Finnpulpin biotuotetehdas sai kauan odotetun ympäristöluvan

Kuopioon suunnitellun maailman suurimman havusellutehtaan lupa kattaa ympäristöluvan lisäksi myös vedenkäyttöluvan.

talous
Havainnekuva Kuopioon suunnitellusta sellutehtaasta.
Biotuotetehtaan ympäristölupa käsittää selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon. Kuvassa havainnekuva tehtaasta.Finnpulp Oy

Kuopion Sorsasaloon suunnitteilla oleva, maailman suurin havusellutehdashanke on saanut kauan odottamansa ympäristöluvan. Itä-Suomen aluehallintoviraston Finnpulp Oy:lle myöntämä biotuotetehtaan ympäristölupa käsittää selluloosatehtaan, kuoren kaasutuslaitoksen, biohiililaitoksen, biokaasulaitoksen, tehtaan energiantuotannon sekä erillisen jätevedenpuhdistamon.

Yhtiölle määrättiin kalatalousmaksu kalatalousvahinkojen ehkäisemiseksi sekä määrätään korvauksista. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden johdu muuta korvattavaa vesistön pilaantumisesta aiheutuvaa vahinkoa.

Aluehallintovirasto myöntää Finnpulpille myös vesilain mukaisen luvan veden ottamiseen Kallaveden Virtasalmesta teollisuuslaitosten käyttövedeksi, vedenottorakenteiden ja tehtaan jätevesien viemäriputken rakentamiseen vesistöön, vesialueen täyttöön sekä vedenotto- ja viemäriputken rakentamista varten tarpeellisten ruoppausten tekemiseen.

Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa rakentamistöiden valmistelu ja toiminta muutoksenhausta huolimatta. Valitusaika päätöksestä kestää 30 päivää.

Lue myös: Näin Finnpulpin toimitusjohtaja Martti Fredrikson kommentoi tuoreeltaan lupaehtoja Ylelle.

Ympäristölupa yhtiölle kynnyskysymys

Toimitusjohtaja Martti Fredrikson on aiemmin todennut ympäristölupapäätöksen olevan tehdasyhtiölle kynnyskysymys. Sen jälkeen sijoittajat pystyvät arvioimaan, mitä riskejä projektiin ympäristönäkökulmasta sisältyy.

Lupahakemuksen Finnpulp jätti noin vuosi sitten. Sen mukaan tehdas ei vaikuttaisi Kuopion vedenottoon eikä tehtaalla olisi juurikaan vaikutusta Kuopion Kallaveden veden laatuun normaalitilanteessa. Myös häiriötilanteessa veden laadulle asetetut arvot eivät yhtiön mukaan ylittyisi.

Yhtiö on myös valmis rakentamaan tehtaaseen kolme 20 000 kuution suuruista jatkuvatoimista tasaussäiliötä, jotka estäisivät puhdistamattoman jäteveden juoksuttamisen Kallaveteen. Yhtiö on niin ikään valmis vähentämään melua rakentamalla tehdasalueelle maavalleja ja muita melua estäviä rakennelmia.

Finnpulpin suunnitelmissa on ollut tehtaan tuotannon käynnistäminen vuonna 2019. Yhtiö toivoo tehtaan olevan täydessä tuotantokapasiteetissa vuonna 2021.

Sellua, mäntyöljyä ja biosähköä

Tehtaan kustannusarvio on 1,4 miljardia euroa. Havusellun tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Lisäksi tehtaan on tarkoitus tuottaa mäntyöljyä ja muita biotuotteita. Tehtaaseen on kaavailtu myös suurta voimalaitosta, josta toimitetaan valtakunnan verkkoon biosähköä noin yksi terawattitunti eli miljoona megawattituntia. Fredriksonin mukaan tämä lisää koko Suomen bioenergian määrää viidellä prosentilla.

Yhtiö sai ensimmäisellä rahoituskierroksella kolme isoa kotimaista sijoittajaa, joista tulee myös yhtiön osaomistajia. Ensimmäisenä julkisuuteen tuli Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK, joka sijoittaa Finnpulpin osakepääomaan 500 000 euroa.

Rakennusvaiheessa tehdasinvestoinnin työllisyysvaikutukseksi on laskettu 5 700 henkilötyövuotta. Valmiin tehtaan on laskettu tuovan työtä Pohjois-Savoon 1500 hengelle. Itse tehdas työllistäisi 200 henkilöä.

ELY-keskus on ohjannut hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ja toimii myöhemmin myös valvontaviranomaisena.