"Poppakonsteja ei kannata miettiä" – professori ei edes pohtisi, miten saada ihmiset äänestämään

Politiikan ja historian asiantuntijat tunnistavat demokratian kriisin. Molemmat silti uskovat sen voittoon, koska vaihtoehdot ovat huonoja.

demokratia
Ihmisiä parlamentin edustalla Varsovassa Puolassa
Demokratian puolesta mieltään osoittavat tukkivat parlamentin sisäänkäynnin Varsovassa viime joulukuusa. Marcin Obara / EPA

Äänestysinto laimenee, populismi kasvaa, Trump valitaan presidentiksi ja Britannia eroaa EU:sta.

Valtio-opin professori Marja Keräsen mielestä kaikki nämä kertovat demokratian kriisistä, joka olisi syytä ottaa vakavasti. Siksi hänen mielestään on väärä kysymys, miten saada ihmiset äänestämään.

– Poppakonsteja ei demokratiakysymyksessä enää tarvitsisi miettiä, niitähän esitetään ja keksitään moneltakin taholta. Paljon tärkeämpää olisi miettiä, miksi ihmisten vaikuttamismahdollisuudet ovat nykyään todella epätasa-arvoiset.

Edellisissä kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi koko maassa alle 60:een prosenttiin. Yhtä laimeasti ennakoidaan myös näiden vaalien sujuvan.

Ihmiset tekevät järkeviä päätöksiä myös silloin, kun jättävät äänestämättä.

Professori Marja Keränen

Jyväskylän yliopiston professorin mielestä syy laiskuuteen on siinä, ettei politiikkaa ole ollut mielekästä, sillä "kyllä ihmiset äänestävät, kun hyviä poliittisia vaihtoehtoja on tarjolla".

Keräsen mielestä on vakava asia, että vain hyväosaiset äänestävät aktiivisesti, muut jäävät pois. Silloin ei professorin mielestä voi edes puhua laiskuudesta.

– Ihmiset tekevät järkeviä päätöksiä myös silloin, kun jättävät äänestämättä. Patistelu ei auta mitenkään.

Muutenkin Keränen olisi varovainen aktivointikeinojen kanssa, koska huonoja puoliakin on.

– 1900-luvulta lähtien on nähtävissä, että kansalaistoiminnan vaikutukset eivät näy poliittisessa päätöksenteossa. Osallistamisesta on tullut epäpoliittista, vähän keinotekoista toimintaa, eikä se lainkaan auta, jos vähäosaisia halutaan osallistaa.

300 vuoden perspektiivillä: demokratia on aina kriisissä.

Professori Pasi Ihalainen

Historian professori Pasi Ihalainen Jyväskylän yliopistosta suhtautuu Kerästä kevyemmin demokratian kriisipuheisiin. Niissä ei ole hänen mielestään mitään uutta.

– 300 vuoden perspektiivillä: demokratia on aina kriisissä. Edustuksellinen demokratia ei ole täydellinen järjestelmä, mutta todennäköisesti paras, mikä on keksitty.

Ihalaisen mielestä kriisi pitäisi aina ottaa mahdollisuutena – ratkaista ongelmat ja kehittää järjestelmää entistä paremmaksi.

Hän toivoisi, että demokraattista järjestelmää osattaisiin arvostaa nykyistä enemmän, siten se voisi kehittyä vastaamaan tämänhetkisiä tarpeita.

Ja se tapahtuu vain, kun sekä ehdokkaat että äänestäjät puhuisivat järjestelmästä arvostavasti.

Uuden median ansiosta keskustellaan vain omissa piireissä ja saadaan tukea omille mielipiteille.

Professori Pasi Ihalainen

Heti itsenäistymisen jälkeen Suomea pidettiin demokratian mallimaana, jopa kaikkein demokraattisimpina koko maailmassa. Se, mitä seurasi pian sen jälkeen, sai alkunsa Ihalaisen mielestä keskustelun polarisoitumisesta.

– Ei pelkästään lehdistössä, vaan myös eduskunnassa käytettiin hyvin jyrkkiä puheenvuoroja syksyllä 1917 bolsevikkivallankumouksen jälkeen ja alettiin syyllistää toista osapuolta. Syypää oli aina vastapuoli: joko porvaristo ja sen kansainvälinen salaliitto tai sosialistit, jotka veljeilevät bolsevikkien kanssa.

Sadan vuoden päästäkin esimerkin pitäisi Ihalaisen mielestä olla varoittava: samaa on havaittavissa myös tässä ajassa.

– Uuden median ansiosta keskustellaan vain omissa piireissä ja saadaan tukea omille mielipiteille.

Ihalainen toivoisikin, että media, kansanedustajat ja muut luottamustehtävissä toimivat korostaisivat nykyistä enemmän edustuksellisen kansanvallan tuomaa lisäarvoa.

– Sen sijaan, että huudellaan omia mielipiteitä omien kesken, kohdataan ja pohditaan, mikä vastaisi enemmistön näkemystä ja haettaisiin kompromissia.

Kieltämättä nykyinen tuo vähän mieleen maailmansotien välisen ajan, hyvinkin vaarallisen populismin.

Professori Pasi Ihalainen

Professori Marja Keränen toivoisi, että demokratiasta saataisiin vielä toimiva järjestelmä – mutta tärkeää on, miten se tapahtuu.

– Esimerkiksi populismi asettaa vakavan haasteen.

Myös Ihalainen näkee saman uhkan – mutta sekin on historiasta tuttua.

– Kieltämättä nykyinen tuo vähän mieleen maailmansotien välisen ajan, hyvinkin vaarallisen populismin. Läntisen demokratian kriitikot ovat sanoneet, että näinhän siinä käy, kun kaikki saavat äänestää: kaikkein vähiten koulutettu ja asioista ymmärtävä massa määrää. Ja siitä ei voi seurata kuin katastrofi.

Ihalainen korostaa, että keskustelu kaikilla tasoilla on silti tärkeää, mutta sitä pitäisi käydä reilujen, yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan.

Esimerkiksi Trumpin valinta saattaa jopa vahvistaa läntistä demokratiaa

Professori Pasi Ihalainen

Ihalaisen mielestä näyttää siltä, ettei edustuksellista demokratiaa osata arvostaa tällä hetkellä – edes läntisen demokratian maissa. Hän toivoisi, että kyseessä olisi ohimenevä vaihe – niin kuin yleensä.

– Olisin optimisti siinä, että tämä menee ohi. On näistä ennenkin selvitty.

Syynä on se, että vaihtoehdot demokratialle ovat huonoja. Ne ovat autoritäärinen tai diktatuuriin pohjaava tai yksinkertaistava, kansanäänestyksiin perustuva järjestelmä.

Tarvitaan vain vastalääkettä, jollaiseksi Ihalaisen mukaan parhaiten sopii kansalaisyhteiskunnan, median ja äänestäjien aktivoituminen.

– Esimerkiksi Trumpin valinta saattaa jopa vahvistaa läntistä demokratiaa, koska kansalaisyhteiskunta on vahvistumassa ja media haastaa.

Myös Keränen toivoo demokratian voittoa. Hänen mielestään syitä siihen, miten ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet ja mikä demokratiassa on toiminut huonosti, pitäisi etsiä pitkältä ajalta.

– Ehkä niistä talouspoliittisista ratkaisuista, joita on viime vuosikymmeninä on tehty ja sellaisesta politiikasta, mikä on huonontanut vähäosaisten asemaa.