Tutkijat: Pätkätyöt eivät lisäänny, eikä kaikkien tarvitse kouluttautua uuteen ammattiin

Työelämän tutkijoiden mukaan pätkätöiden tekeminen ei ole yleistynyt vaikka niin usein luullaan. Tutkijat haluavat myös kumota myytin työelämän nopeasta muutoksesta.

työelämä
toimistotyöläinen selaa papereita
AOP

Joukko työelämän tutkijoita kumoaa tuoreessa kirjassa "Työelämän myytit ja todellisuus" työn muuttumiseen liittyviä myyttejä. Sapiskaa saavat esimerkiksi arviot pätkätöiden yleistymisestä ja palkkatyön harvinaistumisesta.

Tutkijoiden mukaan julkisessa keskustelussa usein liioitellaan työelämän muutosvauhtia ja epävarmuuden lisääntymistä. Tukea väitteilleen tutkijat ovat hakeneet laajapohjaisista tilastoista ja uusimmista tutkimustuloksista.

Myytti 1: Pätkätyöt lisääntyvät

Pätkätöiden yleistymisestä puhutaan paljon, mutta tilastot eivät väitteitä tue, sanoo kirjan toimittanut työelämätutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta.

Tilastojen mukaan pätkätöiden määrä on jopa hieman laskenut 1990-luvulta tähän päivään.

Tilastokeskuksen mukaan noin 12 prosenttia suomalaisista työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa, ja määrä on pysynyt samana koko 2000-luvun. Noin prosentti palkansaajista tekee vuokratyötä, eikä tässäkään ole tapahtunut muutosta, laskee Pyöriä.

Mikään uusi ilmiö pätkätyöt eivät ole, muistuttaa Pyöriä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa. Esimerkiksi sotien jälkeisessä Suomessa oli aivan normaalia että satamissa työtä jaettiin päivä kerrallaan.

Totta kai kansaan vetoaa se, jos ministeri sanoo, että nyt täytyy laittaa pätkätöitä pelkäävän keskiluokan asiat kuntoon

Työelämätutkija Pasi Pyöriä

Eniten pätkätöitä tehtiin 1990-luvun lopulla, kun hallitus pyrki paikkaamaan laman aiheuttamaa suurtyöttömyyttä tukityöllistämisellä. Huippu saavutettiin vuonna -97, jolloin tuki- ja pätkätyöllistettyjen määrä nousi 16 prosenttiin.

Miksi meillä sitten on sitkeä mielikuva siitä, että pätkätyöt ovat yleistyneet erityisesti viime vuosina?

"Pätkätyö" on 90-lukulainen iskusana, joka on sitkeästi jäänyt keskustelun aiheeksi, selittää tutkija. Keskustelua pitävät yllä niin tutkijat, media, ammattiyhdistysliike, kuin poliitikotkin, kaikki omista syistään.

– Me tutkijat olemme osasyyllisiä. Elämme ongelmista, ja pätkätöihin katsotaan liittyvän erilaisia ongelmia, joita haluamme selvittää. Myös ammattiyhdistysliikkeellä on omat intressinsä pitää yllä keskustelua pätkätöistä.

– Ja totta kai kansaan ja äänestäjiin vetoaa se, jos vaikkapa ministeri sanoo, että nyt täytyy laittaa pätkätöitä pelkäävän keskiluokan asiat kuntoon, kuvailee Pyöriä.

Myytti 2: Työurat lyhenevät ja pirstaloituvat

Työelämän nähdään usein olevan murroksessa, jossa pitkät työurat jäävät historiaan ja palkkatyö pirstaloituu lyhyiksi pätkiksi ja projekteiksi. Tämän nähdään lisäävän yrittäjyyttä.

Tarina on kiehtova, mutta ei pidä paikkaansa, sanoo Pyöriä. Toistaiseksi jatkuva, kokoaikainen työsuhde on yhä ylivoimaisesti yleisin työnteon muoto Suomessa.

Lyhenemisen sijaan suomalaisten työsuhteet ovat pidentyneet.

Yhden työnantajan palveluksessa ollaan nyt keskimäärin runsaat 10 vuotta, kun vielä 1980-luvulla työpaikassa pysyttiin keskimäärin kahdeksan vuotta.

Itsensä työllistäjiä ja yksinyrittäjiä oli vuonna 2014 noin 6,5 prosenttia kaikista palkansaajista. Luku on vuosituhannen vaihteesta kasvanut vain prosenttiyksiköllä.

– Käsitys siitä että pätkätöistä on muodostunut uusi normi, tai että työurat olisivat pirstaloituneet, tai että jokaisen olisi pakko kouluttautua uransa aikana uuteen ammattiin, ovat yksinkertaisesti sellaisia väittämiä, jotka eivät tilastojen valossa pidä paikkaansa, sanookin Pyöriä.

Myytti 3: Työn arvostus vähenee

Tutkijoiden mukaan ei voida myöskään sanoa, että suomalaiset arvostaisivat työntekoa aikaisempaa vähemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yhä hyvin sitoutuneita omaan työhönsä ja työpaikkaansa.

– Enemmistö palkansaajista ja yrittäjistä voi hyvin ja on tyytyväisiä työhönsä, korostaa Pasi Pyöriä.

Tilastokeskuksen 30 vuoden aikana tekemissä työolotutkimuksissa ansiotyön arvostus on säilynyt korkealla kaikissa ikäluokissa. Puolet palkansaajista ei haluaisi vaihtaa työpaikkaansa, vaikka saisi enemmän palkkaa.

Se mikä on kuitenkin selvästi muuttunut, on kasvanut huoli työpaikan säilymisestä, myöntävät tutkijat.

Myytti 4: Nuorten työmoraali heikkenee

Yleisessä keskustelussa on kannettu huolta nuorten heikkenevästä työmoraalista, mutta Pyöriä ei sitä allekirjoita.

– Nuoret ovat aina arvostaneet ansiotyötä vähemmän kuin aikuiset, tässä ei ole mitään uutta. Se kuuluu nuoruuteen.

– Kun ikää tulee lisää, niin myös ansiotyön arvostus kasvaa. Se mikä on muuttunut, on perheen ja vapaa-ajan arvostus. Niitä arvostetaan nyt enemmän kaikissa ikäluokissa.

Myytti 5: Työtä tehdään yhä enemmän epäsäännöllisinä aikoina

Yksi selkeä odotus työelämän muutokselta on ollut se, että epäsäännöllisinä työaikoina tehdyn työn odotetaan lisääntyvän. Teknologia mahdollistaa myös sen, että työntekijät ovat työnantajan tavoitettavissa vuorokauden ympäri.

Pyöriä kertoo tutkijoiden yllättyneen itsekin tuloksesta, jonka mukaan työnteko epäsäännöllisinä työaikoina on päinvastoin vähentynyt. Myös asiantuntijatehtävissä olevien iltaisin ja viikonloppuisin tekemä työ on Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusten mukaan selvästi vähentynyt.

Etätyötä tehdään tilastojen mukaan edelleen saman verran kuin 1970-luvulla. Työ ei siis ole siirtynyt kotiin, vaikka teknologia sen sallisi, sanoo Pyöriä.

Ongelmat kasautuvat 250 000 työntekijälle

Vaikka suurimmalla osalla työntekijöistä asiat ovat hyvin, tutkijat muistuttavat, että työelämä aiheuttaa suurelle joukolle työntekijöitä pysyvää huono-osaisuutta. Suomessa on noin 250 000 palkansaajan joukko, jolle kasautuu enemmän epävarmuutta kuin olisi kohtuullista, sanoo Pasi Pyöriä.

Ongelmia ja pelkoja työpaikan menetyksestä kasautuu erityisesti pätkätyötä tekeville.

Epävarmuus korostuu miesvaltaisilla suhdanneherkillä aloilla, kuten teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös pienipalkkaisilla naisvaltaisilla palvelualoilla.

– Jopa kaksi kolmasosaa määräaikaisista työntekijöistä tekee pätkätöitä vastoin omaa tahtoaan. Tämä on selkeä ongelma, jota ei olla saatu korjattua, sanoo Pyöriä.