Toiset piristyvät, toiset vaipuvat murheen alhoon – kevät näkyy kauppakäytöksessä ja itsemurhatilastoissa

Kevään viiltävä valo vie osan ihmisistä apatiaan: pitäisi, mutta ei jaksa. Rautakauppias sen sijaan näkee aivan toisenlaisen kevätilmeen.

aurinko
Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta.
Jos ihminen käy läpi todella vaikeaa kriisiä, hän ei välttämättä edes huomaa kevättä.Kalevi Rytkölä / Yle

Talven jäljiltä useimpien ihmisten mieliala alkaa kohota mentäessä koko ajan kohti valoisampia aikoja.

Kevään avainsana on valo. Useimmat ihmiset se saa hyvälle mielelle mutta osan reaktio on aivan toisenlainen ja raju. Kevät on myös itsemurhasesonkia.

Pohjolassa vuodenaikojen kontrasti on voimakas. Keskitalvi olisi ilman joulua lohduttoman pimeää ja keskikesällä taas valoa riittää yötä myöten.

Multasormet heräävät kohmeesta

Esimerkiksi rautakaupassa seurataan tarkkaan sääennusteita koska säällä on aivan ratkaiseva merkitys asiakaskäyttäytymiseen.

Sellaisena päivänä jos on vielä lämmintä, ihminen lähtee rautakauppaan kevätostoksille.

Kevät näkyy tosi paljon asiakkaissa, kertoo Oulun Bauhausin puutarhamaailman osastopäällikkö Heidi Ollila.
Kevät näkyy tosi paljon asiakkaissa. Ihmiset ovat selvästi hyväntuulisempia, sosiaalisempia ja aktiivisempia kuin talvikuukausina,kertoo Oulun Bauhausin puutarhamaailman osastopäällikkö Heidi Ollila.Timo Nykyri / Yle

– Asiakasmäärät alkavat nousta. Auringonpaisteen merkitys on aivan olennainen meillä, varsinkin jos on lauantai, sanoo Oulun Bauhausin Puutarhamaailman osastopäällikkö Heidi Ollila.

Valo näkyy naamasta

Kevät näkyy myös rautakauppaan astelevien asiakkaiden habituksessa.

– Se näkyy tosi paljon. Ihmiset ovat iloisempia. He ovat selvästi hyväntuulisempia, sosiaalisempia ja aktiivisempia kuin talvikuukausina. Ihminen on positiivisempi kevään valossa, kun aurinko paistaa, päivä pitenee, kesä on tulossa ja ollaan menossa kohti valoisampia aikoja, Ollila pohtii.

Rautakaupasta pala "normaalia" valorytmiä

Päiväntasaajan seudun tasaisessa päivän ja yön vaihtelussa, mistä monet suomalaisten keväisin suosimat huonekasvit, kuten vaikkapa Itä-Afrikan sademetsistä kotoisin oleva paavalinkukka, Saintpaulia, ovat kotoisin, ihmisten on vaikea ymmärtää napa-alueiden läheisyydelle tyypillistä voimakasta vuodenaikoihin liittyvää vaihtelua.

Siellä olot eivät ole äärevät kuten meillä ja päivän pituus on jotakuinkin sama ympäri vuoden. Jos ihminen käy läpi todella vaikeaa kriisiä, hän ei edes huomaa kevättä.

Tänä keväänä muotia ovat vanhanajan perinteiset viherkasvit, kuten suomalaiseen kansanluonteeseen hyvin istuva peikonlehti, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsistä.
Tänä keväänä muotia ovat vanhanajan perinteiset viherkasvit, kuten suomalaiseen kansanluonteeseen hyvin istuva peikonlehti, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsistä.Timo Nykyri / Yle

Tänä keväänä tämänkin rautakaupan puutarhaosastolla muotia ovat vanhanajan perinteiset viherkasvit, kuten suomalaiseen kansanluonteeseen hyvin istuva peikonlehti, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikan sademetsistä.

– Peikonlehteä on myyty tosi paljon tänä keväänä. Se on kiitollinen kasvi ja helppo pitää hengissä, sanoo Ollila.

Kukkia ja viherkasveja ostavat nimenomaan naiset. Vain yksi päivä vuodessa muuttaa tämän asian ja sen on äitienpäivä.

Kevään viiltävä valo

Pimeä aika tulee hitaasti hiipien ja talviseen olotilaan laskeudutaan pikku hiljaa.

Kevät tulee aina äkkiä. Auringon valo tietysti lisääntyy päivä päivältä, mutta jossakin vaiheessa tulee se päivä jolloin myös itse aurinko alkaa näkyä. Aurinkoinen kevätpäivä. Silloin valo tuntuu suorastaan viiltävältä.

Ihminen on positiivisempi kevään valossa.

Heidi Ollila

Kevät on myös itsemurhasesonkia

Poikkeuksen rautakauppoihin keväisin vaeltavasta väestä ja ylipäätään keväästä nauttivista ihmisistä muodostavat tietysti he, joille kontrasti oman mielen tumman moodin ja kanssaeläjien yleisen iloisuuden välillä aiheuttaa ahdistusta ja saa entistä synkempään tilaan.

– Jos ihminen käy läpi todella vaikeaa kriisiä, hän ei edes huomaa kevättä, kertoo Suomen mielenterveysseuran kriisityön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

mies öisellä tiellä auton lähestyessä
Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa lähes puoleen 1990-luvun alusta.Yle

Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa lähes puoleen 1990-luvun alusta. Silloin itsemurhia tehtiin vuosittain 1 500 kun luku on nyt 800. Yksi on kuitenkin pysynyt: itsemurhia tehdään erityisesti keväällä.

– Suomen talvi on ankeaa aikaa masentuneelle ihmiselle ja sen jälkeen nopeasti tuleva kevät voi lisätä masentuneen epätoivoa kun hän näkee toisten iloitsevan keväästä ja elämästä, eikä itse kykene tähän, sanoo Liimatainen.

Ihmissuhdekriisit eivät sen sijaan Ollilan kokemuksen mukaan eskaloidu keväällä vaan vasta syksyllä yhdessä vietetyn loman jälkeen.

Kevät ei näy piikkinä apteekeissa eikä poliisin työssä

Keväässä ei ole mitään kovin erikoista poliisin tai esimerkiksi apteekkien työn kannalta.

Poliisin työ lisääntyy kyllä pitkin kevättä. Tämä korreloi tammikuusta heinäkuuhun tasaisesti lisääntyvän alkoholin kulutuksen kanssa. Useimmat poliisin tehtävät liittyvät Suomessa alkoholiin tavalla tai toisella.

Kevään viiltävä valo ei kuitenkaan sysää mitään rikosaaltoa liikkeelle vaan poliisin työssä näkyy kaikki ylimääräinen vapaa-aika, kuten hiihtolomat, pääsiäinen ja vappu.

Apteekissa ei tapahdu juuri flunssalääkkeistä allergialääkkeisiin siirtymistä dramaattisempia muutoksia.