Tiedustelutoiminta jatkunut Suomessa aktiivisena ja aggressiivisenakin – Supo: "Hienosti käsikirjoitettu tapahtuma"

Suojelupoliisin mukaan vieraiden valtioiden tiedusteluasiamiesten toimintaan puututaan säännöllisesti joka vuosi.

Kotimaa
Seppo Ruotsalainen
Suojelupoliisin mukaan vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta on jatkunut Suomessa aktiivisena ja aggressivisenakin. Vieraana Supon apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen.

Suojelupoliisin mukaan vieraiden valtioiden tiedustelutoimina on jatkunut Suomessa aktiivisena ja aggressiivisenakin. Vieraan valtion tiedustelutoiminnan tarkoitus on tuottaa omalle valtiolle salaista, ennakoivaa, luottamuksellista ja merkityksellistä tietoa, jota voidaan käyttää poliittisessa tai sotilaallisessa päätöksenteossa.

Supon apulaispäällikkö Seppo Ruotsalainen sanoo Ylen aamu-tv:n haastettelussa, että Suomessa tiedusteluasiamiesten toimintaan puututaan säännöllisesti joka vuosi.

– Vieraat valtiot ovat sijoittaneet pysyvästi tiedusteluhenkilökuntaa ja täällä matkustaa tiedusteluasiamiehiä, joiden tehtävä on tuottaa tietoa omalle valtiolleen. Mitä salaisempaan ja luottamuksellisempaan tietoon päästään käsiksi niin sen arvokkaampaa se on vieraalle valtiolle.

Usein tiedon saaminen edellyttää, että tiedusteluasiamies luo suhteet Suomessa asuviin henkilöihin tai suomalaisiin, joilla on pääsy tietoon tai he voivat auttaa tietoon pääsyssä.

Yhteyden luominen on hienosti käsikirjoitettu tapahtuma kaiken kaikkiaan, mikään ei ole sattumaa.

Ruotsalaisen mukaan lähtökohtaisesti tiedusteluasiamiehiä kiinnostavat henkilöt, jotka ovat lähellä poliittista päätöksentekoa.

– Suomi on hyvinkin merkittävän kiinnostuksen kohteena kun puhutaan EU-asioista, Nato-asioista, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä esimerkiksi pakotteista. Poliittinen sektori on se, josta tällaista tietoa on saatavista.

"Hienosti käsikirjoitettu tapahtuma"

Supon mukaan tiedustelutoimintaa harjoittavat lähtökohtaisesti suurvallat. Käytännössä suhteet Suomessa oleviin henkilöön ja suomalaisiin luodaan pitkäjänteisen työn kautta.

– Yhteyden luominen on hienosti käsikirjoitettu tapahtuma kaiken kaikkiaan, mikään ei ole sattumaa. Tiedusteluasiamies suomessa toimiessaan tarvitsee aika laajankin henkilöverkoston, joka tuottaa tietoa.

Ruotsalaisen mukaan tiedustelutoiminnan pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että suhdetta suomalaisiin tai suomessa oleskeleviin henkilöihin luodaan vuosien aikana.

– Suomalainen kohde kultivoidaan niin, että rakennetaan suhde. Tiedusteluasiamies on valmis jopa auttaman henkilöä ammatillisessa edistymisessä. Tavoitteena on, että kohdehenkilön pelko ja varauksellisuus laskee ja kokonaan katoa ja jossain vaiheessa tehdään liike siihen, että onko henkilö värvättävissä ja voiko hän tuottaa tai olla avuksi tiedon hankkimisessa.

Tiedusteluasiamies on valmis jopa auttaman henkilöä ammatillisessa edistymisessä.

Supon vastatiedusteluyksikön tehtävä on puuttua tiedustelutoimintaan.

– Vihellämme pelin poikki joko niin, että keskeytämme tiedusteluoperaation tai lähestymme kohdetta ja sanomme, että hänen on syytä tarkastella uudestaan suhteen laatu, koska on todennäköistä, että tieudustelusasiamiehellä on jokin muu agenda kuin mitä hän tuo ilmi.

Verkkovakoilu aiempaa enemmän

Supon mukaan verkkovakoilu lisääntyi Suomessa viime vuonna. Ruotsalaisen mukaan keskeinen verkkovakoilun trendi oli muun muassa se, että hallintoon ja viranomaiseen kohdistuva vakoilu lisääntyi.

– Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan sektoriin kohdistuva verkkovakoilu lisääntyi ja kolmantena valtion virkamiesten siviilisähköposteihin kohdistuva tiedonhankinta tuli uutena trendinä vuonna 2016.

Ruotsalainen huomauttaa, että verkkovakoilu on vakoilutyökaluna kustannustehokas ja kiinnijäämisriski on pieni.

– On tunnustettava, että se on jäävuoren huippu, mitä [verkkovakoilua] viranomaisten tietoon tulee.