Selvitysmies Virtanen: Länsimetron todelliset kustannukset pimitettiin päättäjiltä

Suurten rakennushankkeiden kustannuksia vedetään tietoisesti alakanttiin, selvitysmies Erkki Virtanen sanoo. Valtion raha on ikään kuin ei-kenenkään rahaa.

Länsimetro
Matinkylän aseman katto on jännittävän mallinen. Kuva on otettu 9.9.2016.
Selvitysmies Erkki Virtasen mukaan länsimetro esiteltiin päättäjille 700 miljoonan euron hankkeena. Nyt kustannusarvio on 1,2 miljardia. Kuvassa Matinkylän asema viime syksynä.Juha Siimes / Länsimetro Oy

Julkisista rakennushankkeista vastaavilta päättäjiltä pimitetään kustannuksia, epäilee selvitysmies Erkki Virtanen. Virtanen luovutti eilen torstaina raporttinsa ja suosituksensa valtion rahoittamien rakennushankkeiden ongelmien ratkaisemiseksi. Virtanen on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö.

Virtasen mukaan kustannusarvioita vedetään suunnitteluvaiheessa jopa tietoisesti alaspäin. Virtanen kertoi perjantaina Ylen Ykkösaamussa esimerkkinä pääkaupunkiseudun Länsimetro-hankkeen, jonka kustannusarvio on noussut noin puoli miljardia alkuperäisestä.

Virtasen mukaan ongelmat alkavat jo suunnitteluvaiheessa.

Musiikkitalon suunnitelmista puuttui tekniikka

– Suunnitelmat ovat puutteellisia. Esimerkiksi Musiikkitalo on niin puutteellinen, että sieltä puuttui suurin osa välttämättömästä tekniikasta. Kun alettiin rakentaa, todettiin, että täältä puuttuu tekniikka, eli ihan perustavaa laatua oleva moka.

Ykkösaamun toimittaja Päivi Neitiniemi kysyi Virtaselta, eivätkö suunnitelmia tekevät ihmiset olekaan kartalla.

– Se on hyvä kysymys, ovatko kartalla vai tehdäänkö tahallaan alimittaisia suunnitelmia, jotta saadaan päätökset tehtyä? Ja sitten kun on päätös tehty, todetaan, että hupsista, täältähän puuttuu tekniikka, tai metrosta pari asemaa.

Onko tämä tietoista?

– Sellaista tuli esille. En nyt etsinyt syyllisiä, mutta siltä vaikutelmalta ei voinut välttyä, etteikö tällaistakin tapahtuisi.

Länsimetro esiteltiin päättäjille halvempana

Virtanen nosti raportissaan ja Ykkösaamussa esiin länsimetron.

– Sellaiset tahot, joita pidän luotettavina, kertoivat, että kun päätöstä valmisteltiin, metron hinnaksi laskettiin miljardi tai vähän päälle, mutta kun se summa vaikutti päätöksenteon kannalta liian suurelta, niin päätöksentekijöille esitettiin 700 miljoonan hanke ja sitten siitä päätettiin. Nyt ollaan päätymässä siihen, että se maksaa 1,2 miljardia. Kyllä tässä on syytä epäillä, että on tehty pikkusen riisuttu versio, Virtanen sanoi Ykkösaamussa.

Virtanen ei halunnut vastata, kuka sensuroi päättäjiltä tietoa.

– Minä en etsi syyllisiä; yritän löytää systemaattisia virheitä, joita jatkossa pitää välttää. Pitää käydä kysymässä valmistelijoilta.

– Päättäjät päättivät 700 miljoonan euron metrosta ja kuka tiesi mitäkin, en osaa arvioida.

Musiikkitalon rakennushankkeessa oli Virtasen mukaan se ongelma, että alkuperäinen kustannusarvio oli 160 miljoonaa ja päättäjät päättivät, että se pitää tehdä 140 miljoonalla.

– Ja sitten sitä karsittiin, lopputulos oli kuitenkiin 166 miljoonaa. Piirileikkiä tavallaan.

Olympiastadionin remonttia johti urheiluasiantuntija

Olympiastadionin peruskorjauksen kustannusarvion pettämisessä Virtasen syyttävä sormi osoittaa hankkeen ohjausryhmään.

– Kävin pöytäkirjat läpi hyvin tarkkaan ja niiden mukaan ohjausryhmä ei hoitanut tehtäviään, vaan merkitsi kustannustietoja vain tiedoksi. Vasta kokouksessa numero 22, kun puheenjohtaja oli vaihtunut, ohjausryhmä pyysi tietoja, ja kolme viikkoa myöhemmin tuli tietoa, että ollaan menossa 52 miljoonaa yli budjetin.

Virtasen mukaan stadion remontin ohjausryhmässä oli edustaja muun muassa valtiovarainministeriöstä, mutta ryhmä ei hoitanut tehtäväänsä eri syistä.

– Yksi syy on varmasti se, että sitä johdettiin urheiluasiantuntijan toimesta, ja urheiluasiantuntijan tehtävä ehkä saattaa olla pikemminkin hoitaa stadionia hienoksi kuin vahtia kustannuksia.

Virtanen: Ei avointa valtakirjaa valtiolta

Virtasen mukaan löperyys korostuu, kun hankkeessa on useampia rahoittajia.

– Siltä se näyttää. Kun se on ei-kenenkään rahaa, sillä ei tavallaan ole omistajaa, eikä rahasta ole myöhemminkään niin tarkkaa väliä.

Virtasen mielestä valtion pitäisi voida katkaista rahoittaminen, jos projektin budjetti ylittyy.

– Jos valtio on mukana, mukana ollaan tietyllä euromäärällä, ei avoimella valtakirjalla.

Valtion kirstunvartijoita pitää Virtasen mukaan myös kuunnella, ei vain kuulla. Virtanen korostaa ongelmien ehkäisemiksi myös allianssimallia ja elinkaarirakentamista.

Länsimetro Oy: Metrolta vaaditaan nyt enemmän kuin 10 vuotta sitten

– Länsimetrolta on vaadittu nyt ihan eri asioita kuin hankesuunnitelmassa 10 vuotta sitten määriteltiin. Esimerkiksi korvausilman määrä metrotunnelissa on nyt erilainen kuin aikaisemmassa metrorakentamisessa 1970-luvulla, ja tämä on merkinnyt suurempia ilmanvaihtokanavia ja enemmän louhintaa, vastaa selvitysmiehen kritiikkiin Länsimetro Oy:n tiedottaja Satu Linkola.

Vastaavanlaisia kustannuksia kasvattaneita menoeriä on paljon.

– Hankesuunnitelmassa määriteltiin aikanaan myös esimerkiksi, että asemien toinen sisäänkulku on esteetön. Nyt kuitenkin molemmat sisääänkäynnit on rakennettu esteettömiksi, Linkola jatkaa.

Länsimetro Oy:n listaamiin kustannuksiin voi tutustua täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina twiittasi Ykkösaamun jälkeen, että epäily länsimetron todellisten kustannusten pimittämisestä päättäjiltä vakava asia. Hän myös kiitti Virtasta asian sanomisesta ääneen.

Täältä voi lukea selvitysmiehen koko raportin. (siirryt toiseen palveluun)