Sotalegenda Simo Häyhän ampumistaidot edelleen mallina nykypäivän tarkka-ampujakoulutuksessa

Satoja puna-armeijan sotilaita ampunut tarkka-ampuja Simo Häyhä loi perustan Suomen tarkka-ammunnalle.

Simo Häyhä
Tarkka-ampuja Simo Häyhä
Täst mie niit kyttäilin ussein, ja monnii vanjoi kaadoin", Simo Häyhä selitti omaa sektoriaan SA-kuvaajalle.SA-kuva

Talvisodan valkoiseksi kuolemaksi kutsuttu Simo Häyhä ampui talvisodassa 500 puna-armeijan sotilasta. Hän oli kuuluisa, mutta vaatimaton tarkka-ampuja, jonka taidot ovat edelleen käytössä nykyajan tarkka-ampujien koulutuksessa.

– Hän teki sen minkä käskettiin, ja teki sen niin hyvin kuin osasi, kuvailee Simo Häyhää Maasotakoulun maavoimien tutkimuskeskuksessa Haminassa työskentelevä majuri Tapio Saarelainen.

Tapio Saarelainen on parhaillaan kirjoittamassa kirjaa Simo Häyhän elämästä. Hän tapasi sotasankarin kymmeniä kertoja.

– Hän oli itse vaatimattomuus. Ei koskaan leuhkinut teollaan. Hän oli talvisodan hengen luojista eräs tärkeimmistä ja rohkaisi muita sotilaita selviämään sodasta, selvittää Saarelainen.

Eversti Svensson ojentaa Simo Häyhälle kiväärin ja kunniakirjan, jonka eräs ruotsalainen on lahjoittanut.
Eversti Svensson ojentaa Simo Häyhälle kiväärin ja kunniakirjan.SA-kuva

Taidot käytössä edelleen

Simo Häyhän aikaan talvisodassa tarkka-ampujan tavoite oli ampua muutaman sadan metrin päässä oleva vihollinen. Nykyisin tarkka-ampujat ampuvat 1000–1500 metriin saakka.

Talvisodan ajoista aseiden tekniikka onkin mennyt valtavan harppauksen eteenpäin.

– Nyt tarkka-ampujalla on käytössään etäisyyden mittaamista varten laseretäisyysmittari. Myös aseet ovat voimakkaampia, minkä ansiosta luoti lentää tarkemmin, kertoo majuri Tapio Saarelainen.

Toisaalta myös vastapuolella on käytössään sensoreita ja elektronisia päätelaitteita, joilla tarkka-ampuja on entistä helpompi havaita maastossa.

Vaikka tekniikka on kehittynyt, on periaate edelleen sama kuin Simo Häyhän aikaan. Tarkoitus on tappaa kaukana oleva vihollinen.

Majuri Tapio Saarelaisen mukaan Simo Häyhän ampumistavasta suurin osa on käytössä edelleen.

– Häyhän tapa toimia tuliasemassa, valita maali, tapa arvioida etäisyys, suorittaa laukaus, siirtyä tuliasemaan ja sieltä pois. Nämä kaikki on siirretty nykyajan taistelutoimintaan.

Talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä asui 1990 Ruokolahdella.
Simo Häyhä vanhuudenpäivinään kotonaan Haminassa.Tapio Saarelainen

Häyhän menetelmät ainutlaatuisia

Talvisodan aikaan osaamisen taso tarkka-ammunnassa ei vielä ollut kovin korkealla. Majuri Tapio Saarelaisen kertoo, että Simo Häyhän taidot havaittiin rintamalla ja hänet käskettiin tarkka-ampujaksi.

– Häyhä pystyi arvioimaan etäisyyksiä metrin tarkkuudella aina 150 metriin saakka.

Nykyisin vaatimukset ovat yhtä tiukkoja kuin viime sodissa. Ampujan pitää osua 300 metrin päässä sijaitsevaan 15 cm halkaisijaltaan olevaan maaliin. Jos maali on liikkuva, ampujan pitää osua 300 metrin päässä olevaan 45 cm halkaisijaltaan olevaan kohteeseeseen.

– Suomen puolustusvoimissa tarkka-ampujan merkitys on edelleen suuri. Maaleja tarkka-ampujille riittää, kertoo Saarelainen.

Majuri Tapio Saarelaisen mielestä talvisodan tarkka-ampujan Simo Häyhän menetelmät olivat ainutlaatuisia. Hän osasi naamioitua ja liikkua metsässä. Häyhän tapa oli mennä aamulla aikaisin kyttäämään vihollista.

– Sen tavan hän oli oppinut metsästäessään eläimiä.

Tapio saarelainen
Majuri Tapio Saarelainen on kirjoittamassa kirjaa Häyhän elämästä.Yle Vesa Winberg

Häyhä loi tarkka-ammunnan

Häyhän tapana oli vihollisen ampumisen jälkeen siirtyä tuliasemasta toiseen. Hän palasi takaisin tehtävästään vasta yöllä pimeyden turvin. Tunnettu tapa oli myös se, että Häyhä kasteli tuliaseman etupuolen, ettei aseen suupamaus ja pöllähdys näkyisi viholliselle.

– Simo Häyhä on luonut Suomen tarkka-ammunnan sellaisena kuin me sen nykypäivänä ymmärrämme.

Kun majuri Tapio Saarelainen kertoo tarkka-ampujalle soveltuvasta luonteesta, on kuin hän kertoisi Simo Häyhästä.

– Hyvin rauhallinen, hermonsa hallitseva, kovakuntoinen, sellainen joka pystyy hahmottamaan taistelutilan, uhkaavimmat tilanteet ja tietää miten uhkaavasta tilanteesta pääsee pois.

Simo Häyhän palvelusaika jäi vain kolmeen kuukauteen. Hän haavoittui Kollaan taisteluissa maaliskuussa 1940. Häyhä oli syntynyt Rautjärvellä 17.12.1905 ja kuoli Haminassa 1.4.2002.

Rautjärvellä sijaitseva Kollaa-museo (siirryt toiseen palveluun) laajentaa Simo Häyhästä kertovaa näyttelyään tulevana kesänä. Museoon on tulossa lisää Häyhän elämään liittyvää esineistöä. Häyhä syntyi reilun kilometrin päässä museosta.