulaa.

Siitä kaikki lähti. Yhtäkkiä Leppävuori löysi itsensä ison ja monialaisen työryhmän ympäröimänä. Niemisen lisäksi mukaan oli tullut foniatrian dosentti Ahmed Geneid, musiikkikasvatuksen professori Juha Ojala, sairaalafyysikko ja dosentti Eveliina Lammentausta sekä puhetekniikan ja vokologian professori Anne-Maria Laukkanen. Fasiliteetit tutkimukseen olivat kunnossa ja Leppävuori huomasi tilaisuutensa tulleen.

– Tajusin, että nyt on semmoinen tilanne, että en voi kieltäytyä. Jäin opintovapaalle Oulun ammattikorkeakoulun lehtorin virasta ja hyppäsin väitöskirjatutkijaksi, Leppävuori kuvailee.

Pitäisi erottaa se, että mikä kuulostaa hyvältä ja mikä on tervettä äänenkäyttöä.

Mari Leppävuori

Laula kuin olisit kuplassa

Laulajat saattavat yhä edelleen törmätä myytteihin – että jollekin laulajalle sopivat vain tietynlaiset biisit. Tai että monipuolinen ja taitava äänenkäyttö onnistuu vain joiltakin. Laulaja ja laulunopettaja Mari Leppävuori haluaa olla myytinmurtaja äänenkäytön saralla.

– Meillä kaikilla on samankaltainen ääni-instrumentti ja mahdollisuus tehdä äänen kanssa monenlaisia juttuja, kun vain tiedämme mitä teemme ja miksi, Leppävuori hehkuttaa.

Leppävuori mainitsee erääksi kuumaksi perunaksi isoilla äänenvoimakkuuksilla laulamisen. Voimakasta äänenkäyttöä, tai huutamista, epäillään helposti haitalliseksi tavaksi tuottaa ääntä.

– Pitäisi erottaa se, että mikä kuulostaa hyvältä ja mikä on tervettä äänenkäyttöä. Jos diggaa isoista ja huutavista soundeista, niiden oikein tuottamiselle ei ole mitään teknistä estettä. Se on eri kysymys, kuinka moni niistä tykkää, Leppävuori sanoo.

Mari Leppävuori
Laulaja-laulunopettaja Mari Leppävuori.Pasi Lehtinen

Paraikaa tutkimuspöydällä olevan monipuolisen datan avulla Leppävuori toivoo saavansa lisää vastauksia siihen, mitä laulaessa tapahtuu fysiologisesti ja akustisesti. Mielikuvat auttavat useita laulajia mutta Leppävuoren tapaan, moni haluaa konkreettisen tiedon siitä, miten ääniä muodostetaan.

– Kaikki eivät hyödy siitä kun sanotaan, että laulat kuplassa, päästä nousee höyryä tai ajatellaan värejä. Jotkut tarvitsevat konkreettisen selityksen, että sulla on kurkunpää ja kun se menee näin, tulee tämmöinen soundi, Leppävuori toteaa.

Laulua putkessa ja kamera nenässä

Neljä eri moodia ja metallia. Siinä on lyhyesti selitettynä Complete Vocal Technique eli CVT. Tutkija Mari Leppävuori heläyttää lyhyet esimerkit moodeista: Neutral, Curbing, Overdrive ja Edge. Neutral on nimensä mukaisesti neutraali ja hieman pehmeä ääni. Puolimetallinen Curbing ja täysmetalliset Overdrive ja Edge kuulostavat maallikonkin korviin erilaisilta, mutta jos joku pyytäisi toistamaan samanlaista ääntä, monelta varmasti menisi sormi suuhun.

Kuvantamismenetelmiä tutkimuksessa on yhteensä viisi. Leppävuori kokosi joukon CVT osaajia, joista vuorotellen yksi altisti itsensä tieteen alttarille. Kuvannettavat lauloivat yhtä vokaalia kerrallaan ja sama protokolla toistettiin eri menetelmillä.

– Kuvannettavan vieressä oli yksi ja huoneen ulkopuolella tarkkaamossa vielä kolme CVT opettajaa kuuntelemassa, että kyseessä on oikea moodi. Kun kaikki hyväksyivät äänen, se tallennettiin, Leppävuori avaa.

HighSpeed kameralla kuvataan äänihuulia
Highspeed-kamera, eli suurnopeuskamera on videokamera joka kuvaa erittäin suurella kuvataajuudella.What Can We Learn From Complete Vocal Technique? – Oulun yliopiston tutkimus

Kuvantamispäivät olivat rankkoja. Magneettikuvantaminen tapahtuu makuuasennossa, ja pään pitää pysyä mahdollisimman paikallaan. Magneettikuvien avulla on mahdollista tutkia koko ääntöväylää yksittäisinä leikkeinä tai 3-ulotteisena kuvana. Foniatrisessa kuvantamisessa Highspeed-kamera, eli suurnopeuskamera laitetaan suun kautta kuvaamaan kurkunpäätä ja äänihuulia. Kamera taltioi jopa 4000 kuvaa sekunnissa, jolloin kuvaustulos voidaan esittää hidastettuna videona. Näin saadaan tarkkaa tietoa äänihuulten värähtelytavoista.

Nasoendoskopiassa kurkunpäätä ja äänihuulia tutkitaan nenäontelon kautta. EGG eli eletroglottografia on menetelmä, jossa kaulan molemmille puolille sijoitetaan elektrodit. EGG-signaalin avulla voidaan tutkia äänihuulten sulkeutumis- ja avautumisvaiheita äännön aikana.

Lisäksi Leppävuoren tutkimusjoukko on käynyt Aalto yliopistossa, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella äänieristetyssä tilassa nauhoittamassa samat äänet. Niitä on tarkoitus tutkia akustisen mittauksen keinoin.

äänihuulet suurnopeuskameralla kuvattuna
Äänihuulten värähtelyä kuvattiin erittäin hidastettuna kuvasarjanaWhat Can We Learn From Complete Vocal Technique? – Oulun yliopiston tutkimus

Klassisen äänenkäytön rinnalle tutkimusta rytmimusiikista

Ääntä on tutkittu paljon. Kaikkia edellä kuvattuja kuvantamismenetelmiä on käytetty ennenkin äänen ja lauluntuottamisen tutkimiseen. Leppävuoren mukaan suurin osa tutkimuksista on tähän mennessä keskittynyt klassiseen musiikkiin liittyvään äänenkäyttötapaan.

– Estetiikka on ohjannut myös tieteellistä tutkimusta. Rytmimusiikin puolella kuultavia äänenkäyttötapoja on tutkittu huomattavasti vähemmän, Leppävuori sanoo.

Leppävuori iloitsee aktiivisesta työryhmästään, jossa tärkeässä asemassa ovat muut CVT-opettajat, kuten Michael Keitel, Inga Söder ja Susanna Söder.

– Kaikki, jotka ovat osallistuneet tutkimukseen ovat valtavan kiinnostuneita aiheesta ja motivaatio on ollut tekemisessä korkealla, Leppävuori hehkuttaa.

Tutkijan pöydällä riittää läpikäytävää vielä pitkiksi ajoiksi. Leppävuoren mukaan CVT muuttuu koko ajan. Metodi ei jumiudu kerran määrättyihin malleihin, vaan päivittyy uuden tiedon lisääntyessä. Sitä Leppävuoren tutkimuspöydältäkin on tulossa.