Vauhtilajeja kammoksuva nainen oppi lentämään ilman siipiä – nyt hän on Suomen hurjapäisin naisjohtaja

Marie Skavø-Sinisalo oli aina vieroksunut vauhtilajeja. Nyt hän johtaa Suomen ainoaa tuulitunnelia ja lajin SM-kisoja.

rohkeus
D2W (dynamic two-way) -lentämistä. Lentäjinä Sirius Sportin aktiviteettijohtaja Joel O'Donoghue ja myynnistä vastaava Miroslava Shilova.
D2W (dynamic two-way) -lentämistä.Sirius Sport Resort

Marie Skavø-Sinisalo ei ollut koskaan pitänyt urheilusta eikä harrastanut juuri mitään. Etenkään vauhtilajeja.

Siinä hän nyt katseli erikoisen näköistä läpinäkyvää putkea, tuulitunnelia, lomamatkalla Dubaissa. Putken sisällä lensi ihminen. Elettiin 2010-luvun alkua.

– Se oli ihan pieni turistimallinen tunneli, joka oli verrattavissa enemmänkin trampoliiniin. Ei se juttu vielä ensimmäisellä kerralla minulle auennut, sanoo Marie Skavø-Sinisalo.

Näky putkessa lentävästä ihmisestä oli kuitenkin hieno. Niin vaikuttava, että se jäi mieleen kytemään.

Rakkaudesta lajiin

Vuoden 2017 keväällä tuulen nopeus nousee valtavan kokoisessa putkessa parhaimmillaan jopa 260 kilometriin tunnissa. Kilpailijat esittelevät taitojaan erilaisissa muodostelmissa. Välillä se menee tanssiksi, välillä muistuttaa kaunoluistelun tai baletin kuvioita.

Pyhtään Siriuksessa ovat meneillään tuulitunnelilentämisen SM-kilpailut. Samaan aikaan kisataan ensimmäistä kertaa myös Pohjoismaiden mestaruudesta.

Jos vauhti on putkissa kova, lujaa vauhtia paikasta toiseen kiitää myös kisajohtaja. Marie Skavø-Sinisalon hahmo vilahtelee eri puolilla elämysurheilukeskus Siriusta, aina siellä missä tarvitaan.

Köyhyys on ollut paras lahja elämässä, se opetti rahan arvon.

Marie Skavø-Sinisalo

Ellei hän naputa mukanaan kulkevalla kannettavalla tietokoneella, hän ohjeistaa ihmisiä tai istuu tuomariston joukossa.

– Minulla on kasvoilla muutaman päivän vanhat meikit. Eilen oli 22-tuntinen työpäivä. Meillä on pieni organisaatio, tässä saa monena olla, hengähtää Skavø-Sinisalo.

Kisoja pyöritetään Skavø-Sinisalon mukaan ennen kaikkea rakkaudesta lajiin. Mutta miten se rakkaus syntyi? Miten vauhtilajeja inhonneesta naisesta tuli Suomen ainoaa tuulitunnelia pyörittävän firman toimitusjohtaja?

183 työhakemusta

Skavø-Sinisalo syntyi Oulussa pienessä Arkalan kylässä. Hänen äitinsä kasvatti tyttärensä ja tämän veljet yksin. Skavø-Sinisalon mukaan äiti oli sitkeä nainen, joka uhrautui lastensa puolesta.

– Me lapset menimme aina vatsa täynnä nukkumaan, mutta en usko samaa äidistäni. Aina, kun työt pohjoisessa loppuivat, hän opiskeli uuden ammatin. Hän teki mitä tahansa, kunhan sai töitä. Jos Suomesta ei töitä löytynyt, sitten muutettiin ulkomaille.

Kisajohtaja Marie Skavo-Sinisalo vierellään tuomaristoon kuuluvat Joel O'Donoghue sekä Miroslava Shilova.
Kisajohtaja Marie Skavo-Sinisalo vierellään tuomaristoon kuuluvat Joel O'Donoghue sekä Miroslava Shilova.Antti Ojala / Yle

Tyttö viettikin kasvuvuotensa Ruotsissa ja Norjassa. Häneltä löytyy myös Norjan passi, sillä hänen isänsä on norjalainen. Koska perhe oli köyhä, hän alkoi tehdä töitä jo 13-vuotiaana.

– Nuoruus meni töitä paiskien. Köyhyys on ollut paras lahja elämässä, sillä se opetti rahan arvon.

Myöhemmin hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja teki silloinkin jatkuvasti töitä - mitä vain ikinä sattui saamaan.

– Ensimmäisen työpaikan sain, kun olin lähettänyt 183 työhakemusta.

Pyhtäälle Skavø-Sinisalo muutti alkuaan 25 vuotta sitten, silloinkin opiskelujen perässä.

Missä on jalka, missä käsi?

Elämysurheilukeskus Siriuksen rakentaminen alkoi pietarilaistaustaisen sijoittajan toimesta Pyhtäällä kesällä 2012. Sinne kaavailtiin 12 metrin korkuista tuulitunnelia ja lainelautailun mahdollistavaa allasta.

Monet pyörittelivät päitään – suunnitelmat kuulostivat uskomattomilta.

Skavø-Sinisalo työskenteli ensin myynnin puolella. Tuulitunneli kiehtoi häntä – muisto Dubaista oli kirkkaana mielessä. Siriuksen tunnelia pyöritti neljä moottoria, jotka työnsivät suppiloon ilmaa ylhäältä alaspäin. Sieltä ilma nousi lentoputkeen ja kannatteli lentäjää.

Lentäjä pinkaisi ilmaan 150 kilometrin tuntivauhdilla, kun puhaltaminen alhaalta alkoi. Se näytti hurjalta.

– Kun näin, että kaikenlaiset ihmiset – sokeat, rullatuolilla kulkevat, erikokoiset ja -ikäiset – pystyivät lentämään, päätin itsekin uskaltautua kokeilemaan.

Ihan alussa tuntui siltä kuin menettäisi kontrollin. Kaikki painovoiman lait heittivät häränpyllyä.

– En oikein ymmärtänyt, missä on jalka ja missä käsi. Ensimmäisen minuutin jälkeen ajattelin, ettei tämä ole minun juttuni ollenkaan.

Mutta hän jatkoi. Ja pääsi kaksi minuuttia myöhemmin kärryille.

– Se on aisteille ensiksi aikamoinen shokki: hyvänen aika, todellakin lennän. Ilmavirta tulee vähän samaan tapaan kuin laittaisi pään ulos moottoritiellä ikkunasta.

Pyhtäällä kisattiin tuulitunnelilentämisen SM- ja PM-kisat 1.4.2017.
Pyhtäällä kisattiin tuulitunnelilentämisen SM- ja PM-kisat 1.4.2017.Antti Ojala / Yle

Pelätä ei tarvinnut. Ohjaaja oli vieressä huolehtimassa, että kaikki menee hyvin.

– Sitä hetkeä, kun ymmärtää että minäkin voin osata hallita kehoni ja voin osata lentää, on vaikea kuvailla. Se on suurimpia riemun tunteita, mitä minä muistan elämässäni.

Niin suuri, että hän odotti vain pääsevänsä uudestaan lentämään. Samalla tavoin kuin SM-kisaajat, jotka odottavat tänä viikonloppuna vuoroaan hypätä tunneliin. Lentämiseen jää koukkuun.

Pian tuulitunnelista tuli kuitenkin Siriuksen murheenkryyni.

Talousvaikeuksia

Tuulitunneli avattiin 1.7.2013, ja pian sen jälkeen Skavø-Sinisalo yleni Siriuksen toimitusjohtajaksi. Samoihin aikoihin tuulitunnelissa alkoi ilmetä ongelmia. Ensimmäisen vuoden aikana tuulitunneli oli poissa käytöstä yhteensä kahdeksan kuukautta.

Se aiheutti yhtiölle jättitappiot: ensimmäisen vuoden tulos oli kaksi miljoonaa euroa pakkasen puolella.

– Uuden tekniikan kanssa oli työtä. Suomeen jouduttiin perustamaan myös uusi ammattikunta, uusi koulutusjärjestelmä. Pari vuotta meni ihmetellessä.

Se on suurimpia riemun tunteita, mitä minä muistan elämässäni.

Marie Skavø-Sinisalo

Skavø-Sinisalo piti normaalina sitä, että uusia avauksia tekevä matkailualan yritys aloittaa taipaleensa laihemmin tuloksin.

– Esimerkit maailmalta ovat osoittaneet, että voi kestää seitsemän vuotta ennen kuin tuulitunnelista tulee kannattava.

Nainen kuitenkin uskoi lajiin eikä luovuttanut.

– Työskentelen paikassa, jonka tuote on ihmisen vanhin unelma: saada siivet. On selvä, ettemme aio lopettaa toimintaa tähän. Ei tähän voi olla uskomatta, kun lajia on nyt haettu olympialaisiinkin.

Pyhtäällä kisattiin tuulitunnelilentämisen SM- ja PM-kisat 1.4.2017.
Pyhtäällä kisattiin tuulitunnelilentämisen SM- ja PM-kisat 1.4.2017.Antti Ojala / Yle

Vielä muutama vuosi sitten Sirius työllisti reilut 30 työntekijää. Nyttemmin se on ulkoistanut suurimman osan työntekijöistä.

– Toivon, että ympärille saataisiin paremmin liiketoimintaa. Siten tästä tulisi se paikka, johon jokainen kesälomallaan haluaisi tulla. Ei riitä, että yhtenä vuotena kävijöitä riittää, niitä pitäisi olla vuosi toisensa perään.

Sukupuoliasetelma on alalla kaikkea muuta kuin perinteinen. Ohjaajissa on paljon miehiä, mutta johtotehtävissä on valtaosin naisia.

– Naisia on yllättävänkin paljon. Ehkä naiset ovat tasapainottava tekijä, kun lajissa mennään kovaa ja korkealta.

Toisia vastaan kilpailemisella ei ole minulle mitään merkitystä. Kiinnostavampaa on, pystyykö itse sellaiseen mihin ei ajatellut kykenevänsä.

Marie Skavø-Sinisalo

Skavo-Sinisalo on mukana Keskuskauppakamarin Naisjohtajat esiin! -kampanjassa (siirryt toiseen palveluun), joka pyrkii herättämään keskustelua ja kannustamaan tyttöjä hakeutumaan johtotehtäviin. Esikuvakin on nainen: oma äiti.

– Äitini opetti, että aina pitää uskoa huomiseen, eikä ikinä saa antaa periksi.

Laskuvarjohyppäämisen jalanjäljissä

Tuulitunnelilentämisessä on kilpailtu vasta reilu kymmenen vuotta. Laji perustuu laskuvarjohyppäämiseen, jossa on jo vakiintuneet kilpailusäännöt. Tuulitunnelilentäminen kehittyy kuitenkin yhä enemmän omana lajinaan.

Yksi lajissa menestynyt on oululaislähtöinen Inka Tiitto, joka on niittänyt mainetta tuulitunnelilentämisessä lajinaan freestyle. Tiitto on jo kaksinkertainen maailmanmestari.

Skavø-Sinisalollakin on kokemusta kilpailemisesta. Pari vuotta sitten hän ylsi kilpakaverinsa kanssa toiseksi avoimessa sarjassa. Vaikka nainen lentämisestä nauttiikin, verissäpäin kilpaileminen ei kuitenkaan ole hänen juttunsa.

Itsensä voittaminen sen sijaan on.

– Toisia vastaan kilpailemisella ei ole minulle mitään merkitystä. Kiinnostavampaa on, pystyykö itse sellaiseen mihin ei ajatellut kykenevänsä.

Seuraavaksi nainen aikoo keskittyä tuomariopintoihin. Niin, ja kilpailujen järjestämiseen kyllä riittää paloa.

Seuraavat SM-kisojen lentäjät ovat jo valmiina astumaan tuulitunneliin. Jalat nousevat ilmaan. Kohta neljä miestä leijuu muodostelmassa jättimäisessä putkilossa.