Ylen vaalikoneen arvokysymykset paljastavat "henkisen kotisi" – näin kysymykset syntyivät

Ylen vaalikoneeseen laadittiin tutkijan kanssa kuusi arvokysymystä. Kysymykset ovat jo herättäneet keskustelua somessa.

kuntavaalit
Arvokysymykset
Stina Tuominen / Yle

Uusinta uutta näissä kuntavaaleissa: nyt voit saada selville, mikä on todellinen "henkinen kotikuntasi" tai mistä poliittisesta ryhmästä eri puolilta Suomea löydät eniten hengenheimolaisia.

Ylen vaalikoneeseen (siirryt toiseen palveluun) vastanneet ehdokkaat vastasivat poliittisten kysymysten lisäksi myös muutamaan arvoja mittaavaan kysymykseen.

Rakensimme vastausten ympärille sovelluksen, jolla sinä voit testata, mikä poliittinen puolue on lähimpänä arvomaailmaasi. Eikä siinä vielä kaikki. Vastauksista näkee, minkä kunnan ehdokkaat ovat vastauksissaan sinua lähimpänä. Voikin käydä niin, että kaupunkilaisen kanssa arvot jakaa parhaiten maalaiskylän ehdokaspoppoo tai toisin päin.

Kysymykset ovat herättäneet jo etukäteen paljon keskustelua somessa. Hyvä niin. Monet ovat kummastelleet, mistä olemme keksineet tällaisia kysymyksiä.

Vaalikoneessa käytetyt arvokysymykset on laadittu yhdessä Aalto-yliopiston tutkijan Matias Kivikankaan kanssa. Kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen – ovat tavallaan tieteen inspiroimia – mutta eivät edusta eksaktia tiedettä. Jos haluttaisiin selvittää yksittäisten ehdokkaiden arvomaailma todellisella läpivalaisulla, heille pitäisi esittää iso määrä kysymyksiä.

Näinpä tuloksissa lasketaan ehdokkaiden keskiarvoja kunnan ja puolueen tasolla. Tuloksiin kannattaa suhtautua pieni pilke silmäkumassa, vaikka ne ovatkin varmasti hyvin kiinnostavia.

Seuraavassa Matias Kivikangas perustelee, miksi kukin kysymys on valittu.

"Ennen ei ollut paremmin – suomalaisen elämäntavan muutokset ovat olleet hyvästä."

– Konservatiiveiksi on kutsuttu heitä jotka ovat sitä mieltä, että heidän lapsuusaikanaan asiat olivat selviä, kaikella oli paikkansa, elämä sujui ja ihmiset olivat onnellisempia. He yhdistävät sellaiset asiat kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioiden esiin nostamisen, kulttuurin ja viihteen raaistumisen tai seksuaalistumisen, tai uskonnollisuuden vähentymisen tai sen monipuolistumisen mahdollisesti moraalin tai kulttuurin rappioon. Elannon saaminenkin on nykyään vaikeampaa eikä vanhempia enää kunnioiteta asiaankuuluvasti.

– Liberaalien (yhdysvaltalaisen terminologian mukaan) mielestä nämä asiat ovat lisänneet vapautta ja tehneet erityisesti vähemmistöön kuuluvien elämästä helpompaa, ja uskonnollisen moraalin vähenemisen vähentäneen samalla kyseenalaista vallankäyttöä. Kaikkia näitä asioita on luonnollisesti vaikea saada mahtumaan yhteen lyhyeen kysymykseen, mutta tietty kaipuu menneeseen hyvään – tai sen vastakohta, usko edistykseen – on tutkimuksissa ollut yhteydessä moneen näistä.

"Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia."

– Tämä liittyy eri poliittisten suuntautumisten arvostamiin persoonallisuuspiirteisiin. Edistysmielisillä on yleensä luottamus siihen, että ihmiset ovat luonnostaan enemmän hyviä ja heidän luontaista uteliaisuuttaan tukemalla saavutetaan tieteellistä ja kulttuurista kehitystä. Tätä vastustavilla taas on usein ollut näkemys, että ihmisen luontaista kurittomuutta ja impulsseja täytyy hallita, tai yhteiskunnassa joudutaan pidemmän päälle kaaokseen, ja että lasten tottelevaisuus ja hyvien tapojen noudattaminen on merkki siitä että yksilöstä on kasvamassa yhteiskunnan rakentava jäsen.

"Pohjimmiltaan elämässä vallitsee resurssi- ja valtakilpailu, jossa ei pärjää ilman taistelua."

– Keskimäärin vahvempi kilpailullinen näkemys voi olla yhteydessä haluttomuuteen auttaa sellaisia, jotka eivät itse näe vaivaa asemansa parantamiseen. Vastaavasti näkemys ihmisistä toisiaan auttavina voi liittyä käsitykseen, että kilpailun lisääminen yhteiskuntaan lisää kurjuutta ja pienentää yhteistä kakkua, kun ihmiset alkavat keskittyä kilpailemiseen yhteistyön ja hyödyllisen työn tekemisen sijaan.

"Suomessa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen ja onneen."

&

"Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin."

– Luultavasti lähes kaikki suomalaiset ehdokkaat ovat samaa mieltä siitä, että yhtäläiset mahdollisuudet rikkauteen tai onneen on tavoiteltava asia, monelle jopa yhteiskunnan perustavoitteita. Erimielisyyttä sen sijaan luultavasti on siitä, kuinka hyvin tämä on jo saavutettu.

– Kysymyksellä on suurten ihmisryhmien tasolla sekä yhteys sosioekonomiseen asemaan että haluukkuuteen muuttaa yhteiskuntajärjestelmää. Ihmiset huonompiosaisesta taustoista näkevät yhteiskunnan useammin epäreiluutta sisältävänä kuin parempiosaiset.

"Tarvitsemme vahvaa johtajuutta, joka voi korjata ongelmat ilman tarvetta kompromisseille."

– Kysymys liittyy erityisesti nousussa oleviin populistisiin liikkeisiin. Populismin tutkimuksesta olen poiminut yhtenä keskeisenä piirteenä halun kannattaa vahvaa johtajaa, jonka ei tarvitse kuunnella korruptoituneita eliittejä ja tehdä heidän kanssaan kompromisseja, vaan pystyy laittamaan maan kuntoon paremmin ilman heitä.