Kotka lisää varhaista puuttumista sisäilmaongelmiin – ongelmakohteita lähes 30

Avointa tiedottamista halutaan lisätä, jotta värittynyt tieto ei leviäisi sosiaalisessa mediassa.

sisäilma
kuitiavat silmät
Tuomas Hirvonen / Yle

Kotka pyrkii ennakoimaan sisäilmaongelmat entistä paremmin.

Tavoitteena on siirtyä ongelmiin reagoinnista yhä enemmän ennakoivaan kiinteistönpitoon, selkiyttää korjauksien vastuita ja varmistaa riittävä sisäilmaosaaminen moniammatillisessa sisäilmaryhmässä ja kiinteistönhoidossa. Myös tehkokasta ja avointa tiedottamista vahvistetaan.

Toimintamalli päivitetään tämän vuoden aikana. Kulmakivenä on moniammatillinen yhteistyö. Kaupungin sisäilmaryhmä koordinoi kaupunkitasolla sisäilmaan liittyvien asioiden hoidon kokonaisuutta. Lisäksi yksittäisillä rakennuksilla on kohdekohtaiset työryhmät.

Molemmissa työryhmissä on mukana työsuojelun lisäksi ympäristöterveydenhuolto, kouluterveydenhuolto, työterveys sekä teknisistä palveluista isännöinti, rakennuttaminen, suunnittelu ja siivous.

Kohdekohtaisissa sisäilmaryhmissä käyttäjät ovat mukana ongelmien selvittelyssä. Työntekijöiden kokemat oireet, ja tilat jossa oireilua koetaan, antavat suuntaviivat sisäilmaongelmien selvittelyyn ja niitä korjaaviin toimenpiteisiin. Tehdyillä toimenpiteillä on lähes poikkeuksetta myös myönteisiä vaikutuksia koettuun sisäilmaan.

Parempaa tiedotusta

Oikea-aikainen, avoin ja riittävä tiedottaminen on tärkeässä roolissa sisäilmakysymyksissä.

Ongelmien ilmaantuessa tiedottamisesta vastaa aina kohdekohtainen sisäilmaryhmä. Mikäli muuttunutta tai värittynyttä tietoa leviää sosiaalisessa mediassa, aiheuttaa se ylimääräistä huolta rakennuksen käyttäjille ja heidän läheisilleen.

Korjaukset eivät välttämättä poista oireita

Viime vuoden lopulla Kotkan kaupungin käytössä olevissa tiloissa oli sisäilmaongelmia kaikkiaan 27 rakennuksessa. Osassa on meneillään aktiivisia toimenpiteitä ja osa on seurantavaiheessa.

Paljon on myös saatu aikaan. Sisäilmaseuranta on voitu lopettaa 12 kohteessa. Isoimpina hankkeina ovat Langinkosken koulun sekä Korkeakosken koulun uudisrakennushankkeet. Vaikka uudisrakennuksia ei ole vielä tehty, on koulujen toiminta siirretty väistötiloihin pois haasteellisista koulurakennuksista. 

Suurista ja kalliista korjauksista huolimatta koetusta sisäilmaoirehtimisesta ei välttämättä päästä kokonaan eroon. Oireilu ei myöskään tarkoita suoraan sitä, että rakennus olisi pilalla tai käyttökelvoton. Ihmiset ovat myös erilaisia, ja reagoivat yksilöllisesti sisäilmaolosuhteisiin. Tästä huolimatta asiat pyritään saamaan kuntoon, ja tilojen käyttäjien oireilu otetaan aina vakavasti.

Syitä oireiluun voi olla useita, kuten toimimaton tai riittämätön ilmanvaihto, homeitiöiden kulkeutuminen, kosteuden vuoksi lattiapinnoitemateriaalista ilmaan syntyneet kemikaalit, riittämätön siivous ja ihmisten mukana kulkeutuvat epäpuhtaudet.