Turkin epäillään vakoilleen turkkilaisia Saksassa

Vakoilun uskotaan kohdistuneen Turkin hallituksen poliittisiksi vastustajiksi epäiltyihin.

Turkki
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan (oik.) ja ulkoministeri Mevlut Çavuşoğlu
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan (oik.) ja ulkoministeri Mevlut Çavuşoğlu Turkin ja Suomen välisessä jalkapallon MM-karsintaottelussa Antalyassa perjantaina 24. maaliskuuta.Tolga Bozoglu / EPA

Turkin tiedustelupalvelun epäillään vakoilleen poliittisia vastustajiaan Saksassa. Syyttäjä ilmoitti tiistaina aloittavansa tutkinnan asiasta, kertoi uutistoimisto AFP.

Vakoilun epäillään kohdistuneen uskonnollisen johtajan Fethullah Gülenin väitettyihin kannattajiin. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt Gülenia viime heinäkuun vallankaappausyrityksen suunnittelusta.

Vakoilun laajuus kävi ilmi saksalaismedian mukaan helmikuussa, kun Turkin tiedustelupalvelun MIT:n johtaja Hakan Fidan luovutti Saksan tiedustelupalvelulle listan ihmisistä, joiden Turkki väittää olevan Gülenin kannattajia. Listalla oli Britannian yleisradioyhtiön, BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) 300 nimeä sekä 200 järjestöä tai koulua.

Turkkilaiset olivat ilmeisesti toivoneet, että Saksan tiedustelupalvelu olisi auttanut heitä. Listalla olleista on kuitenkin varoitettu matkustamasta Turkkiin.

– En usko, että kukaan Saksan ulkopuolella uskoo, että Gülen-liike olisi vallankaappausyrityksen takana, Saksan tiedustelupalvelun johtaja Hans-Georg Maassen sanoi BBC:n mukaan.

Kasvokuva sohvalla istuvasta Fethullah Gülenistä.
Fethullah Gülen vuonna 2014.Selahattin Sevi / Sanomalehti Zaman / EPA

Saksan sisäministeri: Tällainen ei ole hyväksyttävää

75-vuotias Gülen itse on kiistänyt syytökset sekaantumisestaan vallankaappausyritykseen. Hän on elänyt jo vuosia Yhdysvalloissa maanpaossa. Erdoğan ja Gülen olivat aiemmin liittolaisia, mutta he ajautuivat välirikkoon muutama vuosi sitten.

Saksan sisäministeri Thomas de Maiziere sanoi, ettei vakoilujupakka yllättänyt häntä.

– Olemme sanoneet Turkille monta kertaa, ettei tällainen toiminta ole hyväksyttävää. Riippumatta siitä, mitä Gülen-liikkeestä ajattelee, täällä pätevät Saksan lait, eivätkä vieraat valtiot saa vakoilla täällä asuvia Saksan kansalaisia, de Maziere sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Myös Ruotsi ja Tanska ovat aiemmin kutsuneet Turkin-lähettiläänsä kuultavaksi vakoiluepäilyjen vuoksi. Ruotsin radio on uutisoinut, että myös Ruotsissa asuvia turkkilaisia olisi vakoiltu.

Sen mukaan Turkin valtapuoluetta AKP:ta lähellä oleva järjestö olisi painostanut Gülen-liikkeen jäsentä antamaan tietoa muista liikkeen kannattajista.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wahlström sanoi tiistaina, että Ruotsi seuraa asiaa hyvin tarkasti. Hän kertoi vaatineensa selvitystä Turkin suurlähettiläältä.

Luovutusvaatimukset hiertävät

Turkki aloitti heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen mittavat puhdistukset. Yli 41 000 ihmistä on pidätetty epäiltynä kytköksistä Gülen-liikkeeseen. Satatuhatta ihmistä on erotettu tai lomautettu muun muassa poliisista, mediasta, kouluista ja yliopistoista.

Turkki on vaatinut myös Euroopan maita luovuttamaan ihmisiä, joiden se epäilee sekaantuneen vallankaappausyritykseen. Toistaiseksi EU-maat ovat kieltäytyneet luovutuksista.

Saksan ja Turkin välit ovat kiristyneet muutenkin Turkissa ensi kuussa järjestettävän kansanäänestyksen alla. Turkkilaiset äänestävät uudesta perustuslaista, joka kasvattaisi presidentin valtaoikeuksia.

Lähteet: AFP, Reuters