Yhteisen keittiön kynnys on matala – "Asiaton oleskelu sallittu"

Yhdessä syödessä juttu luistaa ja tuntemattomatkin tulevat tutuiksi. Suomalaiset halutaan nyt koota yhteiseen keittiöön jokaisessa maakunnassa, kymmenissä kunnissa.

syrjäytyminen
Toimintojen talo Seinäjoelta on mukana Yhteinen keittiö -hankkeessa.
Toimintojen talo kokoaa vuositasolla yli 100000 kävijää eri toimintoihin. Lounasaikaan talossa käy reilut 150 asiakasta.Hanne Leiwo/Yle

Ruoan yhdessä laittaminen ja nauttiminen on osoitus huolenpidosta ja välittämisestä. Ja sillä, että syödään yhdessä on vaikutusta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

– Itseä varten ei aina jakseta panostaa ruoanlaittoon, mutta kun on muita, varsinkin lapsia, heistä pitää huolehtia. Silloin laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä, sanoo kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä Marttaliitosta.

Marttaliitto on yksi Yhteinen keittiö (siirryt toiseen palveluun) -hankkeen toimijoista. Yhteinen keittiö on nimensä mukaisesti tila, johon saa tulla laittamaan ruokaa ja sitä syömään. Nyt näitä tiloja on jo viidellä paikkakunnalla, mutta 2018 loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama sekä Kirkkohallituksen koordinoima hanke laajenee kaikkiin maakuntiin. Yhteisiä keittiöitä halutaan ainakin 36.

– Perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa ruoka yhdistää meitä. Juttu ei luista ennen kuin on saanut kupillisen kahvia, sanoo projektipäällikkö Jaana Alasentie.

Ruokaosaamista kotiinkin

Yhteiseen keittiön kynnys on matala. Tulla saavat kaikki iästä ja sosiaalisesta asemasta välittämättä. Yksinäiset, perheelliset – kuka vaan.

– Riippumatta siitä, millaisesta taustasta tulee, jokainen tarvitsee ruokaa. Tarkoitus on, että syödään terveellisesti ja kotiin voi viedä ajatuksia siitä, millaista terveellinen ruoka olisi, Jaana Alasentie sanoo.

Sosiaalisuuden lisäämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen lisäksi tavoitteena on siis myös lisätä ruokaosaamista. Vaikka ruoanlaitto on esillä jatkuvasti esimerkiksi televisio-ohjelmissa, perus-ruoanlaittotaito on monelta hukassa.

– Moni ruokaohje on nykyään monimutkainen ja niissä käytetään kalliita aineita, mutta ei ruoan tarvitse sellaista olla. Monesta meidän perusruoka-aineestamme, kuten juureksista, perunoista ja viljavalmisteista, saa edullista ruokaa, kun osaa tehdä. Se on maukasta eikä tule hirveän kalliiksi. Härmälä sanoo.

Toimintojen talon lounaalla käy päivittäin noin 150 asiakasta.
Toimintojen talon lounaalla käy päivittäin noin 150 asiakasta.Hanne Lei wo/Yle

"Asiaton oleskelu sallittu"

Yhteinen keittiö toimii jo Seinäjoella, Tampereella, Lahdessa, Porvoossa ja Vihdissä. Joka paikkakunnalla toimintamalli on erilainen. Näiden pilottien perusteella rakennetaan jatkossa yhteisen toiminnan malli, jota levitetään koko maahan. Mukana toiminnassa on kuntia, seurakuntia, yhdistyksiä ja esimerkiksi sairaanhoitopiirejä.

Seinäjoella pilottipaikkana on tällä hetkellä Toimintojen talo (siirryt toiseen palveluun). 18 vuotta sitten avatulla talolla on kuukausittain monenlaista toimintaa bingosta tansseihin, ja esimerkiksi lounastajia on päivittäin noin 150. Vuositasolla Toimintojen talolla käy yli 114 000 henkilöä.

"Toimarin" toimintaan yhteisen keittiön tavoitteet sopivat kuin nakutettu.

– Ihmisten osallistaminen, mukaan ottaminen ja matalan kynnyksen toiminta, mitä teemme. Toivotaan, että saataisiin sama leviämään maakuntaan laajemmaltikin. Toimintaan ei tarvitse sitoutua, vaan osallistuu silloin kun hyvältä tuntuu - tai tulee muuten vaan lukemaan päivän lehdet, sanoo toiminnanjohtaja Kaija Kuusisto Toimintojen talolta.

– Meidän slogan on, että asiaton oleskelu sallittu.

Kuusisto toivoo, että yhteinen keittiö lisäisi eri toimijoiden vällistä yhteistyötä ja mallintaisi hyviä käytäntöjä.

– Ehkä saataisiin uusia toimintamuotoja ja työkaluja meillekin. Kyllä se on kokoajan kehittämistä ja ihmisten kuulemista, Kuusisto sanoo.

Toimintojen talo Seinäjoella.
Toimintojen talo Seinäjoella.Hanne Leiwo/Yle

Ruoka kutsuu koolle

Yhteinen keittiö -toiminnan aluekoordinaattori Julia Sillanpää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä visioi, että syksyllä 2018 yhteisiä keittiöitä on maakuntakeskus-Seinäjoen lisäksi myös maakunnassa.

Tavoite on levittää hyviä käytäntöjä, mutta samalla kuulla paikallisia toimijoita siitä, mikä toimintatapa voisi olla ja mitkä vahvuudet voitaisiin ottaa käyttöön. Jos esimerkiksi kylällä halutaan keittää aamupuuro, kokoontua syömään se yhdessä ja kohtaamaan toisiaan, niin voidaan tehdä. Tai jotain muuta.

– Hankkeen työnimi oli alunperin yhteinen olohuone, mutta kun oli lähdetty miettimään sitä, mikä asia kokoaa ihmisiä yhteen ja miten saadaan myös syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset yhteen, niin kyllä se on ruoka, joka ihmisiä kutsuu. Ruoka on myös arvoista neutraali tapa olla yhdessä ja tehdä jotain yhdessä, Sillanpää sanoo.

Ruoka on myös arvoista neutraali tapa olla yhdessä ja tehdä jotain yhdessä.

Julia Sillanpää

Kaisa Härmälän mukaan Marttaliitossa on todettu käytännön kautta, että ruoka on hyvä keino tutustuttaa ihmisiä. Ruokakurssilla ensimmäisellä kokoontumisella osallistujat syövät omissa oloissaan, mutta vähitellen kurssin jatkuessa kokoontuvat saman pöydän ääreen.

– Ruokapöydässä voi keskustella kaikista sellaisista asioista, jotka keskustelijat hyväksyvät. Varmaan monenlaisista asioista. Ainakin meidän kotitalousasiantuntijamme sanovat, että ruokaa laittaessaan ihmiset avautuvat eri tavalla kuin jos istuttaisiin vastakkain ja toinen haastattelisi toista.