Rosatomin ydinvoimalaa pusketaan sotatoimialueelle – "Hallinto yrittää hyötyä ihmisten yksinkertaisuudesta"

Pyhäjoellekin ydinvoimalaa rakentava venäläisyhtiö on aktiivinen ympäri maailmaa. Timo Sipola kävi tutustumassa suunniteltuun ydinvoimalakohteeseen levottomassa Akwa Ibomin osavaltiossa Nigeriassa.

ydinturvallisuus
Ikot Ebom Itam elää suurelta osin luontaistaloudessa.
Rosatom rakentaa ydinvoimalan Nigeriaan. Paikallisille voimalan tulo on tullut yllätyksenä.

Moottoripyörät pörräävät hiekkaisilla kujilla. Autoja ei juuri näy. Harvat tässä kylässä ovat edes rahatalouden syrjässä kiinni. Useimpien elanto tulee kotitarveviljelystä.

Ajatus ydinvoimalasta lähes luontaistaloudessa elävässä Itun hallintoalueella sijaitsevaan Ikot Ebom Itam kylään tuntuu absurdilta.

Tänne on tulossa kaksi Rosatomin Nigeriaan kaavailemista 1 200 megawatin ydinvoimaloista. Hintalappu on 20 miljardia kappaleelta. Siinä on kyllä sitten ihan kaikki mukana.

Ydinvoimala sotatoimialueelle

Yle

Ollaan teknisesti sotatoimialueella. Akwa Ibomin osavaltio luetaan sellaiseksi öljyntuotantoalueen militanttien toiminnan vuoksi. Tällä alueella on vielä riesanaan konflikti naapuriosavaltion Riversin puolelta hyökkäilevän kilpailevan klaanin kanssa.

Alkuvuoden aikana lähistöllä sijaitsevassa Oku Ibotin kylässä parikymmentä ihmistä on kuollut naapuriosavaltion Cross River Staten puolelta tehdyissä hyökkäyksissä, joissa on ollut kyse maan hallinnasta.

Pelottava ajatus paikallisille

Ajatus ydinvoimalasta on kuitenkin kyläläisille uusi ja pelottava asia. Tsernobyl ja Fukushima -sanapari lankeaa täällä otolliseen maaperään.

– Tiedän että ydinsäteily vaikuttaa ihmisen elimistöön ja ympäristöön. Koska kaikenlainen kunnossapitokulttuuri on meillä Nigeriassa hyvin heikkoa, ydinvoima ei sovi tähän maahan, sanoo kylän nuorisoneuvoston jäsen Aniefok Okon Anyang.

Täällä ei maailmaa litistävä sosiaalinen media ole vielä läsnä. Tiedon ydinvoimalasuunnitelmista tuo monelle kyläläiselle vasta ympäristöjärjestö ERA:n ja Vikesin vetämän ympäristöjournalismin kurssin vierailu kylään.

Itun kylä
Itun kylän rauhaa rikkoo toistaiseksi vain pari moottoripyörää.

– Emme halua että ydinvoimala sijoitetaan meidän alueellemme. Me vastustamme sitä kaikin keinoin, jatkaa Anyang.

Voimala voisi tuoda kipeästi kaivattua työtä

Toisaalta osa pohtii, voisiko voimala tuoda töitä. Oikeaa työpaikkaa ei täällä ole juuri kenelläkään. Nigerialaiseen yrityskulttuuriin kuuluu perinteisesti myös kylien johtohenkilöiden voitelu ja toimintaedellytysten turvaaminen sillä tavalla.

Ympäristöjournalismin kurssilla oleva Nigerian Guardianin toimittaja Tina Todo Calabarista kysyykin kyläneuvoston sihteeriltä Okon Akpanilta kuinka valmiita kylässä ollaan oikeasti vastustamaan ydinvoimalan sijoittamista?

Nigerian Guardianin toimittaja Tia Todo Calabarista Riversin osavaltiosta
Nigerian Guardianin toimittaja Tia Todo Calabarista Riversin osavaltiosta halusi tietää kuinka tiukasti Ikot Ebom Itamin kyläneuvoston sihteeri uskoo kylän pystyvän vastustamaan ydinvoimaa. Timo Sipola / Yle

– Odotamme hallituksen lähestymistä asiassa ja otamme sitten yhteyksissä ERA:aan ja kysymme neuvoa, vastaa sihteeri.

Katjusha soi paikallisbaarissa

Venäläisiin on Akwa Ibomissa totuttu sillä venäläiset yhtiöt ovat toimineet osavaltiossa toistakymmentä vuotta muun muassa tienrakennuksessa ja alumiiniteollisuudessa. Varsinkin pääkaupunki Uyon tiet ja kadut ovat nigerialaisittain poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Vastaavaa tapaa on oikeastaan vain Nigerian pääkaupungissa Abujassa, missä infraan on panostettu paljon liittovaltion varoja.

Sen verran paljon samaa näköä paikallisten mielestä venäläisessä ja suomalaisessa on, että hyvin äkkiä kuppilassa alkaa soida Katjusha kun suomalainen valkonaama saapuu paikalle.

Asiaa on valmisteltu salassa

Nigeriassa ei vielä muutama vuosi sitten puhuttu ääneen ydinvoimasta, Akwa Ibom ja Kogi olivat jo vuonna 2010 evaluoitaviksi valittujen neljän kohteen listalla. Eikä Ikot Ebom Itamin raitilla tiedetty asiasta mitään. Osallistamiseen ei nähty Nigerian hallinnossa tarvetta. Eikä nähdä vieläkään.

Ikot Ebom Itam Itun hallintoalueella Akwa Ibomin osavaltiossa Nigeriassa.
Itun kyläläiset saivat hiljattain tiedon tulevasta voimalasta.

– Tämä on maan tapa Nigeriassa ja muuallakin kehittyvässä maailmassa. Tällaisia projekteja valmistellaan salassa ilman yhteyttä paikallisiin ihmisiin. Tässä Itun alueelle kaavaillun ydinvoimalan tapauksessa kyläyhteisö ei ole päässyt millään tavalla osalliseksi projektista. Ei ole tehty mitään ympäristövaikutusten arviointia, tai ainakaan sitä ei ole esitelty yleisölle, kertoo kymmeniä vuosia ympäristötyötä tehnyt Nigerian Environmental Rights Action (ERA) -järjestön johtaja, tohtori Godwin Ojo.

Nigerian säteilyturvaviranomaiset ovat tietysti tienneet suunnitelmista jo pitkään. Kaksi asiantuntijaa sieltä osallistui vuonna 2012 Suomen säteilyturvakeskuksen järjestämälle kurssille ja silloin jo tiedettiin että maahan on suunniteilla kaksi ydinvoimalapaikkakuntaa.

Maanomistusolot ovat sekavat

Maan omistus on Nigeriassa epäselvä asia. Kyläyhteisöillä, osavaltioilla ja liittovaltiolla on asiasta hyvin erilaisia käsityksiä. Kyläyhteisön oikeus maa-alueisiinsa kyseenalaistetaan usein silloin kun se on poliittisen ja taloudellisen eliitin kannalta merkityksellistä.

– Kun kyläyhteisöltä viedään viljelysmaat, miten he voivat hankkia elantonsa. Elannon hankkiminen riippuu ympäristöstä, eikä se voi olla edes myytävänä, pohtii Ojo.

Paikallispoliittinen eliitti ei innostunut ajatuksesta

Akwa Ibomin poliittinen eliitti kuuli suunnitelmista Rosatomin rakennuttamasta ydinvoimalasta jo 2015, jolloin asiasta kerrottiin ensimmäisen kerran julkisuudessa.

Osavaltion vanhemmat arvovaltaiset poliitikot kiinnittivät silloin huomiota siihen että Nigeria ei ole heidän mielestään nykyisellään kypsä hoitamaan ydinturvallisuusasioita.

He muistuttivat myös että kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA oli varoittanut Nigeriaa ydinvoiman turvallisuusriskeistä.

Tämä maa ei ole tunnettu siitä että se ottaisi ympäristövaikutusten arvioinnin vakavasti.

Anietie Okon

Veteraanipoliitikot kysyivät, miksi hallitus pitäytyy suunnitelmassa rakentaa maahan ydinvoimaa vaikka tietää sen vaarat.

IAEA suhtautui siinä vaiheessa Nigerian suunnitelmiin varautuneesti ja korosti kesällä 2015 että Nigerian pitäisi pystyä varmistamaan ydinohjelman turvallisuus koko ydinvoimalaprojektin 100 vuoden mittaisena aikana.

– Tämä maa ei ole tunnettu siitä että se ottaisi ympäristövaikutusten arvioinnin vakavasti. Vähäisinkin virhe ydinvoimahankkeessa voi johtaa jättiläismäiseen katastrofiin. Me emme halua sellaista katastrofia meidän osavaltioomme, linjasi joukkoa osavaltion vanhempia valtiomiehiä edustanut senaattori Anietie Okon.

Heikko kunnossapitokulttuuri

Jo seuraavana vuonna IAEA:n näkemys oli maltillistunut ja järjestö ilmoitti tukevansa Nigerian ydinvoimalahanketta, kun järjestön pääjohtaja Yukiya Amano vieraili maassa ja tapasi presidentti Muhammadu Buharin. IAEA:n mukaan Nigerian turvallisuusvalmiudet vastasivat nyt järjestön turvallisuusstandardeja.

Independent-lehden toimittaja Idongesit Ashameri
Toimittaja Idongesit Ashameri ei näe maansa hallituksen ydinvoimalasuunnitelmissa mitään hyvää.Timo Sipola / Yle

Kurssille osallistuva Nigerian Independetin toimittaja Idongesit Ashameri Uyosta on jokseenkin eri mieltä kuin kansainvälinen atomienergiajärjestö.

– Kun tiedetään että Nigeriassa on hyvin heikko kunnossapitokulttuurin taso, miten voisi olla varma että he pystyisivät hoitamaan tämän laitoksen niin ettei mitään onnettomuutta tapahdu.

Akwa Ibomin tuotetaan kaasuvoimaa enemmän kuin missään muualla Nigeriassa. Kaasuvoimakapasiteettia on lähes 700 megawattia, mikä on Nigerian oloissa todella paljon. Ashameri haluaisikin että jatkossa panostettaisiin paitsi uusiutuvaan energiaan, myös kaasuvoimaan.

Vähemmistökansojen alueelle on helpompi rakentaa ydinvoimaa

– Liittovaltion hallinto yrittää hyötyä ihmisten yksinkertaisuudesta ja siitä että tämän osavaltion asukkaat ovat suurimmaksi osaksi vähemmistökansaa. He ajattelevat että he voivat tehdä täällä mitä vain, sanoo Ashameri.

Liittovaltion hallinto yrittää hyötyä ihmisten yksinkertaisuudesta.

Idongesit Ashameri Uyosta

Nigerian suurimmat kansat ovat hausat, jorubat, igbot ja ijawit. Akwa Ibomin 5,5 miljoonasta asukkaasta valtaosa on ibibioja ja muita vielä pienempiä etnisiä ryhmiä.

Myöskin Kogin osavaltion asukkaista valtaosa kuuluu pieniin ryhmiin.

Voimala on tulossa lähelle puolen miljoonan asukkaan kaupunkia

Vaikka voimalan tuleva sijoituspaikka vaikuttaa maaseutumaiselta, asuu Itun hallinnollisella alueella lähes 130 000 ihmistä. Voimalan kaavailtu sijoituspaikka on vain parinkymmenen kilometrin päässä osavaltion pääkaupungista, 500 000 asukkaan Uyosta.

Kaavaillun ydinvoimalan välittömässä läheisyydessä asuu tällä hetkellä kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Suomen Säteilyturvakeskus ei halua ottaa voimakasta kantaa Nigerian ydinvoimasuunnitelmiin. Vieraan maan energiapolitiikan arviointi ei kuulu sen varsinaiseen perustehtävään, mikä on edistää ja valvoa ydinturvallisuutta Suomessa.

Suuren väestökeskittymän evakuointi vakavan ydinonnettomuuden sattuessa on erittäin haastavaa.

Aapo Tanskanen

Suunnitellun voimalaitospaikan sijainti muutaman kilometrin päässä 500 000 asukkaan kaupungin keskustasta herättää kuitenkin kysymyksiä.

– Suuren väestökeskittymän evakuointi vakavan ydinonnettomuuden sattuessa on erittäin haastavaa. Sekin on asia joka laitospaikkaa valittaessa on otettava huomioon, sanoo Säteilyturvakeskuksen kansainvälisistä hankkeista vastaava toimistopäällikkö Aapo Tanskanen.

Levottomuudet ja ydinvoima on huono yhtälö

Yleisellä tasolla Säteilyturvakeskuksen näkemys on, että laitospaikan soveltuvuutta arvioitaessa pitää miettiä alueen ympäristöolosuhteita, lähialueen teollisuutta ja väestömäärää sekä yleistä turvallisuutta.

ERA:n johtaja Godwin Ojo tapaamassa Ikot Ebomin Itamin kyläneuvostoa.
Itun kyläläiset kokoontuvat ydinvoima-asioiden takia. Kokouksessa tarvitaan myös tulkkia.

Esimerkiksi Uyon kaupungin Itun kylässä Akwa Ibomin osavaltiossa laitospaikka sijaitsee siis sotatoimialueella, koska osavaltio kuuluu Nigerin suiston öljyntuotantoalueen militanttien toiminta-alueeseen. Lisäksi laitospaikan tuntumassa on käyty heimojen välisiä maa-alueiden käyttöön liittyvä yhteenottoja, joissa on kuollut kymmeniä ihmisiä.

Toisen voimalaitoksen sijoituspaikalla Kogin osavaltiossa on tällä hetkellä muslimien ja kristittyjen välisiä levottomuuksia joissa ihmisiä on saanut surmansa. Kyse on sielläkin paitsi uskonnosta, myös maan hallinnasta ja käytöstä.

– En tunne Nigerian oloja juurikaan, mutta kyllä terveellä järjellä ymmärtää että levottomuudet ja ydinvoima eivät ole kovin yhteensopivia asioita, muotoilee Tanskanen.

Pähkinäsaaren rauhan rajakivellä Pyhäjoella on erilaista

Pyhäjoella ydinvoima on huomattavasti suositumpi asia kuin Nigeriassa. Paikallinen Pro Hanhikivi -liike on vastustanut ydinvoimalan tuloa sinnikkäästi, mutta kuntalaisten selvä enemmistö on ydinvoimalahankkeen takana. Itse Hanhikivi, Ruotsin ja Novgorodin vuonna 1323 solmiman Pähkinäsaaren rauhan rajakivi saa paikan ydinvoimala-alueelta.

Kun monien vaiheiden kautta ydinvoimalan laitetoimittajaksi varmistui venäläinen Rosatom, ydinvoiman kannatus ainakin Pyhäjoen kunnanvaltuustossa jopa kasvoi edellisestä äänestyksestä jolloin oli otettu kantaa länsimaiseen ydinvoimalaan.

Heli Haikola on Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Pyhäjoella.
Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola korostaa että Pyhäjoella on pyritty mahdollisemman suureen avoimuuteen.Timo Sipola / Yle

Fennovoiman hanke on ollut pyhäjokisten tiedossa jo kymmenen vuotta. Päätös sijoittumisesta Pyhäjoelle tehtiin 2011. Nigerialaistyylinen asioiden valmistelu herättäisi Suomessakin vastarintaa.

– Me ollaan alusta saakka panostettu siihen että ollaan avoimia, ollaan läsnä ja kerrotaan tästä hankkeesta kaikille halukkaille. Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa hankkeen monissa vaiheissa kaavoituksesta lähtien, sanoo Fennovoiman alueviestintäpäällikkö Heli Haikola.

"Ei tässä voi kuin huuli pyöreänä ihmetellä"

Pyhäjoen kunta kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kittilä tapasi viime kesänä Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla vierailleen ERA:n viestintäpäällikkö Philip Jakporin, joka ei innostunut ydinvoimasta, vaikka se Hanhikiven horisontista koko lailla erilaiselta näyttikin kuin lähes Kemijoen mittaisen Cross River -joen rantamilla Itussa.

Pyhäjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kittilä.
Pyhäjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Risto Kittilän on vaikea ymmärtää minkälaisiin oloihin Nigeriassa ydinvoimaa ollaan rakentamassa.Antti Pylväs / Yle

Kittilä kertoi olevansa kiinnostunut kuulemaan mitä Nigeriassa Rosatomin suunnitelmista ajatellaan ja minkälaisissa oloissa. Entäpä jo Pyhäjoella olisi toimittu samoin kuin Nigeriassa?

– Varmaan täälläkin jouduttaisiin katsomaan että minkälaiset turvahenkilöt kenelläkin on. Kyllähän länsimainen demokratia on ainut ehto rakentaa ydinvoimalaitos, muotoilee Kittilä.

Mitään suosituksia Kittilä ei virallisesti halua Nigeriaan antaa vaikka toisaalta pohtiikin etteikö aurinkovoima jotenkin olisi luontevampi vaihtoehto Afrikkaan.

– Täältä käsin minä en kyllä voi muuta kuin huuli pyöreänä ihmetellä että voiko tämmöinen olla mahdollista, sanoo Kittilä.

Nigeriassa byrokratia on joutuisampaa

Nigerian ensimmäistä ydinvoimalaa on määrä alkaa rakentaa jo tänä vuonna Gereguun Ajaokutan alueella Kogin osavaltiossa. Siellä ympäristöjournalismin kurssia ei voitu järjestää, koska osavaltion alueella on sen verran pahoja etnisiä väkivaltaisuuksia kristittyjen ja muslimien välillä, että ydinvoimalan sijoituspaikka luokiteltiin no go -alueeksi.

Voimalan rakennustöiden on määrä alkaa siellä vielä tänä vuonna. Sinne rakennettavan Nigerian ensimmäisen ydinvoimalan on määrä olla kaupallisessa käytössä 2025 eli vuotta myöhemmin kuin Hanhikivi 1 Pyhäjoella.

Kyllähän länsimainen demokratia on ainut ehto rakentaa ydinvoimalaitos.

Risto Kittilä

Ainakin tässä asiassa byrokratian uskotaan Nigeriassa olevan yksinkertaisempaa kuin meillä Suomessa. Fennovoima perustettiin 2007. Pyhäjoki valikoitui sijoituspaikaksi 2011 ja kaupalliseen käyttöön tähdätään 2024.

Salaperäinen kadonneen ydinfyysikon tapaus

Muitakin eroja on Suomen ja Nigerian välillä on.

Suomessa eivät myöskään ihmiset todellisessa elämässä katoa yhtä helposti jäljettömiin kuin Nigeriassa. Kotikatsomon Presidentti -draamasarjassa tosin on mahdollista, että Suomessakin häviää säteilyturvakeskuksen virkamiehiä.

Nigerialainen ydinfysiikan professori James Olomo oli vuonna 2013 selvittelemässä alueen öljyntuotantoon liittyviä säteilyturvallisuusasioita Akwa Ibomin rannikolla, kun hän salaperäisesti katosi. Moni ympäristöjournalismin kurssilla olevista toimittajista muistaa oudon tapauksen.

Olomo oli kidnapattuna vuonna 2003 kuukauden mutta pääsi vapaaksi vahingoittumattomana. Varakkaiksi arveltujen ihmisten kidnappaaminen lunnaiden toivossa on Nigeriassa yleistä, mutta yleensä näistä tapauksista selvitään rahalla. Joskus kuten ERA:n johtaja Ojon vaimon kidnappaustapauksessa vuonna 2016 rikolliset säikähtävät julkisuutta ja palauttavat kaappaamansa henkilön ilman lunnaita.

Mitään lunnasvaatimuksia ei kuitenkaan professori Olomon toisen katoamisen yhteydessä koskaan esitetty ja tapaus on edelleen selvittämättä.