1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. linnut

Varis oppii ihmisen liikennesääntöjä – suuret aivot suojelevat lintuja törmäyksiltä

Tutkijoiden havainto lintujen aivojen ja liikennekuolemien yhteydestä koskee sekä lajeja että yksilöitä.

Linnut
Varis maassa
Jyki Lyytikkä / Yle

Maailman tieliikenteessä kuolee joka vuosi 250 miljoonaa lintua, mutta surmat eivät jakaudu lainkaan tasaisesti teiden läheisyydessä elävien lintulajien kesken. Kaksi tanskalaista ornitologia ryhtyi etsimään syytä vaa'an avulla.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että liikenteessä pärjäävät linnut oppivat ymmärtämään nopeusrajoituksia tai oikeastaan liikennevirran perusnopeuden kullakin paikalla. Samoin vaikuttaa siltä, että ne oppivat tiellä tepastellessaan valitsemaan kaistan niin, että ne näkevät lähestyvän liikenteen.

Ranskan kansallisessa tiedekeskuksessa työskentelevän Anders Pape Møllerin ja Tanskassa House of Bird -lintujentutkimuslaitoksen Johannes Erritzøen tutkimus osoittaa, että parhaiten turvassa liikenteeltä ovat linnut, joilla on kokoonsa nähden suuret aivot.

Pululla huono ennuste

Lintujen sisäelinten paino on niille elämän ja kuoleman kysymys: paino on pidettävä mahdollisimman pienenä tai lentäminen ei onnistu. Møllerin ja Erritzøen tutkimus kuitenkin osoittaa, että muutama lisägramma aivoissa voi olla linnulle henkivakuutus.

He punnitsivat yli 3 500:n liikenteessä kuolleen linnun aivojen, sydämen, maksan ja keuhkojen suhteellisen koon. Lajeja oli kaikkiaan 251. Vain aivojen koko oli linjassa sen kanssa, kuinka paljon liikennekuolemia lajille oli sattunut.

Suuriaivoiset varislinnut pärjäävät erittäin hyvin, pieniaivoisilla puluilla kuolintilastot ovat paljon synkempiä.

– En tiedä, voimmeko sanoa, että suuriaivoiset lajit ovat fiksumpia, mutta ne ovat kyllä osoittaneet oppivansa käytösmalleja, jotka antavat turvaa liikenteessä, Møller kommentoi uutistoimisto AFP:lle.

Evoluutio ei ole vielä ehtinyt peliin

Tutkijoita yllättäneempi havainto oli, että aivojen koon ja liikenneturmien välinen yhteys oli nähtävissä lajin lisäksi myös yksilöiden välillä, muun muassa mustarastailla, varpusilla ja punarinnoilla, Møller kertoo.

Hän ei usko, että mitkään lajit ovat vielä ehtineet kehittyä geneettisti selviämään moottoriliikenteessä. Autoja on ollut vasta sata vuotta, mikä on evoluutiolle hyvin lyhyt aika, hän perustelee.

Lisäksi liikennekuolemia sattuu suhteessa sittenkin niin vähän, ettei sekään ole omiaan vauhdittamaan geenivalintaa. Møller sanoo. Vaikka neljännesmiljardi on huima luku, se on prosentin murto-osa maailman 300 miljardiksi arvioidusta lintumäärästä.

Tutkimus on luettavissa The Royal Societyn (siirryt toiseen palveluun) verkkolehdestä.

Talitiainen.
AOP

Liikennemelu on pikkulinnulle riski

Lintujen ja liikenteen suhdetta on tutkittu muutoinkin, muun muassa viime vuonna yhdysvaltalais-saksalaisella yhteistyöllä. Tuossa tutkimuksessa havaittiin, että liikenne on linnuille vaaraksi myös siksi, että sen äänet peittävät varoitushuudot lajitovereille.

Tutkittu laji oli talitiainen. Melusaaste sai tintit lisäämään äänenvoimakkuutta eli käytännössä huutamaan, kertoi biologi Chris Templeton Tyynenmeren yliopistosta Oregonista.

– Huomasimme, ettei huutaminenkaan riittänyt päihittämään liikenteen melun vaikutuksia. Parven jäsenet eivät kuulleet kriittisen tärkeitä viestejä ja altistuivat petolintujen hyökkäyksille, Templeton kertoi Current Biology (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä viime marraskuussa julkaistussa tutkimuksessa.