1. yle.fi
  2. Uutiset

Tiina joutui jäämään sairauslomalle, kun esimies kyttäsi ja piinasi – hoiva-alalla eniten häirintätapauksia

Sosiaali- ja terveysalalta tuli viranomaisten tietoon eniten työsuojeluun liittyviä häirintätapauksia. Asiantuntijat tunnistavat ongelman.

työsuojelu
Kaksi valkohousuista henkilöä kävelee sairaalan käytävällä .
Sosiaali- ja terveysalalla ilmenee eniten häirintätapauksia työpaikallaMari Latva-Karjanmaa / Yle

Tiina, 51, oli työskennellyt kotihoidossa 30 vuotta ja piti työstään, kunnes esimies muutti kaiken.

– En ollut koskaan sairauslomalla tautien takia. Työtahti rupesi kiihtymään, ja sitten esimies alkoi piinaamaan ja kyttäämään minua, Tiina kertoo.

Tiinan kohdalla työpaikkahäirintä alkoi muutama vuosi sitten, kun esimies vaati selvityksiä Tiinan käyttämästä työajasta kotihoidon asiakaskohteissa. Yhtenä päivänä esimies pyysi Tiinaa lähettämään selvityksen saman päivän aikana, kun Tiina oli jo lähtenyt töistä.

Kun kaksi työntekijää tutki asiaa, ilmeni, että työajoissa ei ollut mitään ongelmaa.

Tiina

– Otin siitä itseeni, koska tiesin, etten tehnyt mitään väärää. Ihmettelin myös sitä, että minulle annettiin kohtuuttoman vähän aikaa antaa selvitys työajan käytöstä.

Tiina soitti luottamusmiehelleen ja Aluehallintoviraston työsuojeluun tapahtuneesta. He sanoivat, että selvitystä ei tarvitse antaa samana päivänä.

– Kun kaksi työntekijää tutki asiaa, ilmeni, että työajoissa ei ollut mitään ongelmaa.

Työpaikkahäirintä kasvussa

Tiinan kaltaisia löytyy erityisesti sosiaali- ja terveysalalta. Häirinnän valvonta Etelä-Suomessa vuonna 2016 (siirryt toiseen palveluun) -raportista käy ilmi, että viime vuonna eniten, yhteensä 396 häirintätapausta, Aluehallintoviraston työsuojelun puhelinneuvontaan tuli juuri sosiaali- ja terveysalalta.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö TEHY:n työympäristöasiantuntija Anna Kukka kertoo, että työpaikkahäirintä on kasvussa sosiaali- ja terveysalalla.

Häirintä voi olla työkaverin tai työnantajan taholta tapahtuvaa pitkäkestoista epäasiallista käyttäytymistä, kohtelua tai epäoikeudenmukaisuutta. Lisäksi on asiakkailta tulevaa häirintää, joka liittyy enemmän väkivallan kokemukseen ja suulliseen uhkailuun.

Työkavereiden välillä voi olla kismaa liittyen esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Alalla joustetaan paljon.

TEHY:n työympäristöasiantuntija Anna Kukka

– Puhuisin asiakasväkivallan kasvusta, johon liittyy myös suu-sanallinen uhkailu. Siihen liittyvä väkivallan uhka voi olla vainoamistakin. Esimerkiksi työtehtävien ulkopuolella kaivetaan yhteystiedot esille ja ruvetaan yksityishenkilönä vainoamaan sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöä.

Anna Kukan mukaan sosiaali- ja terveysalan työhön liittyy myös turvattomuuden kasvu.

– Saattaa olla joku aggressiivinen potilas. Työkavereiden välillä voi olla kismaa liittyen esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Alalla joustetaan paljon. Kyllä nämä kaikki summautuvat tässä, Kukka sanoo.

Esimies vaati kohtuuttomia

Tiina kohdalla tilanne työpaikalla paheni, sillä esimies teki Tiinasta silmätikun ja alkoi säännöllisesti syynäämään Tiinan työaikoja.

– Esimieheni sanoi, että "otan sinulta ilta- ja viikonlopputyöt pois".

Tiina muistaa kohteen, jossa aamutoimiin, kuten lääkkeenantoon ja vaipanvaihtoon, oli varattu aikaa vain 20 minuuttia. Asiakas oli ollut läpimärkä ja Tiina joutui vaihtamaan hänen vaatteensa.

Perääni soitettiin, kun minulla oli mennyt aikaa enemmän kuin 20 minuuttia, että ”mikä sinulla vielä kestää, kun olet vielä siellä”.

Tiina

– Hänellä oli myös jaloissa haavat ja vuosivat läpi. Hoidin nekin. Selitin pomolleni, miksi minulla meni enemmän aikaa, mutten saanut häneltä ymmärrystä.

Esimies päätti myös muuttaa Tiinan työskentelykohdetta siten, että Tiinalle jäi kohtuuttoman vähän aikaa tehdä työt vaadituissa aikaraameissa. Kohteessa oli myös enemmän asiakkaita.

– Töitäni kytättiin ja minua piinattiin. Perääni soitettiin, kun minulla oli mennyt aikaa enemmän kuin 20 minuuttia, että ”mikä sinulla vielä kestää, kun olet vielä siellä”.

Mistä häirintä johtuu?

Työpaikalla tapahtuvaan häirintään liittyy TEHY:n työympäristöasiantuntija Anna Kukan mukaan vähättelyä tai epäoikeudenmukaista kohtelua niin kuin kävi Tiinan tapauksessa.

– Sosiaali- ja terveysalalla yksi, mikä nostaa tätä, on psykososiaalinen kuormittuneisuus kaiken kaikkiaan.

Kiireen tunne on kasvanut, kun vähemmällä henkilöstöllä täytyy tehdä enemmän. Ei voi tehdä työtään riittävän hyvin.

– Jos epäselvät tilanteet jäävät selvittämättä tai siirtyvät kauemmaksi, niistä saattaa tulla isompi ongelmavyyhti myöhemmin.

Sairaanhoitaja ja potilas sairaalan käytävällä.
Tilanne työpaikalla voi muuttua sietämättömäksi. Kuva ei liity tapaukseen. Ismo Pekkarinen / AOP

Joutui jäämään sairauslomalle

Tiina joutui jäämään henkisen stressin seurauksena sairauslomalle. Hän palasi välillä töihin, mutta jäi sairauslomalle yhä uudelleen, koska tilanne ei muuttunut paremmaksi.

Tiinan kollegat eivät puolustaneet Tiinaa, koska he pelkäsivät. Samalla Tiinan työpaikalla esiintyi työuupumusta, joten myös muut työntekijät olivat väsyneitä.

– Meillä on töissä pelon ilmapiiri. Tukihenkilö lääkärissä on todistanut, että tämä on totta. Poissaolot kotihoidossa ovat lisääntyneet ihan järjettömästi.

Suomalaisten on vaikeaa nostaa asiaa esille ja siitä syystä työsuojeluviranomaisen tekemillä tarkastuksilla on valvottu, että olisi keinot käsitellä häirintätilanteita.

Avin tarkastaja Päivi Laakso

Aluehallintoviraston tarkastaja Päivi Laakso sanookin, että kynnys nostaa asioita esille on valtavan korkea. Työpaikalla saattaa olla hierarkkinen työntekemisen kulttuuri ja pelkoa, että itselle tulee seuraamusta ilmoituksesta.

– Suomalaisten on vaikeaa nostaa asiaa esille ja siitä syystä työsuojeluviranomaisen tekemillä tarkastuksilla on valvottu, että olisi keinot käsitellä häirintätilanteita. Asioista on päästävä keskustelemaan mahdollisimman aikaisin, Laakso sanoo.

Häirintäilmoitus ei muuttanut tilannetta

Avin tarkastaja Päivi Laakso kehottaa ilmoittamaan mahdollisimman aikaisin työnantajalle tai esimiehelle.

– Jos ei ole ihan varma, miten pitää toimia, voi soittaa meidän puhelinneuvontaan, Laakso muistuttaa.

Kun Tiina teki Aviin häirintäilmoituksen esimiehestään, hänen esimiehensä onnistui todistamaan, ettei kiusaamista ja häirintää olisi tapahtunut.

– Tiesin odottaa sitä, Tiina sanoo.

Avin tarkastajan Päivi Laakson mukaan useimmissa tapauksissa ohjeet ja neuvot menevät työpaikalla eteenpäin.

Viranomaisen tarvitsee puuttua tilanteeseen.

Avin tarkastaja Päivi Laakso

Jos töissä ei tapahdu muutosta häirintäilmoituksesta huolimatta, Avi aloittaa valvontatoimet asiassa. Häirintätapauksissa tarkastaja pyytää kirjallisesti selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin työnantaja aikoo ryhtyä asiassa.

Viime vuonna Aville tuli valvottavaksi yhteensä 78 tapausta. Samalla sosiaali- ja terveysalan yrityksiin on alettu kohdistaa tehostettua työsuojeluvalvontaa (siirryt toiseen palveluun).

– Silloin arvioidaan, että työnantaja ei ole selvittänyt asiaa työpaikalla. Viranomaisen tarvitsee silloin puuttua tilanteeseen, Laakso kertoo.

Tiinan työpaikalle tuli valvontaa, koska Tiina otti erikseen yhteyttä Aviin, ettei häirintä ole loppunut.

"Minulla olisi annettavaa työelämälle"

Tällä hetkellä Tiina on sairaslomalla henkisen stressin takia.

Tiina uskoo, että sosiaali- ja terveysalalla on paljon vastaavia tapauksia. Tiina tietää esimerkiksi kaverinsa toisesta työpaikasta.

– Kaverini makaa sairaalassa häirinnän takia. En tiedä, johtuvatko kaikki oireet siitä, mutta varmasti stressi on pahentanut hänen oloaan.

Kun kukaan ei myönnä mitään, on asiasta muodostunut pattitilanne. Hän on joutunut turvautumaan uni- ja mielialalääkkeisiin.

– Minulta ei ole koskaan kysytty, miksi minulla meni niin paljon aikaa. En ole saanut puolustautua. Minulla olisi vielä annettavaa työelämälle.

Härinnän kohteeksi joutuneen Tiinan nimi on jutussa muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.

Lue seuraavaksi