Tutkimus: Tyrannosaurus tunsi kuonollaan kuin ihminen sormenpäillä

Uudet löydöt muuttavat käsitystä tyrannosaurusten naamasta.

paleontologia
Piirroksuva dinosauruksen päästä.
Daspletosauruksen naamassa oli suomujen lisäksi panssarinahkaa. Dino Pulerà

Tyrannosaurus rex, dinosauruksista epäilemättä kuuluisin, oli iso, vahva ja hurja, mutta sen eturaajat olivat niin lyhyet, että esimerkiksi pesän rakentaminen ja poikasten hoitaminen oli mahdotonta nisäkkäiden tavalla.

Tutkijoiden mukaan tyrannosaurusten suvussa käytettiinkin päätä tai takajalkoja eturaajojen tehtäviin. Yhdysvalloissa Montanassa tehdyt fossiililöydöt vahvistavat tätä käsitystä.

Montanajoen mutapenkereestä löytyneet kivettyneet luurangot ja erilliset kallot ja luut ovat osoittautuneet Tyrannosaurus rexin sukulaiseksi, joka tutkijoiden mukaan oli sekä todellinen kovanaama että poikkeuksellisen tuntoherkkä.

Litteiden suomujen lisäksi naamassa oli haarniskanlujaa nahkaa. Huulet puuttuivat kokonaan.

Suomuja ja haarniskanahkaa

Tutkimuksessa verrattiin sitä, millaisia naamahermoja ja -verisuonia on dinosauruksista kehittyneillä linnuilla ja yhä elävillä sukulaisilla krokotiileilla. Olennaista oli, millaisia jälkiä hermoista ja suonista on yhtäältä lintujen ja krokotiilien luissa ja toisaalta fossiileissa.

Herkkyydestä todistavat pienet reiät, jotka täplittävät kuonon ja leuan luita samalla tavoin kuin krokotiileilla. Rei'istä hermonpäät pääsivät nahan pintaan, kertoo tutkimusta johtanut paleontologi Thomas Carr Carthagan Collegesta (siirryt toiseen palveluun).

– Daspletosaurus tunsi naamallaan yhtä herkästi kuin me sormenpäillämme ja pystyi todennäköisesti käyttelemään kuonoaan yhtä monipuolisesti kuin tämän päivän krokotiilit, sanoo tutkimukseen osallistunut professori James Moore Uuden Meksikon yliopistosta.

Yhdeksänmetrinen peto

74–75 miljoonaa vuotta sitten elänyt tyrannosaurusten suvun viimeinen vesa sai nimekseen Daspletosaurus horneri, "Hornerin pelottava lisko".

Nimi on kunnianosoitus Kalliovuorten museon entiselle kuraattorille John Hornerille, joka on sekä tehnyt paljon fossiililöytöjä että auttanut monia opiskelijoita tieteellisen uran alkuun.

Daspletosauruksella oli pituutta yhdeksisen metriä, ja päässä oli pienet sarvet. Otus saalisti muita dinosauruksia, missä herkkä kuono oli tutkijoiden mukaan suureksi avuksi. Kosiskellessa tuntoherkkyys puolestaan sai saurukset hieromaan naamojaan vastakkain, tutkijat arvelevat.

Kolmoishermo kehittyi moneen suuntaan

Hermohavainnot on osa isoa evoluutiotarinaa, sanoo professori Jayc Sedlmayr Louisianan osavaltioyliopistosta.

– Kolmoishermolla on huima kehityshistoria selkärankaisten hyvin erilaisiksi "kuudensiksi aisteiksi", hän sanoo.

Muuttolinnut kykenevät aistimaan magneettikenttiä ja jotkin käärmeet infrapunasäteilyä, nisäkkäiden viikset toimivat suuntimalaitteina, ja norsu käyttää kärsäänsä käden tavoin, mihin tyrannosaurukset pystyivät koko naamallaan, Sedlmayr listaa.

Kolmoishermon herkkyydestä todistaa myös se, että ihmisellä kasvojen kolmoishermosärky on kivuista ankarimpia.

Tutkimus on vapaasti luettavissa Nature Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.