Kiusallinen hissihiljaisuus ja pariskunnan mykkäkoulu – hiljaisuus voi olla hermoja raastavaa

Yhdelle hiljaisuus on voimavara, toiselle karmea kokemus.

äänimaisema
Öljylamppu palaa Mökin parvekeella.
Tina Lundán / Yle

– Onko kaikki selvää ja onko kenelläkään kysyttävää, tiedustelee pomo palaverin päätteeksi. Seuraa painostava hiljaisuus. Kuulijoiden katseet hipovat katonrajassa, kynä piirtää kuvioita lehtiöön. Kenelläkään ei ole kysyttävää.

Hissimatka kerrostalon ylimpään kerrokseen tuntuu ikuisuudelta, vaikka se kestää vain sekunteja. Pieneen tilaan on ahtautunut toisilleen tuntematon tuppisuiden vaivaantunut porukka. Katseet kääntyvät kännykkään tai kerrokset näyttävään digitaaliseen numerovaloon.

Kaikkia hiljaisuus ei puhuttele ja vedä puoleensa.

Outi Ampuja

Hiljaisuus on monelle elämän voimavara, mutta ei kaikille. He kaipaavat ympärilleen puheensorinaa ja musiikkia.

– Kaikkia hiljaisuus ei puhuttele ja vedä puoleensa. Hiljaisuuden tarve ja kokeminen ovat yksilöllisiä ja kulttuurisidonnaisia, sanoo filosofian tohtori ja tietokirjailija Outi Ampuja, joka on tutkinut hiljaisuutta ja ihmisten suhdetta ääniympäristöön.

Ihminen seisoo rantakalliolla
Henrietta Hassinen

Kun sanottava loppuu kesken

Osa ihmisistä kokee hiljaiset hetket piinaaviksi.

Sellainen voi olla sosiaalinen tilanne, jossa puheenaiheet loppuvat ikään kuin kesken. Ilmatila on höpötetty täyteen puhetta ja kun sitä ei enää tule, jää vain sanojen mentävä aukko, tyhjyys. Ei osata olla yhdessä hiljaa ja tilanne tuntuu kiusalliselta.

– Hiljaisuus tarkoittaa paitsi ääniympäristön rauhallisuutta myös taukoa maailman vaatimuksilta.

– Ihmisillä, jotka ovat työnsä puolesta paljon tekemisissä muiden kanssa, hiljaisuuden tarve korostuu. Jos omassa elämässä on paljon keskeneräisiä asioita kuten henkilökohtaisia kriisejä, hiljaisuus voi olla ahdistavaa.

Kun hiljaisuus on kidutusta

Se voi olla myös tehokas, epämiellyttävä ase ja sosiaalisen vallankäytön väline.

Mykkäkoulua pitävä puoliso levittää käytöksellään ympärilleen painostavaa, huonoa hiljaisuutta. Hän kietoo läsnäolijat negatiiviseen sosiaaliseen hiljaisuuteen. Näin hän haluaa hallita muita.

– Mykkäkoululainen määrittää yksinvaltiaana sen, yritetäänkö ongelmia edes ratkaista puhumalla. Hän ottaa toisiin nähden etuaskeleen. Harvoin mykkäkouluun kuuluva hiljaisuus on yhteinen sopimus, Outi Ampuja toteaa.

Äärimmillään hiljaisuus on kidutuskeino.

– Ihmisen eristäminen muista on hyvin ahdistavaa. Siitä löytyy esimerkkejä sodankäynnistä. Sotavankeja on laitettu pitkiksi ajoiksi yksin pimeisiin eristysselleihin ja koppeihin, joihin ulkomaailman äänet eivät kuulu.

Eläkeläinen kävelee kadulla.
Henrietta Hassinen / Yle

Kun paikka parisängyssä on tyhjä

Kun puoliso menehtyy, totaalinen hiljaisuus iskee kuolinvuoteen äärellä.

Outi Ampuja

Myös puolison kuolema voi muuttaa elämän täysin äänettömäksi. Sana kuolemanhiljaisuus voi olla totta.

– Kun puoliso menehtyy, totaalinen hiljaisuus iskee kuolinvuoteen äärellä. Kaikki äänet lakkaavat. Enää ei kuulukaan hengityksen kohinaa tai rahinaa. Kuolemanhiljaisuus on niin totaalista.

Siihen liittyy myös sosiaalista ja eristävää hiljaisuutta.

– Lesken kävellessä kadulla, tuttava vaihtaa toiselle puolelle, koska ei keksi mitään sanottavaa. Kutsuja ei enää tule tilaisuuksiin, jonne pariskuntana oli tervetullut.

Outi Ampuja muistuttaa, että monen vanhuksen päivät voivat olla yksinäisiä, täynnä epämiellyttävältä tuntuvaa odottamista ja harmaata hiljaisuutta.

Metsää.
Derrick Frilund / Yle

Kun luonnon hiljaisuus hirvittää

Hiljaisuuden tarve ja kaipuu muuttuvat ja vaihtelevat elämäntilanteiden ja iän mukaan.

Nuorelle ajatuskin käyskentelystä yksin luonnon helmassa voi olla kauhistus. Pienten lasten äiti haaveilee, että saisi olla hetken rauhassa ja paeta äänieristettyyn tilaan pois metelistä.

– Tärkeintä on tasapaino. Siihen kuuluu hälinää ja maailman vaatimuksia, mutta niiden vastapainoksi tarvitaan hiljaisuutta. Sitä pitää olla sopivasti annosteltuna kunkin yksilöllisiin tarpeisiin.

Hiljaisuuteen voi mennä jos haluaa, mutta hiljaisuudesta täytyy olla myös poispääsy.

Outi Ampuja

Kun suomalaiset haluavat nauttia rauhasta, he suuntaavat metsään, saunaan, omaan kotiinsa tai kirjastoon. Hiljaisessa ympäristössä oleilun on todettu vähentävän stressiä, laskevan verenpainetta ja nostavan mielialaa.

– Vaikka hiljaisuus voi pelottaa tai ahdistaa, niin rohkaisen kuitenkin kokeilemaan.

– Elämme ärsykkeitä täynnä olevassa maailmassa. Vaikka tuntuukin, että sitä kestää hyvin, voi olla, että aivot, mieli ja ruumis tarvitsisivat vastapainoa.

Filosofian tohtori Outi Ampuja on Helsingin yliopiston Suomen ja pohjoismaiden historian dosentti ja tietokirjailija. Häneltä ilmestynyt kirja Hyvä hiljaisuus perustuu 320 suomalaisen hiljaisuuskokemuksiin, joita koottiin keruukilpailun tuloksena.

– Minua viehättää hiljaisuudessa se, että se ei pakota mihinkään tai vaadi mitään, mutta sisältää paljon mahdollisuuksia. Hiljaisuuteen voi mennä jos haluaa, mutta hiljaisuudesta täytyy olla myös poispääsy jos siltä tuntuu.