Suhteet ja hiljainen tieto ovat rahanarvoisia – silti yritykset eivät tunnista aineetonta omaisuuttaan

Ihmisiin, toimitusketjuihin ja suhdeverkostoihin panostaminen unohtuu, koska panostusta ei voi kuvata euroilla.

liiketoiminta
Kättely.
Suhdeverkostoilla on suuri rooli yrityksissä, mutta niiden arvoa on vaikea käsittää.Niko Mannonen / Yle

KajaaniPrometec Oy on tuore, viitisen vuotta vanha yritys. Kajaaniin ja Kuopioon toimintansa keskittänyt yritys kehittää ratkaisuja biomassan laadunvalvontaan. 15 henkilöä työllistävän yrityksen innovaatiot ovat uniikkeja ja niistä osa on patentoitu. Näin yrityksen aineeton omaisuus, idea, on saanut arvon, joka on suojattu.

Helpoimmin organisaation aineeton omaisuus käsitetään juurikin ideana tai innovaationa, joka suojataan immateriaalisuojin eli aineettoman omaisuuden oikeuksin (siirryt toiseen palveluun) (Patentti- ja rekisterihallitus).

– Ensimmäisenä aineettomasta omaisuudesta tulee itselle mieleen patenttiasiat. Mutta nyt kun tässä on menty 1,5 vuotta eteenpäin yrityksen elämässä, siihen on tullut mukaan asiakassuhteita, henkilöstöasioita ja osaamista sekä liikesuhteet, miettii Prometecin toimitusjohtaja Juha Huotari.

– Työntekijöiden olosuhteet pitää pyrkiä pitämään niin hyvällä tasolla kuin se kulloinkin on mahdollista, mutta sitä on vaan hankala sanoa, että mistä elementeistä tyytyväisyys koostuu. Toistaiseksi on onnistuttu hyvin, mutta on ehkä hankala sanoa, mitä se konkreettisesti on, Huotari jatkaa.

Mies hymyilee kameralle.
Juha Huotarille aineettomasta omaisuudesta tulee ensimmäisenä mieleen innovaatiot ja patentit.Elisa Kinnunen / Yle

Prometecilla ajatellaan kuten monessa muussakin suomalaisessa yrityksessä tai organisaatiossa: aineeton omaisuus kyllä tunnistetaan. Tiedetään, että se koostuu ihmisten osaamisesta, suhdeverkostoista, toimitusketjuista ja yrityskulttuurista – mutta tätä omaisuutta ei välttämättä osata hyödyntää kokonaan.

Tässä organisaatiot tekevät virheen, sillä niillä on aineetonta omaisuutta enemmän kuin aineellista, kuten esimerkiksi koneita ja tiloja.

– Siitä on tehty jonkinlaisia mittauksia Maailmanpankin taholta, niissä aineettoman omaisuuden osuudeksi on saatu 75 prosenttia, huomauttaa tutkijatohtori Henri Inkinen Lappeenrannan yliopistosta.

– Lähtisin purkamaan merkitystä siltä kannalta, että mitä yritys olisi ilman työntekijöitään, toimitusketjujaan, ulkoisia verkostoja tai sisäistä yhteistyötä. Silloin päästään siihen, että se on kaikki kaikessa – se on 100 prosenttia yrityksen tulonhankkimis- ja menestyspotentiaalista, Inkinen jatkaa.

Tieto lähemmäs käytäntöä

Viitekehyksiä, teorioita ja johtamisen malleja aineettomalle omaisuudelle ja sen hyödyntämiseen on useita. Syytä aineettoman omaisuuden puutteelliselle hoitamiselle ei voikaan etsiä tiedon puutteesta, vaan ennemminkin asian abstraktisuudesta.

– On äärimmäisen hankalaa yritykselle, kun ei voi esimerkiksi osoittaa osakkaanomistajille selkeillä numeroilla tiettyjä asioita. Esimerkiksi miljoona ei näy yrityksen taseessa omaisuuseränä, kun sijoitetaan miljoona työntekijöiden hyvinvointiin tai koulutukseen, huomauttaa tutkijatohtori Henri Inkinen.

Tutkimusjohtaja Harri Laihonen Tampereen ylipiston johtamiskorkeakoulusta puolestaan huomauttaa, että tietoisuus on tavallaan olemassa, mutta aiheen vaikeuden takia se ei välttämättä saa tarvitsemaansa huomiota arjessa.

– Ehkä tutkijoillakin olisi tekemistä, että koetettaisiin jotenkin viedä käytäntöön aihepiirin tutkimusta, Laihonen pohtii.

Laskukone, seteleitä ja keltainen kansio.
Aineetonta omaisuutta ja siihen panostamisen hyötyä on vaikea laskea, siksi sitä ei osatakaan hyödyntää kokonaan. AOP

Henri Inkinen arvelee, että aineettoman omaisuuden osa-alueista vaikeimmin on käsitettävissä suhdepääoman ja toimitusketjujen tuoma arvo.

– Se on kuitenkin pääomaa, joka sijaitsee yrityksen ulkopuolella ja sen kanssa ei olla ehkä päivittäin tekemisissä. Ehkä sitä ei koskaan määritellä, että mikä on suhdeverkoston arvo.

Nimenomaan ymmärrys suhdepääomasta olisi tärkeää, koska ulkoisilla verkostoilla on suuri rooli innovoinnissa ja tietämyksen uuden perspektiivin hakemisessa.

– On kuitenkin tosi asia, että mikään yritys ei voi tietää enempää kuin yrityksen ulkoiset ihmiset ja verkostot yhteensä, Inkinen kiteyttää.

Kansalliset patenttihakemukset vähentyneet

Yleensä aineeton omaisuus liitetään juuri patentteihin ja tavaramerkkeihin. Kajaanilainen patenttiasiamies, yrittäjä ja opettaja Mikko Heikkinen on seurannut huolestuneena viime vuosien kehitystä kansallisten patenttihakemusten suhteen.

– Jos katsotaan jätettyjen patenttihakemusten määrää noin viimeisen 15 vuoden aikana, ne ovat vähentyneet noin viidellä tuhannella. En keksi sille yhtä syytä, Heikkinen kertoo summaten yhteen sekä patentti- että hyödyllisyysmallihakemukset.

Heikkisen mielestä tilanne on vakava.

– Olen huolestunut siitä. Meidän kilpailukykymme ei kyllä tykkää tästä yhtään. Sama koskee tavaramerkkejä, niidenkin määrä on vähentynyt.

Mies istuu luokkahuoneessa.
Mikko Heikkinen on huolestunut patenttihakemusten määrän vähenemisestä.Elisa Kinnunen / Yle

Patentti- ja rekisterihallituksen johtava neuvontainsinööri Olli Sievänen kertoo, että patenttihakemusten kokonaismäärä on tosiaankin ollut laskusuuntaista viimeisen viiden vuoden ajan, mutta toisaalta hakemusten painopiste on siirtynyt ulkomaille. Kansallisia patenttihakemuksia jätettiin vuonna 2000 noin 2 900 ja viime vuonna vajaa 1 400.

– Jos katsotaan kaiken kaikkiaan suomalaisten yritysten hakemia patenttimääriä, on laskua ollut Eurooppa-patenttien ja kansainvälisten patenttihakemusten määrässä. Toisaalta joissakin tietyissä maissa, kuten USA:ssa hakemusten määrä on kasvanut.

Vaikka laskua on, ei Sievänen olisi vielä kovin huolissaan tilanteesta.

– Suomalaiset ovat asukaslukuun verrattuna edelleen hyvin aktiivisia patentoijia. Edelleenkin ollaan Euroopassa kärkisijoilla, mutta ei enää aivan kärjessä.

Silloin päästään siihen, että se on kaikki kaikessa – se on 100 prosenttia yrityksen tulonhankkimis- ja menestyspotentiaalista.

Henri Inkinen

Myöskään Prometecille ei ollut itsestäänselvyys patentoida ideoitaan, vaan asiaa piti tarkastella omassa piirissä ja kysyä vinkkejä muiltakin.

– Siinä on kahdenalaista koulukuntaa. Ei meille oikein kukaan osannut kertoa, mikä on oikea ratkaisu. Olemme nyt valitsemassa sitä tietä, että tietyt asiat patentoidaan ja osaa yrityssalaisuuksista ei haluta tehdä patenteilla tiettäväksi, valottaa Prometec Oy:n liiketoimintajohtaja Henna Karlsson.

Patentoinnin puolesta Karlssonin mukaan vaakakupissa painoi eniten halu suojella yrityksen keksintöjä, mutta patentit ovat myös imagollinen tekijä.

Digitalisaatiota ja uudenlaisia palvelukonsepteja

Vaikka aineettoman omaisuuden hyödyntämistä ei vielä kaikissa organisaatioissa osata tehdä täysimääräisesti, on kokonaisnäkymä tutkimusjohtaja Harri Laihosen mielestä valoisa.

– Meidän pienissä ja innovatiivisissa it-taloissa tapahtuu tällä hetkellä tosi paljon. Niissä ollaan ottamassa käyttöön erilaisia, usein todella henkilöstölähtöisiä johtamismalleja. Henkilöstöjäseniä esimerkiksi tuodaan hallituksiin.

Laihonen ei olekaan huolissaan siitä, että aineettoman omaisuuden potentiaalia ei osata tunnistaa, vaan siitä, että asioita katsotaan vain oman liiketoiminnan tai palveluprosessin kehittämisen kannalta.

– Jos asiaa katsoo asiakkaan näkökulmasta, voi löytyä ihan uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä naapurifirman kanssa ja luoda ihan uudenlainen palvelukonsepti, Laihonen huomauttaa.

Servesali.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Digitalisaatio kietoo erilaiset aineettoman omaisuuden muodot tiiviimmin yhteen ja luo uudenlaisia mahdollisuuksia. Laihonen nostaakin ekosysteemit ja organisaatioiden uudenlaisen suhdepääoman hankkimisen lähitulevaisuuden arvonluonnin kärkeen. Esimerkkinä hän käyttää taannoista VR:n ilmoitusta alkaa tarjota ovelta ovelle -paketteja liikkumiseen.

– Se ei olekaan enää VR, joka digitalisoi palveluita. Vaan se on aidosti joku ihan uudenlainen kokonaisuus, jossa yhdistetään Helsingin kaupungin liikennelaitoksen, VR:n ja mahdollisesti jonkun autovuokraamon dataa ja ymmärrystä siitä, mikä sille asiakkaalle luo arvoa.

Henri Inkinen puolestaan näkee, että suurin digitalisaatiosta saatava hyöty kulminoituu data-analytiikkaan ja koneoppimiseen.

– Kehittyneet tietojärjestelmät auttavat hahmottamaan ymmärrettäviä kokonaisuuksia valtavan datamassan joukosta ja siten mahdollistavat todelliseen tietoon perustuvan päätöksenteon verrattuna oletuksiin ja tuntumaan perustuva päätöksenteko.