Analyysi: Äänestäjä, nyt sinulla on vaihtoehtoja!

Kunnallinen valuutta ja kansanraadit mukaan päättämään asioista. Eilisestä Ylen pienpuoluetentistä ei puuttunut omaperäisiä ajatuksia kunnallispolitiikan kehittämiseksi, kirjoittaa politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

politiikka
Ihmiset katselevat vaalimainoksia kadulla.
Henrietta Hassinen / Yle

Ylen perinteinen pienpuoluetentti ei pettänyt torstai-iltana katsojiaan. Tenttiin osallistui puoluejohtajia, joiden puheita puoluekoneistojen esiintymiskouluttajat eivät olleet jauhaneet mitäänsanomattomiksi.

Tentissä puolueiden välille muodostui selkeitä eroja, mutta varsinainen väittely niiden kesken jäi vähäiseksi. Osaksi tämä saattoi johtua siitä, että pienpuolueiden lähtökohdat eroavat niin paljon toisistaan.

Siksi onkin tyydyttävä esittelemään puolueiden ehdotuksia ja eroja.

Eläinoikeuspuolue - Maataloustuet eläintuotannosta kasviperäistuotantoon

Eläinoikeuspuolue on yksi uusista tulokkaista kunnallisvaaleissa. Puolue pyrkii nostamaan eläinten oikeuden politiikan keskiöön.

– Meillä aika usein halutaan puhua innovaatioista ja meidän puolueella on hyvin keskeisenä ajatuksena, että maataloustukia pitäisi keskittää selkeämmin alkuperäistuotantoon, sanoi eläinoikeuspuolueen puheenjohtaja Saana-Maria Majatie puoluetentissä.

Majatie perustelee puolueensa näkemystä sillä, että viime vuosina on ”syntynyt suuria hittejä” ruuantuotannossa. Näitä muun muassa ovat nyhtökaura ja härkis, jotka ovat proteiinipitoisia kasvisvalmisteita.

Puolueen mielestä tuottajien siirtyminen uusille aloille tukisi kuntien elinvoimaisuutta ja toisi työpaikkoja lisää syrjäseuduille. Työllisyys ei ole kuitenkaan puolueen keskeinen tavoite.

– Kestävyys ja elämä itsessään ovat tärkeämpiä asioita kuin työllisyys.

Feministinen puolue – Nuoret päättämään eurojen käytöstä

Feministinen puolue on tulokas puoluekartalla. Puolue lupaa nostaa esiin syrjimättömyyden periaatteen keskiöön politiikan teossa.

Pienpuoluetentissä puoluejohtaja Katju Aro tarjoili analyysiä Suomen ongelmista, mutta vähemmän uusia avauksia haasteiden ratkaisemiseksi. Nuorten äänestämättömyyteen löytyi kuitenkin aloite.

– Meillä on mahdollista tehdä sellaisia päätöksiä, jotka edistävät ihmisten osallisuutta. Yksi näistä voisi olla se, että lisätään kunnissa nuorille osallistavaa budjetointia.

Osallistavan budjetoinnin ideana on, että nuoret pääsevät vaikuttamaan kunnan rahankäyttöön. Näin nuorille syntyy kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa asioihin. Aro myös kannattaa äänestysiän laskemista 16 ikävuoteen.

Itsenäisyyspuolue - Kuntavaluutta Suomeen

Itsenäisyyspuolueen ulosanti jätti toivomisen varaa pienpuoluetentissä. Taustalla on puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan Antti Pesosen väistyminen paikaltaan toissa vuonna.

Puolueen peruskauraa ovat olleet euro- ja EU-eron vaatiminen. Tällä kertaa puoluesihteeri Henri Aitakari esitti uusia ulostuloja.

– Paikallistalouksia voidaan vahvistaa esimerkiksi kuntarahalla.

Aitakarin mukaan kuntaraha on joko kunnan tai laajemmalla alueella käytössä oleva valuutta. Se kuitenkin jäi epäselväksi, miten tämä auttaisi kuntia jatkossa parantamaan juoksuaan.

Oman valuutan lisäksi puolue havittelee itsenäistä keskuspankkia Suomeen.

– Meillä on hirvittävä määrä tekemätöntä työtä esimerkiksi homekoulujen korjaamisessa. Jos meillä olisi oma valuutta ja itsenäinen keskuspankki, me tarvittaessa pystyisimme rahoittamaan julkisia korjaustöitä ynnä muita omalla keskuspankillamme.

Perinteisesti keskuspankit ovat olleet itsenäisiä toimijoita, eivätkä ne ole suoraan osallistuneet elvytyskohteiden rahoittamiseen. Laskukausia ne ovat pyrkineet helpottamaan löysällä rahapolitiikalla.

KTP - Sote-uudistus on osa EU:n yksityistämisprojektia

Kommunistinen työväenpuolue (KTP) näki tentissä useissa kuntien ongelmissa taustalla EU:n ja euron.

– Tämä on vain jatkumoa EU-politiikalla, jota on yli 20 vuotta harjoitettu. Suomen valtion omaisuutta on yksityistetty 20 miljardin edestä. Mitä nyt yritetään tehdä sote-palveluiden osalta, on vain osa suurta EU:n vaatimaa yksityistämistä, sanoi KTP:n puheenjohtaja Mikko Vartiainen.

Puolueen mukaan kuntien pitäisi jatkossakin järjestää ja tuottaa palvelut lähellä kuntalaisia. Kaikki eduskuntapuolueet ovat syyllisiä siihen, että valtaa viedään nyt kunnilta pois.

Tämä siksi että niistä jokainen vuorollaan on ollut työstämässä sote-uudistusta.

EU:n viaksi puolueen puheenjohtaja luki myös maaseudun tyhjenemisen. Taustalla ”vaikuttaa olevan suuri suunnitelma”.

– Se vaikuttaa suurelta suunnitelmalta, että väestö siirretään politiikalla etelän kasvukeskuksiin ja maaseutu jätetään kaivosyhtiöiden temmellyskentäksi.

Liberaalipuolue – Palvelut eivät ole subjektiivinen oikeus

Liberaalipuolue esiintyi tentissä elinkeinovapauden ja yritysten puolustajana. Useaan otteeseen puolueen puheenjohtaja Juhani Kähärä vaati markkinaehtoista maankäyttöä kuntiin.

Puolueen mukaan yritysten pitäisikin jatkossa kirittää julkista sektoria ja kilpailutuksen avulla valitaan parhaat toimijat tuottamaan esimerkiksi sote-palveluita.

– Kaikki pitää kilpailuttaa. Valitaan yksityinen, jos se on parempi. Tai julkinen jos se on parempi. Ei ole kovin vaikea asia, Kähärä sanoi.

Puolue pitääkin sote-uudistuksen valinnanvapautta hyvänä peruslähtökohtana. Mikä sitten erottaa puolueen kokoomuksesta?

-Kokoomushan on nykyään se puolue, joka kuntavaaleissa ratsastaa ilmaisella varhaiskasvatuksella ja ilmaisella harrastustakuulla. Kyllä ilmaisten asioiden lupaajat ovat enemmän siellä sektorissa, Kähärä sanoi.

Puolue vetääkin ilmeisen tiukkaa talouslinjaa. Esimerkiksi syrjäseutujen asukkaiden on turha odottaa palveluita.

– Onko ihmisellä subjektiivinen oikeus asua Äkäslompolon tunturin huipulla ja saada sinne veronmaksajien maksamat palvelut? Mielestäni ja edustamani puolueen mielestä ei.

Piraattipuolue – Kansanraadit päättämään asioista

Piraattipuolue on puheenjohtajansa Jonna Purojärven mukaan vapaa eri ideologioista. Ohjenuorana puolueella on valita näkemykset, jotka ratkaisevat ongelmat parhaiten.

Periaatteissaan puolue kannattaa yksilönvapautta ja kammoksuu ”holhousyhteiskuntaa”. Puoluetentissä puheenjohtaja Purojärvi esitti kansalaisraatien perustamista.

– Nyt laitetaan lappuja luukkuun neljän vuoden välein ja toivotaan parasta.

Tämä ei kuitenkaan puheenjohtajan mukaan toimi, sillä poliitikot eivät pidä kiinni lupauksistaan. Purojärven mukaan raadit valittaisiin arvalla siten, että kuntalaisia edustaisi tarpeeksi kattava otos.

– Ei olisi niin, että pelkät kaverit valittaisiin paikalle.

SKP – Kuuden tunnin työpäivä

Kun Suomen sosialidemokraattinen puolue rustasi ensimmäistä, Forssan puolueohjelmaansa vuonna 1903, siihen sisällytettiin vaatimus kahdeksan tunnin työpäivästä.

Nyt Suomen kommunistinen puolue (SKP) nokittaa vaatimusta kahdella tunnilla. SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisäsen mukaan uudistus toisi lisäeuroja kuntien kassaan.

– Se tuottaa, koska me teemme työtä tehokkaammin. Se lisää verorahoja, eikä se suinkaan ole mikään kuluerä.

Eri asia on, joutuisivatko esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat palkkaamaan lisäväkeä, jotta ympärivuorokautinen hoito voitaisiin turvata. Tämä puolestaan tietäisi palkkakustannusten nousua julkisen talouden budjeteissa.

SKP mukaan työväenliikkeen on nyt rohkeasti otettava kuuden tunnin työaika tavoitteekseen.

Väisänen kiinnitti useasti huomiota myös pörssiyhtiöiden voittoihin ja Helsingin kaupungin ylijäämäiseen budjettiin viime vuonna.

Johtopäätös:

Eduskuntapuolueiden tarjoamat vaihtoehdot voivat välillä tuntua liian samanlaisilta. Pienpuolueista löytyy vaihtoehtoja, jotka menevät vanhojen puolueiden ohi niin vasemmalta kuin oikealtakin.

Jokaiselle äänestäjälle löytynee varmasti oma vaihtoehto. Ainakaan puolueiden tai ehdokkaiden määrästä äänestäminen ei voi jäädä kiinni.