1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Tiedätkö miten Helsingin pormestari valitaan? Ei tiedä moni muukaan, ja siksi otimme asiasta selvää

Moni helsinkiläinen arpoo nyt, kannattaako äänestää pormestarisuosikkia vai suosikkipuoluetta. Tutkija antaa äänestäjille neuvon.

kuntavaalit
Äänestyskoppeja Helsingissä 29. maaliskuuta 2017.
Kuntavaaleista käyty keskustelu on ollut Helsingissä aiempaa henkilökeskeisempää. Syynä on uusi pormestarimalli.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Kuka nousee Helsingin pormestariksi ja miten hänet lopulta valitaan?

Tämä kysymys tuntuu hämmentävän monia helsinkiläisiä.

Se ei ole ihme, sillä pormestari valitaan pääkaupungissa nyt ensimmäistä kertaa. Helsinki siirtyy kevään kuntavaalien jälkeen niin sanottuun pormestarimalliin. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että Helsingin nykyiset kaupunginjohtajat menettävät asemansa ja heidät korvataan pormestarilla ja neljällä apulaispormestarilla.

Uuden pormestarimallin vuoksi kuntavaaleista käyty keskustelu on ollut Helsingissä aiempaa henkilökeskeisempää. Kukin puolue on asettanut itselleen pormestariehdokkaan, jota ne ovat hyödyntäneet kampanjoinnissaan.

Kyse ei kuitenkaan ole suorasta pormestarivaalista: Helsingin ensimmäisen pormestarin valitsee uusi kaupunginvaltuusto. (siirryt toiseen palveluun) Pormestariksi nousee joku uusista valtuutetuista tai varavaltuutetuista.

Mutta kuka ja millaisella vaalituloksella, siitä eivät poliitikotkaan ole täysin yksimielisiä.

"Selvää on, että mikään ei ole selvää"

Pormestarimallissa kaupunkia johtaa kaupunginjohtajan sijaan pormestari. Kaupunginjohtajalla virkasuhde on ollut seitsemän vuotta. Pormestari sen sijaan on tehtävässään vain vaalikauden ajan eli neljä vuotta. Hän toimii Helsingissä myös kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Yle kysyi helmi- ja maaliskuussa pormestariehdokkailta, onko päivänselvää, että vaalien suurimman puolueen pormestariehdokkaasta tulee myös pormestari, samaan tapaan kuin eduskuntavaaleissa suurimmasta puolueesta on tavannut tulla pääministeri. Ehdokkaiden vastaukset vaihtelivat jonkin verran.

Puoluekannatusmittauksissa kärkipaikasta kisaavien kokoomuksen ja vihreiden Jan Vapaavuori ja Anni Sinnemäki pitivät selvänä, että pormestari tulee Helsingin suurimmasta puolueesta.

Myös vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki oli tätä mieltä, mutta muistutti, että mitään ei ole sovittu etukäteen.

– Pormestarin valitsee valtuusto valtuutettujen keskuudesta ja pormestari tarvitsee enemmistön taakseen.

– Voi olla, että halutaankin joku muu [kuin suurimman puolueen ehdokas]. Se on teoreettinen mahdollisuus, Arhinmäki sanoi Ylen pormestaritentissä ja lisäsi, että hän itse on peräänkuuluttanut sitä, että puolueiden pitäisi sopia jo ennen vaaleja, millä tavalla pormestarin ja apulaispormestarien paikat jaetaan.

RKP:n Eva Biaudet oli pormestaritentissä arvoituksellisempi.

– Luulen, että ainoa, mikä on selvää, on se, että mikään ei ole selvää, hän vastasi kysymykseen.

Suomen kommunistisen puolueen ehdokas Yrjö Hakanen taas romuttaisi koko pormestarimallin.

– On tärkeää, että ihmiset ottavat kantaa siihen poliittiseen linjaan, jota haluavat valtuuston toteuttavan. Valtuuston voimasuhteista riippuu, millaisia toimeksiantoja pormestareille annetaan. Tämä on mielestäni se pääkysymys.

Vaikka moni on sitoutunut siihen, että vaalien voittajapuolue saa pormestarin paikan, onko mahdollista, että pormestari onkin lopulta joku muu?

On – mutta ei kovin todennäköistä, tai ainakin riippuu valtasuhteista, sanoo tutkija.

Suomessa on kunnioitettu herrasmiessopimuksia

Äänestyskopissa tärkeää on huomata, että oma ääni ei mene pelkästään pormestariehdokkaalle. Kuntavaaleissa äänestetään myös puoluetta.

Äänestäjä kuntavaalimainosten edustalla Helsingin Kampissa 22. maaliskuuta 2017.
Äänestäjä kuntavaalimainosten edustalla Helsingin Kampissa 22. maaliskuuta 2017.Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Valtio-opin yliopistonlehtori, dosentti Emilia Palonen Helsingin yliopistosta näkee uudessa pormestarimallissa sekä hyviä että huonoja puolia demokratian toteutumisen kannalta.

Hyvää on se, että pormestariasetelma voi innostaa ihmisiä äänestämään. Huonoa on se, että nyt kuntavaalit on kehystetty Helsingissä lähinnä kahden suuren puolueen väliseksi kamppailuksi, Palonen sanoo.

– Se ei tee oikeutta koko demokratialle. Kunnallispolitiikassa on kyse paljon laajemmasta asiasta.

– [Pormestarimalli] voi jopa latistaa poliittista kamppailua. Kaikki puolueet eivät pääse siihen tasavertaisina mukaan, jos äänestetään vain pormestaria.

Onko suurimman puolueen pormestariehdokas automaattisesti pormestari?

Sellaista asetelmaa on haettu etukäteen ja Suomessa herrasmiessopimuksista on perinteisesti pidetty kiinni, Palonen toteaa.

– Politiikassa voi kuitenkin aina muuttaa asioita. Ei ole ennalta annettua, että asiat menevät juuri tietyllä tavalla.

Siksi tutkijan mukaan kannattaa pitää mielessä, että ääni pormestariehdokkaalle on käytännössä ääni tämän puolueelle.

Ja sama toisinpäin: ääni kenelle tahansa puolueen ehdokkaalle on ääni myös puolueen pormestariehdokkaalle.

"Valtuutettujen pitää olla supervaltuutettuja"

Uuden, kesäkuussa voimaan tulevan pormestarimallin ainoa muutos ei ole se, että kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät annetaan yhden, vaaleilla valitun ja valtuuston puheenjohtajakseen äänestämän henkilön hoidettavaksi.

Samalla vähennetään myös lautakuntien määrää.

Helsingissä on tähän asti ollut pari-kolmekymmentä lautakuntaa ja johtokuntaa (siirryt toiseen palveluun). Uudessa pormestarimallissa lautakuntia on neljä. Niiden puheenjohtajina toimivat uudet apulaispormestarit. Lautakunnat jakautuvat jaostoihin, mutta siitä huolimatta määrä on pienempi kuin nyt.

Se tarkoittaa sitä, että se aika, jonka valtuutettu voi käyttää yksittäisiin asioihin perehtymiseen, vähenee entisestään, kun asioita on yhä enemmän, Emilia Palonen selittää.

Emilia Palonen
Dosentti Emilia Palonen.Yle

– Valtuutettujen pitäisi olla supervaltuutettuja, että he saavat tietää riittävän paljon asioista, minkä perusteella he tekevät päätöksiä lautakunnissa.

Tutkija: Äänestä sellaista, joka on perillä oman alueensa asioista

Dosentti Emilia Palonen sanoo, että pormestariehdokkaista kohkaaminen voi hämmentää äänestäjiä, sillä erillistä äänestyslippua pormestarin valintaan ei ole.

– Luulen, että ihmiset eivät oikein tiedä, mitä he äänestävät ja ketä heidän pitäisi äänestää: pormestariehdokasta vai puoluetta vai pormestarisuosikkinsa puoluetta vai ihan vain jotakuta, joka pystyy vaikuttamaan kaupungin asioihin.

Palosen ohje on sama kuin aina ennenkin: valtuustoon kannattaa äänestää sellaista ehdokasta, joka on perillä oman alueensa asioista ja pystyy sitä kautta tuomaan omaa näkökulmaansa päätöksentekoon.

Pormestari kun on vain yksi valtuutettu 85:stä.

Lue seuraavaksi