Koe uusi yle.fi

Jääkiekkojunnut ja taitoluistelijat harjoittelevat iltamyöhään: "Tulevan päivän rytmi menee sekaisin"

Joskus jäälajien juniorit joutuvat treenaamaan myöhään illalla. Tämän vuoksi seuraavana aamuna kouluun herääminen saattaa olla hankalaa.

harrastukset
Taitoluistelijat harjoittelevat Iisalmen jäähallissa
Jäähallit ovat Suomessa ahkerassa käytössä. Kuvituskuva.Juha Vauhkonen / Yle

Kajaani

Jäähalleja löytyy Suomesta yli 220 kappaletta. Innokkaille luistelijoille siis löytyy harrastuspaikkoja, mutta hallivuorojen jakamiseen liittyy ongelmia. Esimerkiksi Kajaanissa pohditaan, milloin harjoittelevat aikuiset ja milloin juniorit?

Kajaanin jäähallissa riittää arki-iltaisin usean ikäistä ja kokoista jäälläliikkujaa. Hokin valmennuspäällikkö Kimmo Happo myöntää, että jäähallin aikojen tasaisesti jakaminen on melkoinen savotta. Happo jakaa jäävuorot kaikille, jotka kaupungin hallinnoimaa hallia haluavat käyttää.

– Jään käyttäjiä on paljon ja siksi aikoja saa jakaa kieli keskellä suuta, jotta kaikki tarvitsevat saisivat mahdollisimman hyviä aikoja. Minun pitää huomioida Mestiksessä pelaava edustusjoukkue ensin, sitten tulevat taitoluistelijat, junnuhokkilaiset ja aikuiset harrastajat.

Hokki on Kainuussa jääkiekon ykkösseura. Pelaajat tarvitsevat Hapon mukaan hyviä vuoroja muun muassa palautumiseen.

– Jotta he olisivat valmiita äärettömän raskaaseen kilpailu-urakkaan: pelejä on kaudessa yli 60, eivätkä he jaksaisi, jos olisivat niillä myöhäisemmillä vuoroilla.

jääkiekon yleiskuva
Tomi Hänninen

Happo sanoo, että myöhäisin vuoro alkaa kello 22 ja loppuu kello 23.15. Kyseisellä vuorolla pelaavat aikuiset harrastekiekkoilijat. Sekä jääkiekko- että taitoluistelujunioreilla myöhäisin harjoitusaika on kello 21–22. Molemmissa seuroissa myöhäinen vuoro osuu 12–13-vuotiaille junioreille kerran viikossa.

– Siinä unensaanti ja seuraavana päivänä kouluun herääminen ovat varmasti tiukilla. Kerran viikossa oleva myöhäinen vuoro on pakko ottaa käyttöön, että he saisivat sen vähäisenkin jääajan käyttöön. Muuten jäävuorot vähentyisivät entisestään. Esimerkiksi taitoluistelijat pääsevät jäälle 4–5 kertaa viikossa, summaa Happo.

Nuoret kiekkojunnut käyvät harjoituksissa silläkin uhalla, että seuraavana päivänä väsyttää. C1- ja C2-joukkueissa pelaavat kajaanilaiset Matias Haverinen, Jaakko Kuosmanen ja Eemil Heikura sanovat, että iltatreenejä on aika paljon.

– Tulevan päivän rytmi menee sekaisin, koulussa väsyttää, kun hallilla joutuu olemaan niin myöhään. Ja seuraavan päivän harjoituksissa on löysä olo, palautuminen hidastuu, pojat mainitsevat.

Kaikki pojat myöntävät, että myöhäisten treenien vuoksi nukahtaminen venyy yöllä jopa kahteentoista. Heidän vanhempansa suhtautuvat nihkeästi myöhäisiin harjoitusaikoihin.

– Äiti ja isä ovat sanoneet, että iltatreeneihin ei ole asiaa, jos väsymys näkyy koulussa levottomuutena, pojat kertovat.

Kajaanin Junnuhokin junioreita.
Matias Haverinen (vas.), Eemil Heikura ja Jaakko Kuosmanen treenaavat kerran viikossa myöhään illalla.Niko Mannonen / Yle

Kajaanilaisen Martti Artaman poika harrasti viisi vuotta jääkiekkoa. Perhe päätyi kuitenkin siihen ratkaisuun, että jääkiekon pelaaminen oli lopetettava myöhäisen harjoitusaikojen vuoksi.

– Valitettavasti D-junioreissa tilanne on sellainen, että muutenkin vähäiset harjoitusvuorot sijoittuvat myöhäiseen iltaan. Eli 12-vuotiaan pojan harjoitukset voivat päättyä vasta kello 22, mikä johtaa siihen, että hän pääsee nukkumaan lähellä puolta yötä. Aikainen nouseminen kouluun on hyvin raskas.

Artama arvioi, että jäähallin hyviä ja huonoja vuoroja pyritään jakamaan kaikelle tasaisesti.

– En ole huomannut asiassa eriarvoisuutta, tässä jaetaan yhteistä tuskaa ja ongelmaa.

Kuntien ja kaupunkien hallinnoimiin jäähalleihin vuoroja jakavat yleensä paikkakuntien liikuntapalvelut. Yksi seura voi saada tietyn määrän vuoroja, jotka sitten seura jakaa sisäisesti joukkueilleen tiettyjen kriteereiden mukaisesti.

Liitot: ei ole kantautunut tietoa

Junioreiden harjoitteleminen myöhään illalla ei ole uusi ilmiö, eikä koske pelkästään Kajaania. Esimerkiksi Espoossa nelisen vuotta sitten kärsittiin samasta ongelmasta (siirryt toiseen palveluun) (Länsiväylä).

Jääkiekkoliiton yhteyspäällikkö ja Suomen nuorten maajoukkueiden general manager Kimmo Oikarinen kuitenkin sanoo, ettei esimerkiksi Kajaanin kaltaisia aikatauluongelmia ole kantautunut hänen korviinsa.

– Mutta jääaikojen jako Kajaanissa on varmasti hankalaa, joissa jääaikaa on vähän ja käyttäjiä paljon.

– Tietysti aiheessa on tarkasteltavaa, ennen kaikkea yhteistyössä eri lajien kesken. Niillä paikkakunnilla, missä tarkasteltavaa on, niin siellä tulisi saada niitä vuoroja järkeväksi.

Oikarinen tietää, että suurissa kasvukeskuksissa ihmetyttää vuorojen jakaminen seurojen sisällä. Seuroille on voitu määrätä tietty tuntimäärä, ja ihmetystä on herättänyt se, miksi aikuiset harrasteliikkujat ovat jäällä esimerkiksi kello 18–19 välisen ajan ja jääkiekkoilevat juniorit vasta heidän jälkeensä.

Muodostelmaluistelijoita
Nuoria muodostelmaluistelijoita jäällä.Vilma Hannén / Yle

Suomen Taitoluisteluliitossa ei tiedetä myöskään, että juniorit joutuisivat harjoittelemaan myöhään.

– Monella paikkakunnalla jaetaan toki niukkuutta, kun ei ole resursseja, joita jakaa. On totta, että joudutaan tasapainoilemaan, mitä ikäluokkaa arvostetaan eniten. Esimerkiksi jääkiekkoilijat joutuvat itse arvottamaan sen, mikä ikäluokka menee jäälle ensin. Sama pätee taitoluisteluun. Seura arvottaa, kuka menee ja millä ajalla. Harrastajamääriin nähden olosuhteita on liian vähän, kertoo toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimo.

– Näistä myöhäisistä ajoista ei ole tullut kentältä tietoa, eriarvoisuus ei ole noussut esille esimerkiksi vuosittaisissa tapaamisissa. Mutta asiaa ei ole kysytty, Wuorenheimo jatkaa.

Vuorojen jakaminen tytöille ja pojille

Junioreiden myöhäiset harjoitusajat eivät ole ainoa ongelma jäävuoroihin liittyen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä liikunnan vastuualueella toimiva ylitarkastaja Sari Virta nostaa esille sukupuoleen liittyvän asia.

– Kunnissa on paljon jääkiekon harrastajia. Tämä aiheuttaa tasapainoilua, kuinka ne vuorot jaetaan esimerkiksi poikien suosiman jääkiekon ja tyttöjen suosiman taitoluistelun välillä, Virta toteaa.

Tämä on sellainen osa-alue liikunnassa, jossa etsitään parhaita ratkaisuja.

Sari Virta

Ilmiö ei ole uusi, että tytöt ja naiset saattavat herkemmin saada jäähallien illan myöhäisimmät vuorot tai viikonloppuna heti aamun aikaisimmat tunnit.

– Asiaan on pyritty kiinnittämään huomiota ja informoimaan lajiliittoja, että jäävuoroja pitäisi jakaa tasa-arvoisemmin. Tämä on sellainen osa-alue liikunnassa, jossa etsitään parhaita ratkaisuja.

1990-luvun alusta lähtien tasa-arvovaltuutetun toimistoon on otettu yhteyttä joitakin kertoja liittyen sukupuolten väliseen epätasa-arvoon vuoroja jaettaessa, viimeisin yhteydenotto tuli vuonna 2008.

Jääkiekkoliiton Kimmo Oikarinen ja Taitoluisteluliiton Outi Wuorenheimo eivät näe Virran esiin nostamaa ongelmaa yleisenä.

Kajaanissa uusi harjoitushalli auttaisi

Kajaanissa junioreiden myöhäisistä harjoitusajoista päästäisiin eroon rakentamalla nykyisen jäähallin viereen uusi harjoitusjäähalli. Yksi jäähalli ei riitä harrastajamääriin nähden.

– Tilanteesta kärsivät myös muiden jäälajien edustajat. Tilannetta helpottaisi uusi harjoitushalli, Martti Artama toteaa.

Uuden harjoitusjäähallin puolesta liputtaa myös Kajaanin Hokin valmennuspäällikkö Kimmo Happo.

– Se takaisi paremmat olosuhteet niin harrastajille kuin kilpailijoillekin. Meiltähän puuttuu kokonaan tyttöjen jääkiekko, nyt heidän täytyy tulla poikaryhmien mukaan, kun jääaikaa ei ole.

– Sitä jäähallia tarvitsisi erityisesti harrastuspuoli, että niistä ilta-ajoista päästäisiin eroon kokonaan. Junioreiden jäävuoro pitäisi loppua viimeistään yhdeksältä, jatkaa Happo.

Kajaanin jäähalli.
Mikäli harjoitusjäähalli saadaan Kajaaniin, tulee se nykyisen jäähallin yhteyteen.Katja Oittinen / Yle

Nykyisin jäällä saattaa liikkua sekä taitoluistelijoiden että junnukiekkoilijoiden vuorolla yli 50 luistelijaa sekä heidän valmentajansa.

Harjoitusjäähallin kohtalo on Kajaanin uuden kaupunginvaltuuston käsissä. Kaupungin kuluvan vuoden talousarvioon on varattu määräraha 50 000 euroa uuden harjoitusjäähallin ensimmäisen vaiheen suunnittelua varten, ja itse rakentamista varten on varattu vuosille 2018–2019 yhteensä neljä miljoonaa euroa. Hankkeelle olisi mahdollista saada avustusta 750 000 euroa. Sitovaa päätöstä harjoitusjäähallin rakentamisesta ei kuitenkaan ole tehty.

Juttua ovat olleet mukana tekemässä Kajaanin lyseon 8A-luokkalaiset eli uutisluokkaiset.

Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Zimbabwe

Näin Zimbabwen itsevaltaisen presidentin ero eteni: Krokotiili voitti himoshoppaajan

Libanon

Saad al-Hariri palasi takaisin Libanoniin – Ero pääministerin tehtävästä on edelleen auki

Uber

Uber peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Abitreenit

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa