Tuuli, merivesi ja kehno maaperä tekevät rantatontille rakentamisesta usein vaikeaa – Helsinki laajenee silti kohti merta

Helsinki rakentaa lähivuosikymmeninä kymmeniä tuhansia uusia koteja rannikkoalueille. Yle uutisoi kuluneella viikolla meren tuntumaan rakennetussa Jätkäsaaren Pitsitalosta, joka kärsii kosteusongelmista.

Rakentaminen & kiinteistöt
Jätkäsaaren uusi tornihotelli, 16:s kerros, 1.4.2016.
Petteri Juuti / Yle

Uusia suuria asuinalueita kohoaa Helsingin rannikko-alueilla huimalla tahdilla. Rannikko ei kuitenkaan ole rakentamisen kannalta se helpoin paikka. Rannalla sekä rakentaja että valmis rakennus kohtaavat ääriolosuhteita, joita ei ole sisämaassa.

Esimerkiksi Pitsitalon kosteusongelmien yhteydessä on heitetty ilmaan ajatusta, että ongelmien osasyynä voisi mahdollisesti olla alueen vaikeat sääolosuhteet. Helsinki on koonnut rakentajille (siirryt toiseen palveluun) yhteen virheitä, joita on aikaisemmin tehty rantarakentamisessa.

Julkisivuilta vaaditaan paljon

Liian ohuet ja helposti vettä läpäisevät julkisivut altistavat tuulisilla alueilla niiden takana olevat rakenteet suurelle kosteusvaurio- ja homeriskille. Esimerkiksi Jätkäsaari ja Hernesaari sijaitsevat suurehkon ulapan rannalla, jossa tuulen vaikutukset on ohjeen mukaan ehdottomasti otettava huomioon rakenteita ja yksityiskohtia valittaessa.

– Monet materiaalit suljetaan pois heti suunnittelussa, koska tiedetään etteivät ne tulisi kestämään rantaolosuhteita. Se mikä toimii sisämaassa esimerkiksi julkisivurakenteissa ja parvekkeissa, saatetaan sulkea ranta-alueilla heti pois laskuista, sanoo arkkitehti Kirsi Rantama Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Vettä läpäisevien materiaalien lisäksi ranta-alueilla riskin muodostavat myös monimutkaiset paljon saumoja ja yksityiskohtia sisältävät julkisivuratkaisut. Rantaman mukaan Pitsitalon ongelmat eivät kuitenkaan johdu varsinaisesta ”pitsistä” talon ulkoseinillä.

– Tässä tapauksessa pitsiosuus on täysin irti talon tiiviistä rungosta, eikä ole osa suojaavaa seinää. Julkisivun pitsillä ei ole tässä osaa eikä arpaa, vaan merkitystä on sillä, mitä on tämän rakenteen takana, toteaa Rantama.

Ulkoseinän rakenne tulee ranta-alueilla kokonaisuudessaan suunnitella niin, että kosteus pääsee poistumaan rakenteista.

Perustuksien tulee kestää tuulta

Rantarakentamisessa joudutaan ohjeiden mukaan luomaan perustukset pääsääntöisesti huonoihin perustamisolosuhteisiin. Näin on lukuisilla alueilla Helsingin edustalla, jossa meren läheisyydessä on savipohjaiset maaperäolosuhteet.

Aikaisemmin perustamisessa on ranta-alueilla tehty virheitä esimerkiksi siinä, ettei ole otettu huomioon tuulesta ja muista vaakavoimista aiheutuvien rasitusten siirtämisestä maapohjalle. Muun muassa Katajanokalla jo hyvin matalissa rakennuksissa huonot perustukset ovat aiheuttaneet rakennuksiin tuulesta johtuvia asumismukavuutta merkittävästi häiritsevää värähtelyjä.

– Katajanokalla on rakennettu 80-luvun alkupuolella, jolloin rakentamisen laatu oli aika heikkoa. Talot eivät ole kestäneet rannikon olosuhteita ja joidenkin hankkeiden osalta keskustellaan nyt siitä, olisiko parempi ratkaisu purkaa, kuin korjata vanhaa, sanoo Rantama.

Hän ei kuitenkaan usko, että esimerkiksi Jätkäsaaren taloilla olisi sama kohtalo 40 vuoden päästä.

– En todellakaan usko, että sama toistuisi. Nyt ranta-alueiden riskeistä tiedetään paljon enemmän. Kyllä rannoilla sijaitsevat rakennukset pääsääntöisesti suunnitellaan huolella. En usko, että minkään alueen talot tulisivat sijaintinsa vuoksi olemaan kautta linjan huonoja, sanoo Rantama.

Yksityiskohdat voivat pilata koko talon

Julkisivun veden- ja tuulenpitävyys ei määräydy niinkään rakennetyypin mukaan, vaan yksityiskohdilla on myös iso merkitys. Tuulisilla ja kosteilla alueilla tärkeitä kohtia ovat muun muassa räystäät, ikkuna- ja oviliittymät sekä rakenteiden liitoskohdat.

Meren kosteus tuo mukanaan myös suolaa, mikä puolestaan vaikuttaa metallien käyttöön. Eri metallien yhdisteleminen ulkona olevissa rakenteissa ja kattopinnoissa voi aiheuttaa meren äärellä korroosiota.

Nyrkkisääntönä ohjeissa sanotaan, että mikäli rakenneratkaisuissa ja materiaaleissa on ollut pieniäkin ongelmia sisämaaolosuhteissa ne korostuvat merenrannalla.

– Rannalle on rakennettu kautta aikojen, että sinänsä ei ole kysymys mistään uudesta jutusta. Sata vuotta sitten taloja tehtiin kuitenkin kivestä ja massiivitiilestä, joiden kestävyys on ihan toista luokkaa kuin nykyajan menetelmät. Jos edelleen, tehtäisiin samalla materiaaleilla kuin ennen vanhaan, ei varmaan olisi ongelmia. Mutta kukapa olisi valmis maksamaan sellaisista taloista, koska hinnat ovat nyt jo kovia, toteaa Rantama.

Vuoteen 2030 mennessä Jätkäsaareen on tarkoitus rakentaa koti noin 18 000 helsinkiläiselle ja Kalasatamaan 25 000:lle. Laajasalon länsiosaan tulevan Kruunuvuorenrannan kaupunginosa puolestaan tulee tarjoamaan kodin noin 12 500 asukkaalle.