Pyykinpesua, rahankäyttöä ja aamuheräämisiä – asuntola on askel itsenäisyyteen

Opintovalmennusyksikkö AAKE on nuorelle porras kotoa itsenäiseen asumiseen. Asumisen rahoituspäätöksiin toivottaisiin pitkäjänteisyyttä, jotta elämää saataisiin opetella rauhassa.

Koulutus ja kasvatus
Koulutuskeskus Sedun ohjaaja Jaana Luhtala ja opiskelija Heidi Suokas.
Koulutuskeskus Sedun ohjaaja Jaana Luhtala ja opiskelija Heidi Suokas viihtyvät yhdessä.Eveliina Parkkinen

Koulutuskeskus Sedun asuntolan käytävällä Seinäjoella kaikuvat oveen koputukset. Asukkaita herätellään uuteen päivään.

– Huomenta, oletko jo noussut, ohjaaja Jaana Luhtala huikkaa nuoren huoneeseen.

Luhtala saa vaimean vastauksen. Monelle AAKEn nuorelle herääminen on vaikeaa.

AAKEn (asumiseen, ammattiin, koulutukseen, elämään) tavoitteena on, että nuori menee kouluun ja pärjää siellä normaalisti. Kun koulu alkaa sujua, aletaan keskittyä itsenäistymiseen. Arjen taitoja opetellaan pyykin pesusta rahankäyttöön ja unirytmin hallintaan. Tukea saa myös Kelan kanssa asiointiin liittyviin ongelmiin.

– Meillä on ovet auki ja kaikki saavat aikataulun puitteissa kulkea miten haluavat. Soitamme tai laitamme viestiä, jos nuorta ei ole näkynyt, ohjaaja Jukka Lehto summaa.

Toimintaa on pyörittänyt Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys vuodesta 2003. Nuoren kotikunta ostaa AAKE-paikan yhdistykseltä.

Ymmärtävä ihminen, jolle voi puhua

Sedun opiskelija Heidi Suokas (18) muutti AAKEn asuntolaan reilut kaksi vuotta sitten. Nyt hän asuu omillaan, mutta saa edelleen tukea tarvittaessa.

– Ilman AAKEa muutto yksin Alavudelta Seinäjoelle opiskelemaan olisi ollut liian vaikeaa. Erityisesti henkinen tuki on ollut tärkeää. Ja se, että on joku ymmärtävä ihminen, jolle voi puhua.

Suokas opiskelee hotelli-, ravintola- ja cateringalaa. AAKEssa hän on päässyt laittamaan ruokaa muille asukkaille. Hän on saanut AAKEsta itselleen ystäviä, joihin hän aikoo pitää yhteyttä myös koulun jälkeen.

Alkuun elämä AAKEssakaan ei ollut helppoa. Suokas saattoi sanoa ohjaajille pahasti päin naamaa ja monena aamuna herääminen oli vaikeaa.

– Heidi asui tässä puolitoista vuotta ja parasta palautetta on ollut koko tämä kevät. Hän on asunut joulusta asti yksin ja hänellä menee hyvin. Siitä tietää, että jotain on täällä hoidettu oikein, Lehto summaa.

– Täällä olevia ihmisiä ja tekemistä oppii arvostamaan uudella tavalla kun muuttaa pois, Suokas sanoo.

”Meille saa suuttua”

Nuoria tulee AAKEen ympäri Pohjanmaata monenlaisista olosuhteista. Osalla on mielenterveys- tai päihdeongelmia ja osalla muita elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.

Keskimäärin nuori viipyy AAKEssa yksi tai kaksi lukuvuotta. AAKEn työntekijät toivoisivat kunnilta jatkuvuutta nuoria koskeviin päätöksiin.

– Jotkut kunnat tekevät päätöksen vain puoleksi vuodeksi eteenpäin, minkä vuoksi nuorta jännittää saako jatkaa seuraavalla lukukaudella. Olisi kiva pystyä sanomaan, että ole ihan rauhassa, saat asua tässä kaksi vuotta, Lehto kertoo.

– On käynyt niin, että olemme täällä todenneet, että nuori tarvitsisi vielä tukea, mutta kotikunta ei ole enää rahoittanut nuoren AAKE-paikkaa.

Aakessa on nuorille paikkoja yhdeksän, ohjaajia on neljä.

– Meille saa suuttua, saa sanoa suoraan ja paiskoa ovia. Tässä pitää itsestäkin antaa jotain, osata olla ihminen ihmiselle, Jukka Lehto painottaa.

Lehto ja Luhtala arvostavat hyvin toimivaa yhteistyötä vanhempien, koulun opiskelijahuollon, opettajien, asuntolan, kuntien ja niiden sosiaalityöntekijöiden sekä muiden hoitotahojen kanssa.

– Luodaan turvallinen ympäristö ja annetaan mahdollisuus onnistua ja mikä tärkeintä; epäonnistua niin, ettei maailma kaadu.

Taru Nissinen
Eveliina Parkkinen

_Kirjoittajat ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka työskentelivät Yle Pohjanmaan toimituksessa. Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. _