Päiväkotien ryhmäkoot karkasivat käsistä – yksi hoitaja yrittää selvitä jopa 14 lapsen kanssa

Päiväkodin työntekijät ja lasten vanhemmat hermostuivat varhaiskasvatuksen säästöihin Lappeenrannassa.

päivähoito
Lasten sadevaatteita roikkuu päiväkodin eteisessä naulakossa.
Tommi Parkkinen / Yle

LappeenrantaLappeenrannan kaupungin päiväkotien työntekijöiden mukaan lapsiryhmät ovat usein suurempia kuin varhaiskasvatuslaki sallii.

– On pelkkää sanahelinää, kun varhaiskasvatuksen johto väittää, ettei ryhmien koko olisi elokuun jälkeen kasvanut. Se todellakin on kasvanut. Yli sallittujen rajojen, sanoo lastentarhanopettaja, joka on työskennellyt kaupungin palveluksessa kymmenen vuotta.

Lappeenrannan varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki myöntää, että ryhmäkoot ovat toisinaan olleet liian suuria tilapäisesti. Lain mukaan suhdeluvut saavatkin ylittyä tilapäisesti.

Päiväkotien työntekijät ja lasten vanhemmat ovat valittaneet lain sallimaa suuremmista lapsiryhmistä pitkin syksyä ja talvea. Tilanteesta on viime viikolla tehty myös kantelu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Kantelu ei ole vielä tavoittanut kasvatustoimea.

Yle pyysi useita kaupungin päiväkodeissa työskenteleviä lastenhoitajia ja lastentarhanopettajia kertomaan, kuinka paljon lapsia heidän ryhmässään enimmillään on ja millaisia ongelmia mahdollinen ylisuuri lapsimäärä aiheuttaa. Tätä juttua varten on haastateltu yhteensä kuutta Lappeenrannan päiväkodeissa työskentelevää henkilöä.

Kaikki kieltäytyivät haastattelusta kertoen, että he eivät saa puhua työpaikkansa tilanteesta ilman esimiehen lupaa. Samat työntekijät suostuivat haastatteluun heti, kun heillä oli mahdollisuus esiintyä julkisuudessa nimettömänä.

Säästökuuri kasvatti ryhmiä

– Suurimmat ongelmat ovat alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Ei varmaan missään Lappeenrannan päiväkodissa toteudu se, että alle kolmevuotiaiden ryhmässä lapsia olisi aina vain 12 kolmea aikuista kohden. Voi olla 15, jopa 17 lasta.

Ylen haastattelemat päiväkodin työntekijät vahvistavat, että lapsiryhmistä tuli sallittua suurempia viime syksynä, kun päivähoidon säästöt astuivat voimaan.

Osa ongelmallisesta kuviosta rakentuu puolipäiväisesti hoidossa olevien lasten määrän lisääntymisestä. Puolipäiväinen lapsi vie laskennallisesti vain puolikkaan lapsen paikan. Siksi hänen lisäkseen ryhmässä voi olla toinen puolipäiväinen lapsi, ammattislangilla "puokkari".

– Nämä puokkarit saattavat aivan hyvin olla vaikka kaikki samaan aikaan ryhmässä, kertoo lastentarhanopettaja. Varhaiskasvatuksen johdon mukaan tavoitteena on, että kahdesta puolipäiväisestä tai osaviikkoisesta hoitolapsesta päiväkodissa on vain toinen nimenomaan silloin kun toinen ei ole.

Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki kiistää, että samaa paikkaa käyttävät puolipäiväiset lapset olisivat yhtä aikaa hoidossa.

Lastentarhanopettaja kertoo omasta 3–5-vuotiaiden lasten ryhmästään, jossa on useampi maahanmuuttajataustainen lapsi. Päivähoidon sanastolla he ovat "suomi toisena kielenä" -lapsia. Jos tällainen lapsi on puolipäivähoidossa, suositellaan, että hänen neljän tunnin hoitoaikansa ajoittuu aamupäivään. Kielen oppimista vahvistava toiminta kun tapahtuu päiväkodissa nimenomaan aamupäivällä. Iltapäivisin osa hoitoajasta kuluu päiväunilla.

– Meille väitetään, etteivät yhden lapsen paikan jakavat kaksi puolipäiväistä lasta ole samaan aikaan päiväkodissa. Mutta jos he ovatkin "suomi toisena kielenä" -lapsia, heidän molempien suositellaankin tulevan aamupäiväksi, lastentarhanopettaja avaa hoitoratkaisujen perusteita.

– Näitä porsaanreikiä, joilla ryhmäkokoja kasvatetaan, tuntuu löytyvän loputtomasti, hän jatkaa.

Lauritsalan päiväkodin lapsia
Yle

Sijaisia ei aina käytetä

Päiväkotien henkilökunta kertoo, että suurentuneet lapsiryhmät uuvuttavat. Kun tupa on täynnä aamusta alkaen, melutaso päiväkodeissa nousee. Eräs haastatelluista kertoo lastenkin olevan nyt levottomampia, kuin mitä hän koki ennen viime syksyn muutoksia.

Uupumus on työntekijälle hankala ongelma, sillä sairauslomalle jääminen kuormittaa työhön jääviä. Sijaisia ei useinkaan käytetä sairauslomien eikä aina vuosilomienkaan yhteydessä.

– Viime viikolla ryhmässäni oli tilanne, että kolmesta aikuisesta yksi oli sairauslomalla. Ohje on, että silloin apua pyydetään naapuriryhmän aikuisilta. Mutta miten pyydät, kun sieltäkin oli kolmesta aikuisesta yksi vuosilomalla.

– Älytön tilanne. Kollegalla on kahden viikon sairausloma. Meillä on nykyään paljon sairauslomia. Ryhmässäni oli viime viikolla useana päivänä 23 lasta kahden aikuisen vastuulla.

Aina ei tarvita sijaista

Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkin mukaan sijaiskieltoa ei kuitenkaan ole.

– Silloin palkataan, kun tarve on. Aina ei palkata, koska lapsiakin voi olla poissa, Virkki perustelee ja jatkaa.

– Kaksi ryhmää voidaan yhdistää, jos niissä on vähemmän lapsia. Näin ei tarvitse palkata sijaista.

Ylen haastatteleman päiväkodin työntekijän mukaan sijaiskäytännöt ovat kirjavia.

– Sitten niin sanottuina sijaisina käytetään ketä vain saadaan. Päiväkodin johtaja tulee omien töidensä välissä auttamassa pukemisessa. Tai opiskelijat ja harjoittelijat valjastetaan sijaisiksi, vaikka se ei ole sallittua eikä heillä tietenkään ole kasvatusvastuuta.

Virkin mukaan harjoittelijoita ei käytetä sijaisina, mutta esimerkiksi pitkällä opinnoissa olevia sosionomiopiskelilijoita käytetään. Kaupungilla on pulaa lastentarhaopettajista.

Ylen haastatteleman lastentarhanopettajan mukaan henkilökohtaisia avustajiakin käytetään sijaistuksessa.

– Jos ryhmässä jollain lapsella on henkilökohtainen avustaja, käytetään häntä usein koko ryhmän lasten sijaisena, vaikka sekään ei ole oikein. Henkilökohtainen avustaja on olemassa vain yhtä nimettyä lasta varten. Hänelläkään ei ole kasvatusvastuuta.

Lapsia päiväkodin ikkunassa.
Tommi Parkkinen / Yle

Hätä keinot keksii

Lapsi–aikuinen-suhdeluvun lyhytaikainen ylittyminen on ilmaisu, joka monille päiväkodin työntekijöille tarkoittaa painajaista. Lain mukaan lapsiryhmässä voi hetkellisesti olla enemmän hoidettavia suhteessa käytettävissä olevien aikuisten määrään. Ongelma päiväkodin työntekijöiden mukaan on se, että lyhytaikaisuuden kestoa ei määritellä tarkasti missään, vaan päiväkodin johtaja voi päättää poikkeustilan keston tapauskohtaisesti.

– Lyhytaikainen on työpaikallani tarkoittanut joskus muutamaa tuntia, joskus muutamaa päivää tai jopa viikkoa, kertoo lastentarhanopettaja.

Sama Ylen haastattelema lastentarhanopettaja kertoo karuista tilanteista, joista hän joutuu selviytymään silloin, kun henkilökuntaa on liian vähän suhteessa lasten määrään. Haastateltava työskentelee 3–5-vuotiaiden ryhmässä.

– Minulla oli vähän aikaa sitten yksin vastuullani 14 lasta ja olimme lähdössä ulos. Sovin naapuriryhmän aikuisen kanssa, että lähetän ensimmäiset lapset ulos hänen vastuulleen ja jään auttamaan enemmän tukea tarvitsevia lapsia pukemisessa.

– Näissä tilanteissa jää helpommin näkemättä, jos lasten välillä on kiusantekoa tai sattuu joku vahinko.

– Aina ei ole naapuriryhmän aikuista lähellä. Joskus joudun sanomaan sellaisille lapsille, jotka tunnen luotettaviksi, että seiskää tässä portaalla siihen asti, kunnes tulen takaisin. Niin voi tietenkin tehdä vain silloin, kun tuntee lapset ja tietää, että heihin voi luottaa.

– Periaatteessa lapsia en saisi jättää yksin, mutta jotenkin tilanne on hoidettava. Olen pahoillani luottolasten puolesta, sillä he joutuvat pärjäämään omillaan, kun keskityn haastavampiin tai enemmän tukea tarvitseviin.

Lapsia päiväkodin pihalla.
Yle