Postialan ammattiosasto Kemissä on itsenäisen Suomen ikäinen – 100 vuotta muutosta

Kuluva vuosikymmen on postitoiminnan kannalta ollut täynnä muutoksia. Itsenäisen Suomen ikään ehtineellä ammattiosastolla on ollut aihetta aktiivisuuteen alusta lähtien.

Posti- ja kuriiritoiminta
Syväkankaan postimiehiä vuonna 1962.
PAU Kemin osasto

Postialan unionin Kemin osasto on itsenäisen Suomen kanssa saman ikäinen, sata vuotta.

Alusta asti aktiivisesti toimineella osastolla on riittänyt tekemistä, sillä viime vuosina postialaa on kohdannut yksi suurimmista myllerryksistä ikinä. Osaston historia kertoo samalla myös Kemin ja suomalaisen työelämän historiasta.

1920-luvulla ammattiyhdistysliike sai taistella paikoin jopa olemassaolon oikeutuksesta. Tosin Kemissä työväenliikkeen yhdistystoiminnalla on ollut hyvin edellytyksiä toimia.

Kemin posti toimi 1920-luvulla "Viina-Vesperinä" tunnetussa Westerbergin talossa.
Kemin posti toimi 1920-luvulla "Viina-Vesperinä" tunnetussa Westerbergin talossa.PAU Kemin osasto

PAU:n Kemin osaston luottamusmiehen Mauri Jaakkosen mukaan tarvetta aktiivisuudelle on ollut. Esimerkiksi 1930-luvun lopulla kemiläiset ja torniolaiset postimiehet jäivät ilman muualle pohjoiseen myönnettyä kylmän vyöhykkeen lisää.

– Aikoinaan etu saatiin Lapin lisän muodossa koskemaan myös Perämeren pohjukan postimiehiä, Jaakkonen kertoo.

Sittemmin niin sanottu Lapin lisä on palkoista poistunut.

Muutosten vauhti on ollut niin hurja, että moni työkaveri on vaihtanut alaa tai lähtenyt opiskelemaan.

Mauri Jaakkonen

1960-luvulla alkoi kultakausi

Osaston 50-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1967 tuolloinen Postimiesliiton Kemin osasto eli kulta-aikoja. Kemi kasvoi, ja niin kasvoi myös jaettavan postin määrä ja työntekijöiden tarve alalla.

Enimmillään työssä käyviä jäseniä oli Jaakkosen mukaan vajaa parisataa. Nyt määrä on pudonnut noin kolmannekseen siitä. Kasvua ehti jatkua 1980-luvulle asti.

Kuten monissa muissakin valtion laitoksissa ja työpaikoissa, muutoksen tuulet alkoivat myös postialalla viritä reilu kolmekymmentä vuotta sitten.

Posti muuttui virastosta liikelaitokseksi, ja toimintoja alettiin erottaa omiksi osikseen. Monet toiminnot muuttuivat ensin yhtiöiksi ja siirtyivät sitten uusille omistajille.

– Kahdeksankymmentäluvun alussa postivarikko siirtyi keskustasta Kivikolle, sitten autovarikko yhtiöitettiin ja myytiin melko pian. Sen jälkeenhän se on vaihtanut omistajaa jo ties miten monta kertaa, Jaakkonen sanoo.

Postiauton, jonka vieressä postimies ja 117 kiloa postia Kemin Pajussaareen. Kuva vuodelta 1937
Postia riitti jaettavaksi vuonna 1937 melkoiset määrät. E. Lauholan vieressä olevalla Pajusaaren postikasalla on painoa 117 kiloa.PAU Kemin osasto

Muutoksen pyörät eivät pysähdy

Suurimmat muutokset toiminnassa on nähty tällä vuosikymmenellä. Jaakkosen mukaan erilaiset tehostamistoimet ja tulospalkkausmallit ovat seuranneet toisiaan.

Sisäisten uudistusten lisäksi postialan työtä on muuttanut nopea digitalisaatio. Postinkantajien työnkuvaan on tullut uusia tehtäviä, joista on käyty paikoin piikikästäkin keskustelua julkisuudessa.

Jaakkosen mukaan on selvää, etteivät muutoksen pyörät pysähdy tähän. Postilain uudistuminen mahdollistaa esimerkiksi palvelujen kilpailuttamista.

– Muutosten vauhti on ollut niin hurja, että moni työkaveri on vaihtanut alaa tai lähtenyt opiskelemaan. Jos ennen lupeissa oli valtiolla pitkä ja kapea leipä, niin nyt se on enää kapea, Jaakkonen murjaisee.