Maalämpö yleistyy kerrostaloissa hitaasti, vaikka kiinnostusta on paljon

Espoossa on vasta yksi iso kaukolämmöstä maalämpöön vaihtanut kerrostaloyhtiö. Energiayhtiö pyrkii valtaamaan lämpömarkkinat uudella rahoitusmallilla.

geoterminen energia
Maalämpöjärjestelmään kuuluvia säiliöitä ja putkia lämmönjakohuoneessa.
Taloyhtiön maalämmön lämmönjakohuone EspoossaAri Tuhkanen / Yle

Maalämpö on lämmittänyt kahden kuusikerroksisen talon asuntoja Kirstinmäessä noin kuukauden. Asukkaiden kokemukset ovat pääosin hyviä.

– Lämpöä on riittänyt ja isompia valituksia ei ole tullut, kertoo Asunto Oy Jalmarin-Salpa hallituksen puheenjohtaja Heikki Hämäläinen.

Täysin ongelmitta alkutaival ei ole kuitenkaan mennyt. Puheenjohtaja kertoo saaneensa joitain valituksia veden lämpötilan vaihteluista.

– Viime viikonloppuna muutama rouva kertoi, että kuuma vesi on tullut vasta, kun on säädetty täysille, ja veden lämpötila oli hiukan vaihdellut, kertoo puheenjohtaja Hämäläinen.

Lämmityskulujen pitäisi pudota puoleen, tai sen näkee sitten, kun tulee ensimmäinen lasku.

Heikki Hämäläinen

Asennuksen tehneen yhtiön yrittäjä Valtteri Eilola ottaa palautteen tyynesti vastaan. Eilolan mukaan pienet veden lämpötilan vaihtelut kuuluvat asiaan.

– Alussa haetaan säädöt kohdalleen. Sitten pitäisi pelata samalla tavalla kuin edellinen järjestelmä, sanoo yrittäjä Valtteri Eilola LVI-Eilolasta.

Vuonna 1978 valmistunut Espoon Keskuksessa sijaitseva elementtitalo. Kuvassa näkyy parvekkeellinen julkisivu ja toinen pääty.
Vuonna 1978 valmistunut asunto-osakeyhtiö Jalmarin-Salpa vaihtoi kaukolämmöstä maalämpöön. Ari Tuhkanen / Yle

Maalämmöstä tiukka vääntö

Jalmarin-Salpan asukkaat pohtivat maalämpöön siirtymistä pari vuotta.

– Siinä oli pari yhtiökokousta, yksi ylimääräinen, ja myyntimiehet kävivät tiuhaan kääntämässä meidän päätä, muistelee puheenjohtaja Hämäläinen.

Lopullinen päätös syntyi viime kesäkuussa ylimääräisessä yhtiökokouksessa, johon otti osaa talojen 160 asukkaasta vain parikymmentä.

– Vähemmistö päätti, niin se meni ja äänestys oli tiukka. Jaa-äänet voitti muutamalla äänellä, kertoo puheenjohtaja Hämäläinen.

Pienemmät lämmityskulut ratkaisivat

Ennen maalämpöä vuonna 1978 valmistuneet talot lämmitettiin kaukolämmöllä. Maalämpöön vaihtamisen syy oli alemmat lämmityskustannukset.

– Raha oli suurin syy. Lämmityskulujen pitäisi pudota puoleen, tai sen näkee sitten, kun tulee ensimmäinen lasku, naureskelee puheenjohtaja Hämäläinen.

Maalämpö ilman pankkilainaa

Asunto-osakeyhtiö Jalmarin-Salpa ei investoinut maalämpölaitteisiin, vaan yhtiö solmi St1-Lähienergian Oy:n kanssa sopimuksen maalämmöstä 20 vuodeksi. Laitteistoinvestoinnin teki St1-Lähienergia Oy. Maalämpöjärjestelmä maksoi Jalmarin-Salpaan energiayhtiön mukaan 360 000 euroa. Taloyhtiö maksaa laitteita itselleen lämpölaskussaan.

– Ylläpidämme laitteistoa 20 vuoden ajan. Sen jälkeen laitteisto siirtyy taloyhtiölle, kertoo myyntijohtaja Pasi Eskelin ST1 lähienergia oy:stä.

Vanhalla lämmitysmuodolla, kaukolämmöllä lämmityskustannukset olivat Jalmarin-Salpassa noin 76 000 euroa vuodessa. Energiayhtiö arvioi lämmityksen maksavan maalämmöllä noin 33 000 euroa. Säästöä lämmityskuluissa syntyy siis arviolta yli 40 000 euroa, mutta osa siitä menee laitteiston ylläpitoon ja osamaksuun.

– Laskennallinen korko on kuusi prosenttia. Kolme prosenttia huolto ja ylläpito, kolme prosenttia rahoitus, kertoo myyntijohtaja Eskelin St1:ltä.

Kaikkien kulujen jälkeen taloyhtiö säästää energiayhtiön laskelmien mukaan nykyisillä hinnoilla laskettuna seuraavien 20 vuoden aikana lämmityskuluissa noin 15 000 euroa vuodessa.

Pitää huomioida se, missä vaiheessa elinkaarta lämmityslaitteisto on.

Petri Pylsy

Perinteisellä tavalla, eli siten, että yhtiö olisi ottanut pankista lainan, säästöä olisi kertynyt samat noin 40 000 euroa vuodessa. Sillä yhtiö olisi maksanut pankkilainan takaisin noin yhdeksässä vuodessa ja sen jälkeen lämmitys olisi ollut huomattavasti aiempaa edullisempaa. Miksi Jalmarin-Salpa kuitenkin päätyi osamaksuun?

– Oliko se niin, että oli edullisempi, tai pelättiin lainanottoa, mutta sellainen päätös tuli, summaa syitä puheenjohtaja Heikki Hämäläinen.

Järjestelmä asennettiin parissa kuukaudessa

Maalämpöjärjestelmän asennustyöt alkoivat viime lokakuun puolivälissä. Pihalle talojen ympärille porattiin 12 energiakaivoa, joiden syvyys on yli 200 metriä.

– Reilun kuukauden porattiin. Sitten rakennettiin poistoilman talteenottojärjestelmät katolle, ja kellariin asennettiin maalämpöpumput, kertoo yrittäjä Valtteri Eilola LVI-Eilolasta.

Asennustyö tehtiin talvella, mutta kylmä ei silti päässyt asukkaita yllättämään.

– Hyvän suunnittelun ansiosta pääsimme alle vuorokauden lämpökatkoon, sanoo yrittäjä Eilola

Seuraavaksi maalämpö tulee kerrostaloihin?

Maalämpöpumput ovat yleistyneet viime vuosina varsinkin pientaloissa. Suomessa on tällä hetkellä noin 120 000 maalämpöpumppua.

– Tässä on ollut sellainen trendi, että ensin on siirretty omakotitalot maalämpöön. Sen jälkeen rivitalot maalämpöön ja nyt kerrostalot, kertoo myyntijohtaja Pasi Eskelin St1 lähienergia Oy:stä.

Tänä vuonna uusia pumppuja myydään Suomen lämpöpumppuyhdistyksen arvion mukaan noin 10 000 kappaletta, joista isoja yli 26 kWh:n kohteita on noin 1000. Vaikka maalämmön alhaisemmat lämmityskustannukset ovat taloyhtiöiden tiedossa, moni asia hallituksissa vielä mietityttää.

– Kerrostaloyhtiöitä jännittää eniten suuri investointi ja pieni pelko on myös tekniikkaa kohtaan, arvioi myyntijohtaja Pasi Eskelin ST1:ltä.

Kerrostaloyhtiöiden kiinnostus maalämpöä kohtaan on kuitenkin myyntijohtaja Eskelin mukaan erittäin suurta.

– Satoja yhteydenottoja tulee. Tavoitteenamme on 25 prosentin vuotuinen kasvu, kertoo myyntijohtaja Eskelin St1:ltä.

Kiinteistöliitto: Kiinnostus lisääntynyt, mutta investoinnin vähäisiä

Kiinteistöliiton mukaan kaukolämmöstä maalämpöön vaihtaneiden rivi- ja kerrostaloyhtiöiden määrä on ollut toistaiseksi pieni.

– Kaukolämmöstä maalämpöön on siirtynyt viime vuosina 60-90 asiakasta, kertoo johtava energia-asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta.

Taloyhtiöiden kiinnostus maalämpöä kohtaan on kuitenkin Pylsynkin mukaan lisääntynyt.

– Selkeästi keskusteluja kyllä käydään taloyhtiöissä, mutta ei voi sanoa, että maalämpö olisi vielä valtavirtaa, sanoo johtava energia-asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta.

Ensimmäisenä Pylsyn mukaan pitää kartoittaa tarve.

– Pitää huomioida se, missä vaiheessa elinkaarta lämmityslaitteisto on. Silloin voi olla hyvä hetki pohtia sitä millä jatkossa lämmitetään. Toinen selkeä tekijä on se, mikä on kaukolämmönhinta sillä omalla paikkakunnalla, kertoo johtava asiantuntija Pylsy.

Taloyhtiö ohjaksissa hankesuunnittelu edellä

Kiinteistöliitosta korostetaan, että taloyhtiöissä on tärkeää miettiä asioita omasta näkökulmasta. Avainasemassa on asiantuntijan mukaan hankesuunnittelu, joka tehdään asiantuntijan voimin.

– Taloyhtiö itse on ohjaksissa, määrittää sitä minkälaista järjestelmään lähdetään toteuttamaan, eikä anneta avointa valtakirjaa seuraavalle taholle, järjestelmän toimittajalle, neuvoo Pylsy Kiinteistöliitosta.

Pylsy pitää hyvänä, että markkinoille tulee uudenlaisia tapoja rahoittaa lämpöjärjestelmien hankinta ja hän uskoo sen helpottavan päätöksentekoa taloyhtiöissä.

– On hyvä muistaa, että se ei poista suunnitelmallisuuden tärkeyttä. Edelleen taloyhtiöiden pitää lähteä hankesuunnittelun kautta. Ja vertailla erilaisia vaihtoehtoja myös rahoituksen ja hankintamallin näkökulmasta, tähdentää johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta.