Asiantuntijat erimielisiä – muuttaako merimetso sisämaan järville?

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos ja Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola ovat erimielisiä siitä, kuinka todennäköisesti merimetso leviää sisämaahan.

luonto
kaksi merimetsonpoikasta pesässään
Merimetson poikaset kuuluvat nykyään merikotkien ruokalistaan.Jarkko Heikkinen / Yle

Leviääkö merimetso rannikoilta sisämaahan vai ei? Vastaus kysymykseen riippuu siitä, keneltä kysyy.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Mari Pohja-Mykrä arvioi tiistaina Ylen haastattelussa, että merimetsot saattavat siirtyä lähivuosina uusille seuduille Suomen sisäosiin. Merimetsoihin perehtynyt Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos sanoo olevansa samaa mieltä.

– Nykykeväiden tilanteessa se on mahdollista. Jos keväät ja kesät lämpenevät ja jäiden lähtö aikaistuu, merimetso voi alkaa pesiä eteläisen Suomen järvillä. Merimetso pesii vasta, kun jääyhteys pesimäsaareen on katkennut ja kettu tai muut nisäkäspedot eivät pääse häritsemään pesintää, Mikkola-Roos sanoo.

Jos keväät ja kesät lämpenevät ja jäiden lähtö aikaistuu, merimetso voi alkaa pesiä eteläisen Suomen järvillä.

Vanhempi tutkija Markku Mikkola-Roos

Mikkola-Roosin mukaan esimerkiksi Vanajavesi ja Mallasvesi ovat mahdollisia pesimäjärviä, koska niillä on jo oleskellut merimetsoja. Samoin Lahden Vesijärvi on mahdollinen kohde.

Luonnonsuojeluliitto: Tuskin muuttavat

Sen sijaan Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola kyseenalaistaa arvion merimetsojen muuttohalusta.

– Se olisi teoriassa mahdollista, mutta linnut olisivat voineet muuttaa sisämaahan jo aiemmin. Suomen yli muuttaa säännöllisesti Vienanmeren merimetsoja. Tiedetään, että merimetsoja oli sotien välisenä aikana Laatokalla, Veistola sanoo.

Linnut olisivat voineet muuttaa sisämaahan jo aiemmin.

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Veistolan mukaan Suomen järvet saattavat olla liian pieniä ruokkimaan merimetsoja. Ruotsissa merimetsot pesivät etelän isoilla järvillä.

Uusille seuduille merellä

Luonnonsuojeluliiton Tapani Veistola sanoo, että koko Itämerellä merimetsokanta on saavuttamassa huippunsa. Hän oli tiistaina aihetta käsittelevässä kokouksessa Kööpenhaminassa.

– Kannan kasvu näyttää hyytyvän luonnollisista syistä. Merimetsolla on myös uusi luontainen vihollinen eli merikotka, joka on yleistynyt merellä ja sisämaassa. Merikotka käy syömässä merimetsokolonioista poikasia, Veistola sanoo.

Ympäristökeskuksen Markku Mikkola-Roos arvioi, että merimetsot muuttavat joka tapauksessa myös merialueilla uusille seuduille ainakin niiltä alueilta, joille on myönnetty häirintälupia. Viime vuonna merimetsot siirtyivät Suomen suurimmasta merimetsoyhdyskunnasta Merikarvialta häirinnän takia kohti Pohjanmaata.

Viime kesänä Suomen merialueilla pesi (siirryt toiseen palveluun)noin 25 500 merimetsoparia.