1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. karjatalous

Perimän selvittämisellä terveempää karjaa – "Tuo tuotantoon lisää eettisyyttä"

Genomitestaus on karjan kehittämisen kannalta hyödyllistä. Sotkamolaisella maitotilalla on testattu eläimiä kaksi vuotta.

karjatalous
Vasikka Iivonlahden maitotilalla
Iivonlahden tilalla genomitestattiin viisi vasikkaa. Yksi niistä on Otus-vasikka. Kimmo Hiltunen / Yle

Sotkamolaisella Iivonlahden tilalla viisi vasikkaa odottelee genomitestin ottamista. Tilan isäntä Matti Rönty nappaa yhden vasikoista, asettaa sen pään jalkojensa väliin ja napsauttaa sille korvamerkin. Samalla hän saa korvan palasesta DNA-näytteen, joka lähetetään Tanskaan. Parin kuukauden päästä selviää, mistä vasikasta tulee hyvä lypsylehmä ja mistä sopiva sonni siittämiseen.

Iivonlahden maitotilan isäntä Matti Rönty näyttää genomitestaukseen käytettävää työkalua
Matti Rönty valmistautuu genomitestin ottamiseen.Kimmo Hiltunen / Yle

Iivonlahden tila on ottanut genomitestejä nyt kahden vuoden ajan. Samassa ajassa maidontuotanto on noussut noin 500 kiloa vuodessa yhtä lehmää kohden.

– Se ei tietenkään ole pelkästään genomitestauksen ansiota, mutta osittain kyllä, tilan emäntä Anna Rönty kertoo.

Tulee sellainen tonnin tappio, jos kasvatat turhan eläimen.

Anna Rönty

Röntyjen mukaan tuoton kasvaminen ei kuitenkaan ole jalostuksessa tärkeintä. Myös eläinten terveys ja hyvinvointi ovat sekä heille että kuluttajille tärkeää.

– Eläimet ovat olleet huomattavasti terveempiä genomitestauksen aloittamisen jälkeen. Jalkarakenteet ovat parantuneet, eli ei tule kipeäjalkaisia. Myös utarerakenne on parantunut, jonka seurauksena utaretulehdukset ovat vähentyneet, Anna Rönty mainitsee.

– Jalostetaan entistä terveempiä ja pitkäikäisempiä eläimiä. Se tuo tuotantoon lisää eettisyyttä, hän jatkaa.

Säästöä karjatilallisille

Genomitestauksella pyritään siis selvittämään jo muutaman kuukauden ikäisten vasikoiden vahvuudet. Iivonlahden tilalla ei testata kaikkia vasikoita, vaan pelkästään ne, joista oletetaan vanhempien perusteella tulevan hyviä tuotantoeläimiä.

– Jos nähdään, että vasikka on saanut hyvään maidontuotantoon vaikuttavat geenit isältään, niin tiedetään, että se on potentiaalinen hyvä maidontuottaja. Ja jos vasikan äidillä on ollut huono utarerakenne ja nähdään genomista, että se on saanut äidiltään ne utarerakennegeenit, niin tiedetään, että siitä tulee semmoinen toivoton riippatissi, Anna Rönty naurahtaa.

kaksi vasikkaa karsinassa Iivonlahden tilalla
Genomitestaus selvittää jo muutaman kuukauden ikäisten vasikoiden vahvimmat ominaisuudet. Kimmo Hiltunen / Yle

Genomitestaus saa aikaan myös selvää taloudellista säästöä. Vasikan kasvattaminen kaksivuotiaaksi poikivaksi eläimeksi maksaa noin 1 500 euroa. Jos lehmästä paljastuu, että se lypsää huonosti ja se teurastetaan, on tuotos noin 500 euroa.

– Tulee sellainen tonnin tappio, jos kasvatat turhan eläimen. Testauksesta on siis sellainenkin hyöty, että sellaiset turhat, umpimähkään kasvatetut eläimet vähenevät. Enää ei tarvitse kasvattaa sellaisia varaeläimiä siltä varalta, että joku onkin huono, Anna Rönty mainitsee.

Yhä useampi kiinnostunut

Osassa Pohjoismaita toimivan jalostusyrityksen Viking Geneticsin sonnianalyytikko Katarina Hägg kertoo, että yhä useampi tilallinen on kiinnostunut eläimiensä genomitestauksesta. On tiloja, jotka testaavat kaikki eläimensä ja sitten on tiloja, jotka eivät ole vielä genomitestanneet ollenkaan.

– Se on kehittyvän tilan yksi tärkeimmistä työkaluista, kun tehdään eläinvalintaa. Jos haluaa kehittää omaa karjaansa tai on mahdollisesti investoimassa tai laajentamassa tilaansa, niin genomitietoja hyödyntämällä navettaan löytyisi ne oikeat ja tilan tavoitteita vastaavat eläimet, esimerkiksi hyvät lypsylehmät.

Matti Rönty esittelee genomitestausvälineistöä
Vasikoiden DNA-näytteet lähetetään Tanskaan testattavaksi.Kimmo Hiltunen / Yle

Genomitestauksen myötä lehmien tuotos on kasvanut vuosi vuodelta, eli ne lypsävät enemmän maitoa. Samaan aikaan tilojen määrä on laskenut rajusti.

– Tilojen määrä on laskenut ja samalla tilojen koot ovat kasvaneet, eli nykyään on enemmän lehmiä yhtä navettaa kohden. Sen vuoksi on entistä tärkeämpää, että lehmät voivat hyvin ja ovat terveitä, Hägg sanoo.

Vasikka Iivonlahden tilalla
Eläimet ovat olleet terveempiä genomitestauksen aloittamisen jälkeen.Kimmo Hiltunen / Yle

Häggin mukaan Suomi on Pohjoismaiden kärkimaa genomitestauksessa. Suomessa genomitestataan huomattavasti enemmän karjaa kuin esimerkiksi Ruotsissa.

– Siitä kuuluu tietysti suuri kiitos suomalaisille karjanomistajille, että he ovat olleet aktiivisesti mukana. Löytyy paljon karjanomistajia, jotka ovat hyvin innostuneita ja haluavat jalostaa sekä kehittää karjaansa, Hägg mainitsee.

Lue seuraavaksi