Kuluerä vai voimavara? Työntekijöihin aidosti satsaava yritys pärjää muita paremmin

Työhyvinvointiin satsaaminen on lisääntynyt. Työnantajat ovat havainneet yhteyden työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin välillä.

työelämä
Työntekijä -sana.
Työnantaja, joka näkee työntekijänsä voimavarana, eikä kulueränä, pärjää paremmin.Jyrki Lyytikkä / Yle

80-luvun puolivälissä kajaanilainen Markku Tuomaala möi torilla pienrautaa ja työkaluja.

– Käytännössä olemme lähteneet liikkeelle yhden miehen yrityksestä, kertoo Tuomaala, joka on nykyään Puuilon toimitusjohtaja.

Puuilolla on noin 350 työntekijää ja 18 tavarataloa. Työntekijöiden määrä on noussut viimeisen viiden vuoden ajan 100:sta työntekijästä 350:een. Tuomaalan kertoo työntekijöiden olevan heidän voimavaransa. He ovat niitä, jotka työt tekevät.

– On tärkeää, että ihminen voi elättää itsensä sillä mitä tekee. Tärkeintä on se, että voimme tarjota meille töihin tulevalle ihmisille kokoaikasen työpaikan. Vasta sen jälkeen tulevat muut asiat.

"Ei vain humppaa ja jumppaa"

Työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan työntekijöihin panostaminen on lisääntynyt viime vuosina. On havaittu, että inhimilliseen pääomaan panostaminen on tärkeämpää kuin aineellinen investointi.

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selkeästi kehitystä nähtävissä. On havaittu, että silloin kun ihmiset voivat hyvin työssään, he ovat tuottavampia, sairastavat vähemmän ja keksivät uusia ideoita työn tekemiseksi.

Mies työskentelee.
Työhyvinvointiin panostaminen on lisääntynyt viime vuosina.AOP

Työhyvinvointi nähdään nykyään eri tavalla kuin ennen. Ymmärrys on kasvanut ja sitä myötä myös hyvinvointiin satsaaminen.

– On ymmärretty, että se ei ole pelkkää hauskanpitoa, humppaa ja jumppaa. Se on sitä, että työt sujuvat ja johtaminen kunnollista sekä oikeudenmukaista. Sitä kautta vaikutetaan siihen, että ihmiset voivat hyvin, Manka tiivistää.

– Kauan on sanottu, että työntekijät ovat iso voimavara jokaiselle organisaatiolle, mutta ehkä se on näkynyt enemmän juhlapuheissa kuin käytännön teoissa. Pikku hiljaa on alettu näkemään yhteys työn tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä, Manka jatkaa.

Mankan mukaan on fakta, että yritykset jotka panostavat työntekijöihinsä, menestyvät.

Kun esimiehet osaavat tukea, on työhyvinvointi kohdallansa.

Marja-Liisa Maanka

Sitä ei voi kuitenkaan yleistää kuinka paljon mikäkin yritys panostaa henkilökuntaansa. Panostus riippuu paljon organisaatiosta. On tutkittu, että työhyvinvointi on parhaalla tolalla isoissa yrityksissä, sillä siellä on oma henkilöstöhallinto, joka auttaa esimiestä työntekijöihin liittyvissä asioissa. Myös pienissä yrityksissä on omat hyvät puolensa.

– Pienuus saattaa tuoda sen hyvän tekemisen ilmapiirin. Arjessa kaikki löytävät paikkansa ja tuntevat toisensa, jonka kautta se tekemisen meininki ja innostus on hyvää. Ne kompensoivat toisiaan, Manka kertoo.

Tärkeintä esimiehen tuki

Puuilon toiminta on kehittynyt paljon siitä, mistä yritys alun perin lähti. Aluksi työntekijöitä oli vain muutama, nyt jo useampi sata. Toimitusjohtaja Markku Tuomaalan mukaan työntekijöiden määrän lisääntyminen on ollut luonnollista heidän organisaatiolleen.

– Enää ei tehdä vain itselle niin kuin aina ollaan totuttu tekemään, vaan asioita tehdään ammattimaisemmin. Johtaminen ei ole enää yhden ihmisen tehtävä. Se on elämän mittainen kasvuprosessi.

On tärkeää, että ihminen on tekemässä oikeaa hommaa, oikeassa paikassa ja vielä oikeaan aikaan.

Markku Tuomaala

Tuomaalan mukaan johtaminen ei juuri eroa, olipa kyseessä perheenjäsen tai joku muu henkilö.

– Kaikkien täytyy täyttää paikkansa ja lunastaa paikkansa. Totta kai varsinkin aluksi perheenjäseniin on kova luottamus, että kaikki tekevät duunia ja hoitavat omat hommansa, mutta samalla tavalla täytyy luottaa myös kaikkiin muihin.

Esimiehenä toimiessaan Tuomaala on huomannut, että yksi pomon tärkkemmistä tehtävistä on kertoa henkilöstölle siitä, mitä talossa tapahtuu ja mitä työntekijöiltä odotetaan.

– Tiedon puute aiheuttaa porukassa epävarmuutta ja kysymyksiä. Tietoa ei varsinaisesti pantata, mutta monesti jää kertomatta se, mitä ollaan tekemässä ja se kiinnostaa talon sisällä.

Tuomaalan mukaan se ei ole kiireestä johtuvaa, vaan tieto vain unohdetaan välitää eteenpäin. Hänen mukaansa tiedottamiseen pitää kiinnittää koko ajan enemmän ja enemmän huomiota.

Työntekijä selaa paperipinoa.
Työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, ovat merkityksellistä työhyvinvoinnin näkökulmasta.Tiina Jutila / Yle

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) teettämästä tutkimuksessa havaittiin, että esimiehellä on tärkein rooli työhyvinvoinnin kannalta.

– Kun esimiehet osaavat tukea, on työhyvinvointi kohdallansa. Sen merkitys on jopa suurempi kuin työkavereiden tuki. Tätä kautta korostuu hyvän johtamisen tarve, Manka sanoo.

Saman tutkimuksen mukaan 42 prosenttia koki saavansa tukea esimieheltään.

– Tämän luvun valossa voi sanoa, että kehittämisen varaa vielä on, toteaa Manka.

Arkisia asioita ja yhteispeliä

Mankan mukaan työntekijät voi huomioida arkisin konstein ja maalaisjärkeä käyttämällä.

– Tervehtimiset, kiittämiset ja palautteen annot ovat tärkeitä asioita. Tarvittaessa myös ongelmiin tarttuminen, koska toki myös ongelmia työpaikalla aina löytyy ja ne voivat hankaloittaa työntekoa ja vaikuttaa ilmapiiriin, mikä taas vaikuttaa tuloksen tekoon heikentävästi.

Lisäksi on tärkeää, että jokainen työntekijä tietää, miksi heidät on palkattu kyseiseen työhön. Manka suosittelee tavoitteiden kirkastamista siitä, mikä milloinkin on tärkeätä.

Samaa mieltä on myös Tuomaala.

– Esimiehen tärkein tehtävä on haistaa missä kukakin on hyvä ja käyttää työntekijän vahvuudet hyväksi. On tärkeää, että ihminen on tekemässä oikeaa hommaa, oikeassa paikassa ja vielä oikeaan aikaan.

Pikku hiljaa on alettu näkemään yhteys työn tuloksellisuuden ja henkilöstön hyvinvoinnin välillä.

Marja-Liisa Maanka

Mankan mukaan esimiesten työhyvinvointiin liittyvä osaaminen ei välttämättä ole ajan tasalla. Aikaakaan ei aina tahdo löytyä.

– Työhyvinvoinnin kehittäminen ja omien työntekijöiden huomaaminen vaatii aikaa. Työmäärät ovat kasvaneet viime vuosina entisestään, joten aikaa löydy siihen tärkeimpään, vaan tehdään sitä mikä työpaikalla on kiireisintä.

Mankan puheissa korostuu myös yhdessä tekeminen ja suunnitteleminen. Jos työhyvinvointia haluaa parantaa, on työntekijän ja työnantajan puhallettava yhteen hiileen.

– Jos muutoksen haluaa tehdä, täytyy pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa, että mikä lisäisi työnhyvinvointia ja miten työtä voisi tehdä uudella tavalla, jotta jokainen voisi laittaa enemmän omaa osaamistaan ja paukkuja tekemiseen.

Tuomaalan mukaan henkilöstöön satsaaminen heijastuu myös tulokseen, mutta ennen kaikkea hyvä fiilis näkyy ulospäin.

– Jos ihmisillä on kaikki hyvin ja heistä on kiva tulla töihin, niin sillä on valtava vaikutus siihen, miltä homma näyttää asiakkaille päin.