Haavasta pitkä hoitokierre ja iso lasku – Painehaava voi saada jopa satojen tuhansien hintalapun

Markku Herralan jalassa on neljä varvasta ja yksi vaikea haava. Painehaavojen osuus terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on lähes 500 miljoonaa euroa.

haavat (vammat)
Mies istuu haavapolilla
Varpaan amputoimisesta tullut leikkaushaava aiheuttaa Markku Herralalle kovaa kipua.Niko Mannonen / Yle

KajaaniRoomassa sataa niin, että mukulakivikadulla astellessa vesi tirskuu varpaiden välistä. Lomalaisia se ei kuitenkaan haittaa. Diabetesta sairastava kajaanilainen Markku Herrala huomaa kuitenkin hotellihuoneessa varpaansa välissä hiertymän.

Kotiin tullessa selviää, että veden, bakteerien ja hankauksen ärsyttämä ruhje on odotettua sitkeämpi. Sitä hän ei kuitenkaan arvaa, että yli vuoden päästä hän istuisi Kainuun keskussairaalan haavapolin sängyllä ties monettako kertaa pohtimassa varpaidensa kohtaloa.

Pottuvarpaan vieressä on ammottava aukko, joka ei parane, ei sitten millään. Varpaita on yhteensä neljä.

Haavat ja ruhjeet tulisi aina ottaa tosissaan. Hoitamaton tai huonosti hoidettu haava voi johtaa isoon laskuun tai saattaa ihmisen kuolemanvaaraan.

Haavahoitaja puhdistaa haavaa
Kroonistunut haava on pitkä-aikainen ja kallis hoidettava. Markku Herrala menetti varpaansa epäonnisen lomareissun vuoksi. Nyt hoidot ovat jatkuneet jo toista vuotta. Niko Mannonen / Yle

Koko Suomessa haavojen hoidosta aiheutuu vuodessa satojen miljoonien hoitokulut. Suurin osa kustannuksista tulee hoitajien palkoista.

Pelkästään painehaavojen osuus Suomen terveydenhuollon vuosittaisista kustannuksista on 2–3 prosenttia, eli lähes 500 miljoonaa euroa. 55 000–80 000 potilaalla arvioidaan esiintyvän vuosittain yksi tai useampi painehaava. Laskelmat Suomen painehaavakuluista perustuvat suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin.

Kainuun keskussairaalassa piisaa kiirettä myös tavallisena arkimaanantaina. Ovi käy tiuhaan ja potilaat istahtavat penkkiin. Haavat puhdistuvat ja potilaiden hampaat nousevat irveen. Polilla käy monenlaisia potilaita kroonisista tapauksista akuuttiin hoitoon.

En minä ole kovin herkästi sellainen luonne, joka luovuttaa.

Markku Herrala

Myös Kainuussa niin sanottuihin makuuhaavoihin, eli painehaavoihin, törmää suhteellisen usein. Haavahoitaja Arja Korhonen saa puhelun potilaasta, jolla on huomattu kyseinen, hyvin yleinen vaiva. Hän vaatii merkitsemään diagnoosin potilaan papereihin.

– Painehaavoja on yllättävän paljon. Jossakin vaiheessa kuviteltiin, että niistä päästään eroon. Niitä on vähemmän ja vähemmän, mutta valitettavasti haavoja on silti melko runsaasti, haavahoitaja Arja Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan tilanteesta kurjan tekee se, että painehaavat olisivat kokonaan ennaltaehkäistävissä.

Yli puolet painehaavoista jää huomaamatta

Painehaavojen kohdalla kompastuskiveksi nousee tunnistaminen. Noin 60 prosenttia painehaavoista jää terveydenhuollossa tunnistamatta.

Haavan etenemisessä on viisi vaihetta. Ensimmäisen ja toisen asteen painehaavan toteamiseen tarvitaan harjaantuneisuutta. Viheliäinen haava saattaa syntyä paineen tai paineen ja venytyksen seurauksena neljän tai jopa kahden tunnin aikana. Painehaava saattaa ihmisen myös alttiiksi erilaisille infektioille ja sitä kautta kuolemanvaaralle.

– Tunnistaminen on varmasti se vaikein. Hoitotyössä puhutaan monesti, että potilaalla punoittaa kantapää tai peppualue. Siellä on jo painehaava. Se on se ensimmäinen aste, kun iho alkaa punoittaa niin, ettei punoitus laske asentoa vaihtamalla, Korhonen opastaa.

Haavahoitaja valmistelee hoitotilannetta
Haavahoitaja Arja Korhosen mukaan päivät polilla ovat kiireisiä. Niko Mannonen / Yle

Ihon ja sen muutosten seuraaminen on tärkeää. Korhonen varoittaa, että jopa kantapäässä oleva rakkula voi olla alkava painehaava.

– Se on se vaihe, jossa pystyttäisiin pelkällä asentohoidolla, ravitsemuksella ja oikeilla hoitotuotteilla hoitamaan haava pois. Hoito kestäisi noin kolme kuukautta. Jos haava puolestaan pääsee pahenemaan, siitä tulee kolmannen ja neljännen asteen painehaava. Tällaisen haavan hoitaminen voi maksaa satoja tuhansia euroja, toteaa Korhonen.

Painehaava ei ole ikäkysymys.

– Painehaavojahan voi tulla ihan minkä ikäiselle ihmiselle tahansa. Se voi tulla vauvalle tai vaarille. Itselläni nuorin painehaavapotilas on ollut kaksi viikkoa vanha vauva ja vanhin yli 100-vuotias.

"Joskus on tehnyt mieli heittää kintaat tiskiin ja olkoon"

Nyt on Markku Herralan vuoro kärvistellä ja sadatella. Mies irvistää tottuneesti, kun haavahoitaja Marika Ala-Hiiro puhdistaa haavaa ja ottaa pois kuollutta ihosolukkoa. Herrala käy haavapolilla hoidattamassa syvää ja tulehtunutta haavaa kaksi kertaa viikossa. Tällä kertaa Ala-Hiiro ja Korhonen päättävät jatkaa hyvin alkanutta alipaineimuhoitoa.

– Letkua täytyy siirtää, ettei se paina ihoa ja aiheuta painehaavaa, haavahoitajat arvioivat ja suorittavat toimenpiteen loppuun.

Haavaa hoidetaan sairaalassa
Markku Herrala käyttää liikkumisen apuvälineinä kävelusauvoja sekä erikoiskenkiä. Hän käy vastaanotolla kaksi kertaa viikossa.Niko Mannonen / Yle

Kroonistuneen haavan hoitamisprosessi on pitkä ja raskas. Operaation lopussa Herrala hymyilee. Hän on ollut tyytyväinen yhteistyöhön haavahoitajien kanssa. Se on helpottanut tuskaista taivalta.

– Haavan paraneminen voi pitkittyä todella monesta syystä. Taustalla voi olla, että haavan diagnoosia ei ole tehty riittävän hyvin tai haavan paranemiseen vaikuttaviin seikkoihin ei ole paneuduttu, Korhonen sanoo siirtäessään edellisen potilaan hoitovälineitä pois apupöydältä.

– Varsinkin iäkkäillä potilailla, jos ravitsemus ja verenkierto ovat huonoja, voi haavan hoitoon mennä hyvinkin pitkä aika, Ala-Hiiro lisää.

Herralan hoitokierre alkoi Roomassa tulleesta hiertymästä ja sitä seuranneen varvasamputaation epäonnistuneesta tikkauksesta.

Nyt suunnitteilla on uusi leikkaus tai hoidon jatkaminen muilla keinoilla.

Toiveet toipumisesta ovat korkealla, vaikka mies myöntää, että heikoimmilla hetkillään hän on ollut valmis antamaan kaikki varpaansa kivun loppumiseksi. Se on kuitenkin ollut vain hetken ajatus.

Painehaavahan voi edetä todella nopeasti.

Marika Ala-Hiiro

Lienee siis turha edes kysyä, onko haavan hoitaminen ollut työlästä?

– No on. Kyllähän tämä on niin pitkäaikaista. Jos ihan rehellisesti sanon, niin joskus on tehnyt mieli heittää kintaat tiskiin ja antaa olla. En minä ole kovin herkästi sellainen luonne, joka luovuttaa, Herrala toteaa.

– Tietysti täytyy aktiivisesti itse toimia ja yrittää tehdä parhaansa, hän jatkaa.

Herrala aikoo etsiä ratkaisuja yhdessä lääkärien kanssa. Hän aikoo selvitä. Siksi hän matkusti tiistaina Kuopioon saamaan konsultaation uudesta leikkausmahdollisuudesta. Tähän mennessä hoitoihin leikkauksineen on uponnut helposti kymppitonni.

Painehaavan hintalappu saattaa olla jopa 100 000 euroa

Tavanomainen ja joka ikäluokassa yleinen painehaavakin on kallis hoidettava. Haavahoitaja Marika Ala-Hiiro huomauttaa, että yhden painehaavan hoitaminen on tuhansien eurojen pommi. Hoito maksaa enemmän kuin niiden ehkäisy.

– Viidestä tuhannesta ja kuudesta ja puolesta tuhannesta eurosta satoihin tuhansiin euroihin, Ala-Hiiro laskee.

– Voi olla, että voidaan vaatia jopa leikkaussalihoitoja tai hoito pitkittyy niin pitkäksi, että se voi tuoda paljon lisäkustannuksia, hän lisää

Marika Ala-Hiiro
Haavahoitaja Marika Ala-Hiiro kertoo, että painehaavan hoitamisen kustannukset voivat kohota tarvikkeineen hyvinkin korkeiksi. Siksi aikainen diagnoosi ja ennaltaehkäisevä työ ovat tärkeässä asemassa.Niko Mannonen / Yle

Kaksi vuotta sitten sairaanhoitajaksi valmistunut ja vasta haavanhoitoon erikoistunut Ala-Hiiro painottaa nopeaa diagnoosia ja ripeää hoitoa.

– Painehaavahan voi edetä todella nopeasti. Tunnistaminen pitäisi tehdä heti potilaan hoitoon saapuessa tai viimeistään kahdeksan tunnin kuluessa hoitoon saapumisesta. Jos painehaavaa ei huomata siinä vaiheessa, kun potilas saapuu hoitoon, niin se voi kehittyä hyvinkin pian, Ala-Hiiro varoittaa.

Hänen mielestään akuuttiin hoitoon tai vuodeosastolle saapuvan potilaan ihon kunto pitäisi tarkistaa aina. Jos poikkeavuuksia huomataan, ne tulisi kirjata potilastietoihin.

– Voi olla, ettei potilaalla ole painehaavaa vielä hoitoon saapuessa. Jos ihon kuntoa ei arvioida tai riskinarviointia ei tehdä, niin voi olla, että seuraavan kerran kun hoitaja menee käymään potilaan luona, painehaava on jo syntynyt, Ala-Hiiro painottaa.

Riittävätkö hoitovälineet?

Niitä, jotka ovat jättäneet haavan omaehtoisesti hoitamatta, tulee poliklinikalla vastaan harvemmin.

– Silloin tällöin tulee vastaan tällaisia tilanteita. Kyseessä voi olla "laitapuolenkulkija" tai sitten on sellainen elämäntilanne, ettei ole jaksanut kiinnittää huomiota itseensä. Ehkä ei ole ymmärretty haavan vakavuutta, haavahoitaja Arja Korhonen sanoo.

Varsinaisesti haavapoliklinikoilla työskenteleviä on Kainuussa ihan liian vähän.

Arja Korhonen

Korhosen mukaan vielä harvemmin haavojen ja esimerkiksi painehaavojen paheneminen johtuu palvelutalojen, hoitolaitosten työntekijöiden tai kotihoitajien piittaamattomuudesta.

– Hoitajat ovat tänä päivänä erittäin perillä asioista. Hoitajille, varsinkin Kainuussa, järjestetään todella paljon koulutuksia. Meille järjestetään vuosittain alueellisia haavakoulutuksia ja meillä on paljon osastotunteja. Koulutusta kyllä on.

– Toki esimerkiksi yksityisen hoivakodin ongelmana voi olla se, ettei ole saatu riittävästi hoitovälineitä, eli vaikkapa oikeanlaisia patjoja painehaavapotilaiden hoidon tueksi, Korhonen jatkaa.

"Haavahoitajia ei ole tarpeeksi"

Asentohoito ja oikeanlaiset hoitovälineet, kuten patjat, ovat avainasemassa painehaavojen ennaltaehkäisemisessä. Arja Korhonen huomauttaa, että esimerkiksi laskimoperäiset säärihaavat, diabeetikon jalkahaavat sekä painehaavat olisivat täysin ennaltaehkäistävissä.

Ala-Hiiro uskoo, että tahtotila isojen kustannusten ja rankkojen kipujen ehkäisemiseen on suuri.

– Asentohoitoa pyritään toteuttamaan ihan joka paikassa. Se, millaiset resurssit hoitopaikassa on, vaikuttaa siihen, kuinka tiheästi sitä voidaan toteuttaa tai kuinka yksilökohtaisesti potilaan yksilöllisiin tarpeisiin voidaan kiinnittää huomiota, Ala-Hiiro sanoo.

Hoitaja sitoo haavaa
Markku Herrala on hoitanut haavaa aktiivisesti myös kotona. Nyt hän on viimein saanut helpotuksen nukkumiseen. Kipu on rauhoittunut hieman.Niko Mannonen / Yle

Hän pitää tärkeänä myös sitä, että haavat ja niiden hoitotyö ovat nykyisin isompi kokonaisuus sairaanhoitajaopinnoissa.

– Ihan sama missä on töissä sairaanhoitajana, niin haavoja tulee vastaan, Ala-Hiiro sanoo.

Mitä haavanhoitajat ovat mieltä, tulisiko koulutettua väkeä, erikoistuneita haavahoitajia, olla edelleen enemmän?

– Haavahoitajia ei ole tarpeeksi. Jos ajatellaan, että tällä hetkellä meillä on puolitoista haavahoitajaa meidän erikoissairaanhoidon piirissä. Haavahoidon erikoistumisopinnot käyneitä hoitajia on useampia. Varsinaisesti haavapoliklinikoilla työskenteleviä on Kainuussa ihan liian vähän, Arja Korhonen sanoo painokkaasti.