"Mieluummin kuolen täällä kuin palaan Irakiin" – Yasirin unelma kuoli, sitten hän tarttui veitseen

"Millään ei ole mitään väliä, kun ei ole mitään mihin pyrkiä", sanoo irakilainen turvapaikanhakija Yasir Alshbeb, joka yritti tappaa itsensä maaliskuussa.

Kotimaa
Yasir Alshbeb yritti tappaa itsensä 8.3.2017
Alshbeb viilsi käteensä ja kaulaansa kymmeniä haavoja. Kuva otettu kaksi viikkoa itsemurhayrityksen jälkeen.Markku Pitkänen

Yasir Alshbeb yritti tehdä itsemurhan maaliskuun 8. päivä 2017.

Hän meni huoneeseensa, joi alkoholia, nieli kolme pakkausta uni- ja mielialalääkkeitä, ja tarttui veitseen. Kun Evitskogin vastaanottokeskuksen työntekijät huomasivat tilanteen, Alshbeb oli viiltänyt vasempaan käteensä kymmeniä kertoja.

Työntekijät tyrehdyttivät verenvuotoa 20 minuuttia, ennen kuin paikalle hälytetty ambulanssi vei nuoren miehen sairaalaan. Tapaus päätyi uutisiin. Alshbeb jäi henkiin.

Alshbeb ei arkaile antaa haastattelua. Tuntuu siltä, ettei hän välitä seurauksista, tai juuri mistään muustakaan.

– Elämäni tarkoitus on kuollut. Unelmani on kuollut. Millään ei ole mitään väliä, kun ei ole mitään mihin pyrkiä.

Yasir Alshbeb yritti tappaa itsensä 8.3.2017
Markku Pitkänen

Unelmana koulutuksen ja ihmisoikeuksien ykkösmaa

Kaksi vuotta sitten Alshbeb ajoi taksia Babgdadissa. Kotikaupungissaan hän ei nähnyt tulevaisuutta.

– Bagdad tarkoittaa sotaa. Babgdad tarkoittaa verta. Bagdad tarkoittaa pahoja asioita. Siellä on militiat, joilla on valtaa ja aseita. He tappavat naisia, lapsia, kaikki, jotka eivät toimi heidän kanssaan.

Militiat uhkasivat tappaa myös Alshbebin. Alshbebin mukaan maaliskuussa 2014 hänen taksiinsa astui joukko asemiehiä, jotka uhkasivat värvätä hänet joukkoihinsa vaikka väkisin. "Muuten tapamme sinut ja heitämme roskikseen", miehet olivat sanoneet.

Asemiehet veivät Alshbebilta vain hänen rahansa. Shiiamilitioiden, kuten Saraya Al-Salamin ja Mahdin armeijan asemiehet jatkoivat kuitenkin uhkailua. Alshbeb kyyditsi pelottavia asiakkaitaan ja alkoi unelmoida. Unelma oli Suomi, "koulutuksen ja ihmisoikeuksien ykkösmaa". Suomi olisi pakotie synkästä tulevaisuudesta, Alshbeb päätti.

Kun Alshbeb vielä asui Bagdadissa, Suomi antoi valtaosalle irakilaisista kansainvälistä suojelua. Vuoden 2015 aikana tehdyistä irakilaisten turvapaikkapäätöksistä peräti 85 prosenttia oli positiivisia. Tieto oli kantautunut myös Irakiin. Alshbeb saapui tuhansien irakilaisten tapaan Suomeen elokuussa 2015.

Aluksi heidän keskuudessaan vallitsi optimismi. Toukokuussa 2016 tapahtui kuitenkin käänne. Maahanmuuttovirasto päätti, että Irak, Afganistan ja Somalia olivat nyt aiempaa turvallisempia. Etenkin irakilaiset alkoivat saada joukottain kielteisiä päätöksiä.

Huonot uutiset levisivät nopeasti turvapaikanhakijoiden Facebook-yhteisöissä. Myöhemmin niissä alkoi levitä videoita pakkopalautuksista. Alshbeb seurasi tapahtumia huolestuneena muiden turvapaikanhakijoiden kanssa. Mielialat laskivat. Lue lisää vastaanottokeskusten tunnelmista täältä.

– Pakkopalautusten seuraaminen on järkyttänyt mieltäni. Pelkäsin, että joku päivä minutkin palautetaan Irakiin. Eristäydyin huoneeseen, en jaksanut puhua kenellekään, en jaksanut syödä, puhua enkä nukkua, Alshbeb kertaa.

Elokuussa Alshbeb sai päätöksensä. Maahanmuuttovirasto uskoi hänen tarinansa uhkailevista shiiamilitioista, mutta ei pitänyt tosiasiana, että paluu Bagdadiin tarkoittaisi varmaa kuolemaa. Pelko ei ollut tältä osin "objektiivisesti perusteltua". Alshbebin päätös oli yksi viime vuoden 14 tuhannen kielteisen turvapaikkapäätöksen joukossa.

Alshbeb ei silti vieläkään menettänyt uskoaan unelmaansa.

– Ajattelin, että se on ehkä virhe, koska tulijoita oli niin paljon. Ajattelin, että kun valitin päätöksestä, saan ehkä ensi kerralla positiivisen.

Äiti keskellä terroristien pommi-iskua

Helmikuussa Alshbeb sai jälleen huonoja uutisia, tällä kertaa Bagdadista. Alshbebin mukaan hänen äitinsä oli ostoksilla, kun autopommi räjähti. Al-Bayaan autopommi-iskussa (siirryt toiseen palveluun) 17. helmikuuta kuoli ainakin 48 ja haavoittui yli 50 ihmistä. Isis otti vastuun iskusta.

Alshbeb sai tapahtuneesta tiedon ystävältään, joka oli sairaalassa käymässä. Kuva sängyssä makaavasta äidistä tuli Alshbebin kännykkään. Hän oli saanut sirpaleita vatsaansa.

Sen jälkeen Alshbeb ei kuullut Bagdadista mitään. Hän ei saanut yhteyttä äitiinsä tai ystäväänsä nettiongelmien takia.

– Kun näin äidin siinä kunnossa, romahdin täysin. En tiedä, onko hän edes elossa.

Ahdistus oli liikaa. Alshbebin silmissä pimeni. Hän ei muista ajatelleensa mitään veitseen tarttuessaan.

– Järkeni pysähtyi.

Vastaanottokeskuksen ja sairaalan henkilökunnan ansiosta Alshbeb selvisi tapahtuneesta tikeillä. Psykiatrin kanssa puhuminen on antanut uutta toivoa. Haastattelupäivän jälkeen Alshbeb on saanut myös kuulla, että hänen äitinsä on elossa.

Alshbeb on valittanut kielteisestä turvapaikkapäätöksestään hallinto-oikeuteen. Hän on kuitenkin tietoinen tosiasioista. Toistaiseksi enemmistö Maahanmuuttoviraston kielteisistä turvapaikkapäätöksistä pysyy kielteisinä hallinto-oikeudessa.

– Jos minulla olisi pienikin mahdollisuus palata Irakiin edes katsomaan, onko äiti enää edes elossa, lähtisin ilman muuta. Mutta se on poissuljettua.

Kun turvapaikanhakijan kielteisestä päätöksestä tulee lainvoimainen, poliisi ilmoittaa asian vastaanottokeskukseen. Sen jälkeen turvapaikanhakijan on poistuttava vastaanottokeskuksesta 30 päivän kuluessa. Heillä on kaksi vaihtoehtoa: paperittoman elämä Suomen kaduilla tai paluu kotimaahan.

Alshbeb aikoo jäädä Suomeen.

– Mieluummin vaikka kuolen täällä, kuin joudun palautetuksi Irakiin.

Lisää aiheesta illan A-studiossa TV1:ssä klo 21.