Koe uusi yle.fi

Eroaminen ei ole ilmaista: Miksi EU haluaa Britannialta 60 miljardin euron erorahan?

Eroraha on iso kiistanaihe brexit-neuvotteluissa. Britannia joutunee maksamaan EU-virkamiesten eläkemaksuja, mutta saamapuolella on osuus unionin satelliiteista ja viinikokoelmasta.

Brexit
Britannian eroa EU:sta kannattanut kampanja lupasi käyttää jäsenmaksusta säästyvät 350 miljoonaa puntaa viikossa terveydenhuoltoon. Todellisuudessa Britannian nettomaksu on alle puolet tästä.
Britannian eroa EU:sta kannattanut kampanja lupasi käyttää jäsenmaksusta säästyvät 350 miljoonaa puntaa viikossa terveydenhuoltoon. Todellisuudessa Britannian nettomaksu on alle puolet tästä.EPA

BRYSSEL Britannia jättää tänään keskiviikkona virallisen eroilmoituksensa Euroopan unionille, mikä käynnistää kaksi vuotta kestävät neuvottelut EU-eron ehdoista.

Tässä suhteessa brexit muistuttaa avioeroa: Raha on yksi neuvotteluiden kiistanalaisimpia kysymyksiä. Euroopan komissio on arvioinut, että Britannialta edellytetään eron yhteydessä 50–60 miljardin euron erorahan maksamista. Summaan vaikuttaa sekin, miten yhteinen omaisuus jaetaan.

Komission arvio on ensimmäinen tarjous neuvottelussa. Britannian hallitus pyrkinee neuvottelemaan maksun mahdollisimman pieneksi. Tähän suuntaan vaikuttaa myös kansalaismielipide, sillä rahan säästäminen oli yksi päällimmäisistä argumenteista EU-eron puolesta.

Kun valtio jättää unionin, sitä ei rangaista. Lähtemisestä ei peritä hintaa. Mutta meidän on tasattava tilit.

EU-komission Brexit-neuvottelija Michel Barnier

Komissio ei ole julkistanut laskelmia 60 miljardin tueksi, mutta brittiläinen tutkimuslaitos Centre for European Reform (siirryt toiseen palveluun) on päätynyt samaan summaan julkisista lähteistä saatujen tietojen perusteella. Laskelma olettaa, että Britannian osuus vastuista on 12 prosenttia, eli sama kuin sen nykyinen osuus kaikkien jäsenmaiden maksuista.

EU:n komission brexit-ryhmää johtava ranskalainen Michel Barnier puhumassa tiedotustilaisuudessa Brysselissä 6. joulukuuta 2016
EU:n komission brexit-ryhmää johtava ranskalainen Michel Barnier puhumassa tiedotustilaisuudessa Brysselissä 6. joulukuuta 2016.Stephanie Lecoco / EPA

Eläköityneet virkamiehet: 8 miljardia euroa

EU-eläkkeet voivat nousta erolaskun herkimmäksi aiheeksi. Vuonna 2014 EU-virkamiesten keskimääräinen eläke oli 5 580 euroa kuussa, eikä näiden summien rahoittamista ole helppo perustella brittiläisille veronmaksajille eron jälkeen.

Euroopan unionilla ei ole eläkerahastoa, vaan virkamiesten eläkkeet maksetaan suoraan EU:n budjetista. Eläköityneiden virkamiesten määrä kaksinkertaistuu tämän hetken hieman yli 20 000:sta vuoteen 2040 mennessä.

Vuoden 2015 tilinpidossa EU:n eläkevastuut olivat 68 miljardia euroa. Britannian laskennallinen osuus tästä olisi vajaat kahdeksan miljardia. Nykyisistä EU-eläkeläisistä brittejä on tosin vain kahdeksan prosenttia.

Eläkemaksun laskeminen on kuitenkin monimutkaista, sillä muuttujia on useita. Tutkimuslaitos Bruegel (siirryt toiseen palveluun)arvioikin, että Britannian lopullinen eläkelasku voi olla huomattavasti alempi, noin 3,5 miljardia euroa.

EU:n budjettisitoumukset: 29 miljardia euroa

Laskennallisen erolaskun suurin potti on seurausta EU:n omintakeisesta budjettimenettelystä, jossa yhtäältä sitoudutaan pitkän aikavälin maksusitoumuksiin, ja toisaalta vuosittain tapahtuviin maksatuksiin.

Jäsenmaat ovat tehneet sitoumuksia 241 miljardin euron edestä, ja Britannian osuus tästä olisi 29 miljardia euroa. Komission logiikan mukaan Britannian täytyy maksaa osansa, sillä se on ollut mukana tekemässä päätöksiä maksusitoumuksista.

Rakennerahat: 17 miljardia euroa

Britannian ero astuu todennäköisesti voimaan keväällä 2019. Komissio edellyttänee, että maa joutuu kuitenkin vastaamaan osasta niistä menoista, joista on sovittu vuoteen 2020 ulottuvassa rahoituskehyksessä.

Suurin näistä menoista on rakenne- ja aluekehitysrahat, joilla EU pyrkii vauhdittamaan kehitystä vähemmän kehittyneillä alueilla. Rakennerahojen suurin yksittäinen hyötyjä on Puola. Näitä maksatuksia on Britannian lähtiessä jäljellä 143 miljardia euroa, josta brittien osuus olisi noin 17 miljardia.

CER:n raportin mukaan Britannian osuus muista sekalaisista menoista, EU-lainoista ja lainatakuista olisi lisäksi noin 14,8 miljardia euroa. Mutta unionilla on myös omaisuutta, josta Britannia voi neuvotella osansa itselleen.

Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen kirjanpitoarvo on 344 miljoonaa euroa.
Euroopan komission Berlaymont-rakennuksen kirjanpitoarvo on 344 miljoonaa euroa.Olivier Hoslet / EPA

Rakennukset, jäsenmaksualennus ja saatavat: -18 miljardia

Unionin taseessa on hyvin monenlaista omaisuutta: rakennuksia, rahoitusinstrumentteja ja käteistä rahaa yhteensä 41 miljardin euron arvosta. Mukana on esimerkiksi 42 000 pullon viinikokoelma (siirryt toiseen palveluun), mutta myös hankalammin rahaksi muutettavaa omaisuutta kuten Galileo-ohjelman puitteissa avaruuteen lähetetyt satelliitit.

Britannia voi vaatia alennusta erolaskusta sillä perusteella, että se on ollut maksamassa osuuttaan unionin yhteisestä omaisuudesta. Britannian laskennallinen osuus näistä olisi CER:n laskelmissa noin 2,7 miljardia euroa.

Lisäksi Britannialle maksetaan vielä eron jälkeen 2019 Thatcherin neuvottelema jäsenmaksualennus, jonka arvo on noin kuusi miljardia euroa. Britanniassa toimivat projektit saanevat noin yhdeksän miljardia euroa EU-rahaa.

Periaate on selvä: Ne ajat päättyvät, jolloin Britannia maksoi valtavia summia joka vuosi Euroopan unionille.

Britannian pääministeri Theresa May

Näillä oletuksilla Britannian 46 vuotta kestäneen EU-jäsenyyden loppulaskuksi tulisi noin 60 miljardia euroa. Mutta erillinen ja vielä suurempi rahariita on edessä jäljelle jäävien 27 jäsenmaan kesken.

Seuraava rahariita 27 jäsenmaan kesken

Britannia on unionin suurimpia nettomaksajia, jonka poistuminen jättää EU-budjettiin noin kymmenen miljardin euron vuosittaisen aukon. Aukko voidaan paikata joko kasvattamalla jäljelle jäävien jäsenmaiden maksuosuuksia tai säästämällä vastaava summa menoista. Molemmat vaihtoehdot ovat poliittisesti hankalia.

Esimerkiksi Suomen kohdalla brexit-aukon paikkaaminen tarkoittaisi maksujen lisäämistä noin seitsemän prosenttia. Suomen hallitus on jo ilmoittanut, että maksuosuutta ei haluta nostaa.

EU:n nykyisestä rahoituskehyksestä kaudelle 2014–2020 sovittiin liki vuorokauden kestäneessä huippukokouksessa helmikuussa 2013. Britannian pääministeri David Cameron ajoi rahoituksen supistamista.
EU:n nykyisestä rahoituskehyksestä kaudelle 2014–2020 sovittiin liki vuorokauden kestäneessä huippukokouksessa helmikuussa 2013. Britannian pääministeri David Cameron ajoi rahoituksen supistamista.Leszek Szymanski / EPA

Maksuhalukkuutta tuskin löytyy muistakaan nettomaksajista. Ruotsin talousministeri Magdalena Andersson sanoi maanantaina, että EU:n budjettia on pienennettävä brexitin jälkeen.

Ruotsin mielestä unionin rahavirrat pitäisi sitoa siihen, miten jäsenmaat toteuttavat yhteisiä päätöksiä esimerkiksi maahanmuutosta. Jos maa ei osoita solidaarisuutta turvapaikanhakijoiden sijoittamisessa, sille ei pitäisi myöskään maksaa nykyiseen tapaan EU-tukia.

Suomen hallitus vaikuttaisi olevan länsinaapurinsa kanssa samaa mieltä.

– Ei voi olla niin, että samat maat sanovat etteivät halua ottaa vastuuta, mutta raha kelpaa, sanoi maatalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) taannoin Brysselissä.

EU-budjetin saamapuolella olevat maat todennäköisesti vastustaisivat leikkauksia. Kymmenen miljardin leikkaus tarkoittaisi (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi rakennerahojen tai maatalousrahojen pienentämistä viidenneksellä, tai EU:n rahoittaman Horizon 2020 -tutkimusohjelman lopettamista kokonaan.

Lähteinä on käytetty seuraavia raportteja:

Centre for European Reform: The €60 billion Brexit bill: How to disentangle Britain from the EU budget

Bruegel: The Brexit bill: uncertainties in the estimate of EU pension insurance liabilities

Jacques Delors institute: Brexit and the EU budget: Threat or opportunity?

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Donald Trump

Yli 50 kongressin naisdemokraattia vaatii Trumpin ahdistelusyytösten tutkintaa

Syntyvyys

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Tohtorit

Tohtori on yhä yleisempi näky työpaikalla – Selvitys: työttömyys on pienempää kuin vähemmän opiskelleilla

Liikennesää

Meteorologi: Lunta pyryttää lähes koko maassa, kaakkoon jopa 20 senttiä

Autoilija, varaudu tiistaina erittäin huonoon ajokeliin