Äänestätkö sinäkin änkyrää? Omaa etuaan ajavat jankkaajat lietsovat riitaa päättäjien välille – nyt heistä halutaan eroon

Änkyräpoliitikko on henkilö, joka ajaa oman kylän asioita, pitää ylipitkiä puheita ja vaatii suljettua lippuäänestystä pienimmästäkin asiasta.

politiikka
Nuijalla kopautetaan pöytää.
Yle

Harva pitää itseään änkyränä. Silti jokainen tunnistaa hahmon. Änkyrä on tiukasti kannastaan pitävä, ehdoton, neuvotteluhaluton – ja useimmiten mies.

Tänä vuonna moni kuntavaaliehdokas haluaa uudelta valtuustolta uutta päätöksentekokulttuuria. Päättäjät eivät kuitenkaan muuta toimintaansa helposti.

– Olen puhunut titaanijäärä-luottamushenkilöistä. Kun heidät saadaan mukaan kunnan kehittämiseen, he ovat ääretön voimavara. Silloin kun he kokevat jäävänsä ulkopuolelle, he pystyvät vastustamaan merkittäviäkin muutoksia, sanoo kuntatutkija ja hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Esimerkiksi Kouvolassa kolme neljästä Ylen vaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun) vastanneesta ehdokkaasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen "Riitely Kouvolan kunnallispolitiikassa ei lopu niin kauan kun poliitikot ajattelevat vain omaa kyläänsä" kanssa.

– Jos poliitikko tietää, että hänen äänestäjänsä asuvat esimerkiksi Kuusankoskella, niin hänen on hirveän vaikeaa ajaa Kouvolan kokonaisuudessa sellaisia asioita, jotka vaurioittavat Kuusankosken elinvoimaa, sanoo kuntatutkija ja hallintotieteiden tohtori Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Kun poliitikosta tulee änkyrä

Joskus kuntapäättäjä voi saada änkyräpoliitikon maineen.

– Mieleen tulee yhden asian ihminen, oman kylän asioita intohimoisesti ajava ihminen, joka ei välttämättä pysty katsomaan kokonaisetua. Änkyrä voi olla myös häirikkövaltuutettu, joka pitää esimerkiksi ylipitkiä puheita tai vaatii suljettua lippuäänestystä pienimmästäkin asiasta, määrittelee kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistosta.

Ihmiset arvioivat poliitikkoja kuitenkin omista näkökulmistaan.

– Jos poliitikko puolustaa minun asiaani, niin se on periaatteen mies. Jos vastustaa niin on änkyrä, tiivistää Airaksinen.

Kuntatutkijan mielestä eri tyyppiset poliitikot olisi saatava mukaan kunnan kehittämiseen.

Känkkyrä, mykkyrä ja sykkyrä

Politiikan julkisuudessa änkyrä-sana yleistyi vasta 1900-luvun lopulla. Vaikkapa kuntavaaliehdokkaan kutsuminen änkyräksi voidaan tulkita nimittelyksi.

– Ajattelisin, että selvä ja kielteinen kannanotto henkilön yhteistyökykyyn ja yleensä siihen, että haluaako tuon kanssa olla tekemisissä ollenkaan. Se on melkein kuin haukkumasana, sanoo suomen kielen professori, emerita Kaisa Häkkinen.

Vaikka änkyrä on politiikassa suhteellisen tuore sana, on se suomen kielessä vanhaa perua. Änkyrä on vanha murresana, jota on käytetty etenkin pohjalaismurteissa.

– Niissä änkyrä voi tarkoittaa uhmakasta, itsepäistä ja uppiniskaista ihmistä, sanoo professori Häkkinen.

Sanalla on ajan myötä ollut monta merkitystä, mutta lähes kaikki niistä ovat sävyltään kielteisiä.

– Kielessä on paljon samantapaisia sanoja kuten häkkyrä junttura, känkkyrä, käppyrä, mykkyrä, sykkyrä ja venkura. Ne ovat samantapaisia sanajohdoksia, joita yhdistää se, että jotain on pahasti sotkussa.

– Sen vuoksi sana tuntuu sopivalta politiikankin termiksi, lisää Häkkinen.

vanha virsikirja
Kuva vanhan virsikirjan sivulta. Yle

Synti änkää ihmistä

Änkyrä on johdettu sanoista änkätä ja ängätä. Ne ovat vanhoja sanoja, joita on käytetty suomen kirjakielessä sen alkuhämäristä asti. Änkätä esiintyy esimerkiksi Hemminki Maskulaisen (siirryt toiseen palveluun) virsikirjassa 1600-luvun alusta.

– Virsikirjassa synti änkää ihmisen sisällä, kun se tunkee, pyrkii ja ahdistaa ihmistä, kertoo professori Kaisa Häkkinen.

Änkätä ja ängätä saattavat puolestaan olla germaanisia lainasanoja Euroopasta.

Änkäri jankutti ylimielisesti

Pitkään änkyrä oli puhekielessä yleinen sana, jota käytettiin vain kansan parissa. 1800-luvulla kirjakieleen otettiin änkäri, joka on samaa perua änkyrän kanssa.

– Se tarkoitti tällaista ylimielistä jankuttajaa, kertoo Kaisa Häkkinen.

Kirjakielessä änkyrä alkoi esiintyä 1900-luvulla, mutta siinä se tarkoitti ensin humalaa.

– Nykyäänkin puhutaan änkyräkännistä kun tarkoitetaan, että joku on oikein kovassa humalassa. Silloin ihminen tietysti jankuttaa ja änkkää.

Mies ja täysi olutpullo.
Vahvaa humalatilaa kutsutaan änkyräkänniksi. Tiina Jutila / Yle

Tavallisesti suomen kieltä puhuvat eivät yhdistä änkyrää ja änkyräkänniä toisiinsa. Niiden merkitykset on erotettu.

– Änkyräkänni on saman sanavartalon toinen ulottuvuus. Jos puhutaan änkyräkännistä, niin ei ajatella, että kyse on änkyrästä.

Rajajääkärit omivat sanan

Vain yksi änkyrä-sanan merkityksistä on sävyltään positiviiseksi tulkittava. Ja sekin liittyy sotimiseen.

– Vanhassa sotilaskielessä änkyrä tarkoitti rajajääkäriä.

ankerias
Ankeriasta on vanhassa suomessa kutsuttu änkyräkalaksi.Tapani Ripatti / Yle

Kuten Pohjanmaalla satoja vuosia sitten, on änkyrällä on aina kuvattu ihmistä ja hänen ominaisuuksiaan. Vain yhdessä tapauksessa änkyrä on yhdistetty luontoon.

– Ankeriasta on nimitetty änkyräkalaksi, sanoo Kaisa Häkkinen.

Änkyrä vastaan verkostovelho

Änkyrällä on myös vastapari.

– Änkyrän vastakohta on varmaan yhteistyökykyinen ja neuvotteluhaluinen, mitä änkyrä ei taatusti ole. Neuvotteluhaluinen, yhteistyöhaluinen, sanoo suomen kielen professori Kaisa Häkkinen.

– Olen puhunut ajattelultaan ketterästä verkostovelhosta, joka saa aikaan huomattavasti enemmän kuin yksilönä valtuustossa. Tällaisilla päättäjillä on hyvät verkostot ja he pystyvät aistimaan hiljaisia signaaleja ja näkevät, mitkä asiat nousevat ihmisille tulevaisuudessa tärkeiksi. Asiat mistä ei vielä puhuta, mutta kohta puhutaan varmasti, vastaa kuntatutkija Jenni Airaksinen.

Tulevaisuudessa luottamushenkilöillä on Airaksisen mukaan kaksi ominaisuutta ylitse muiden.

– Hän välittää omasta alueestaan tai sen ihmisistä ja hän välittää kokonaisuudesta. Toinen ominaisuus on yhteistyökyky.