Pienten kuntien suuri puolue, pieni suurissa kaupungeissa: Keskusta keikkuu ykkösenä 203 kunnassa

Valtakunnallisen ykkössijan taustalla käydään kuntavaaleissa armoton kamppailu 311 kunnan suurimman puolueen asemasta. Ykkönen määrittelee marssijärjestyksen, kun tulevia päiväkoteja ja kouluja koskevia päätöksiä tehdään.

kuntavaalit
Vaalimainoksia
Ismo Pekkarinen / AOP

Vuoden 2012 kuntavaaleissa (siirryt toiseen palveluun) voittajana tuuletteli kokoomus, kakkossijalle punnersi SDP ja kolmanneksi jäi keskusta. Perjantaina julkaistun Ylen mielipidemittauksen mukaan kolme suurta ovat prosentin sisällä. Kannatusmittauksissa arvioidaan, minkä verran puolueet saavat ääniä.

Tuloksen toinen puoli on usein jäänyt hieman varjoon. Keskusta jyräsi vuonna 2012 ykkössijalle 206 kunnassa ja nappasi enemmistön valtuustopaikoista 77 kunnassa. Kuntaliitosten jälkeen puolue heiluttaa valtikkaa 203 kunnassa, enemmistö on 75:ssä.

Kahdessa kunnassa kolmesta lähdettiin edellisvaalien jälkeen neuvottelemaan poliittisesta paikkajaosta keskustalaiseen tahtiin. Jos millä tahansa puolueella on enemmistö kunnassa, se pystyy halutessaan yksin sanelemaan, miten kunnan keräämät veroeurot käytetään. Ja kuinka paljon niitä kerätään.

Alle viidennes äänistä, lähes kolmannes paikoista

Kuntavaalien kohdalla kyse on valtakunnallisen kannatusosuuden rinnalla iso merkitys sillä, mikä puolue menestyy kuntakohtaisesti.

– Keskusta sai viimeksi 18,7 prosenttia äänistä, mutta 31,8 prosenttia paikoista. Vaalivoittaja kokoomus oli suurin 21,9 prosentilla, mutta sai vain 17,9 prosenttia paikoista, Turun yliopiston Eduskuntatutkimuslaitoksen johtaja Markku Jokisipilä muistuttaa.

Jokisipilä muistuttaa suomalaisen politiikan erityispiirteestä, joka on nimenomaan keskustan laaja kannatus suurimpien kaupunkien ulkopuolella.

– Kuntakenttä on ollut keskustan vankka kivijalka, josta se on ponnistanut kohti valtakunnallisia poliittisia asetelmia. Heidän organisaationsa maakunnissa ja kunnissa ympäri Suomea on omaa luokkaansa muihin puolueisiin verrattuna. Samoin heidän kykynsä mobilisoida oma kannattajakunta äänestämään. He jyräävät kuntakentällä ja voidaan urheilutermein sanoa, että kuntavaalit on keskustan kotiottelu.

Keskustan juuret ovat maa- ja metsätaloudesta leipänsä tienaavassa väestössä. Maaseudun väen osuus suomalaisista on vain murto-osa entisestä, mutta keskusta on onnistunut säilyttämään asemansa.

– Vuosikymmeniä on puhuttu keskustasta auringonlaskun puolueena. Puolue on osoittautunut sinnikkääksi ja muuntautumiskykyiseksi. Heillä on yleispoliittinen agenda, jolla he ovat pystyneet muut puolueet uskottavasti haastamaan, Jokisipilä muotoilee.

Suuret kaupungit yhä haasteellisia

Keskustan puolusihteeri Jouni Ovaska pitää puolueen asetelmia kevään vaaleihin hyvinä. Sillä on reilusti enemmän ehdokkaita, 7 450, kuin pääkilpailijoilla kokoomuksella (5 500) ja SDP:llä (6 000).

– Tämä viimeinen viikko ratkaisee ykkössijan. On paljon ihmisiä, joilla on sekä puolue että ehdokas vielä ratkaisematta. Pitää saada joukot liikkeelle. Tulee jännittävä kamppailu, jossa me haluamme olla maalilinjalla ensimmäisenä, Ovaska sanoo.

En sano, että mitään äkkinäistä liikettä tapahtuisi näissä viiden prosentin kannatuksen kaupungeissa

Jouni Ovaska

Puoluesihteeri ei halua asettaa vastakkain suurimman puolueen asemaa ja kuntakohtaista ykkösasemaa.

– Valtakunnallinen ykkösasema tarkoittaisi, että on saatu paljon keskustalaisia päättäjiä. Mutta on erittäin tärkeää olla suurin yksittäisessä kunnassa ja olla johtamassa neuvotteluja. Suurimmasta puolueesta tulee kunnanhallituksen tai valtuuston puheenjohtaja, Ovaska muistuttaa.

Suurimpien kaupunkien ykkössijasta puoluesihteeri ei näe edes päiväunia. Tavoitekin on maltillinen.

– En sano, että mitään äkkinäistä liikettä tapahtuisi näissä viiden prosentin kannatuksen kaupungeissa. Puoluesihteerinä kannan huolta siitä, että olemme vakavasti otettava vaihtoehto näissä viidessä, kuudessa kaupungissa. Lisäpaikkoja tavoitellaan ja vähintään kannatusprosentin nousua. Sitä kautta saadaan ääntämme kuuluviin, Jouni Ovasta muotoilee.

Suurimmalla on suuri vastuu

Kunnallisneuvos Heikki Laukkanen johti kunnanjohtajana keskustanemmistöistä Juvaa 30 vuotta. Itsekin keskustataustainen Laukkanen muistuttaa, että suurimmalla puolueella on suuri vastuu vaalien jälkeen. Se johtaa puolueiden välisiä neuvotteluita vaalien jälkeen.

– Suurimmalla on vastuu, että yhteistyö toimii, sillä suurin juoksuttaa neuvotteluita ja pääsee valitsemaan avainpaikoista ensimmäisenä.

Laukkanen muistuttaa, että uudet kasvot tuovat muutoksia kunnan toimintapoihin, vaikka puolueiden väliset voimasuhteet pysyisivät ennallaan.

Jos yksi puolue on enemmistössä pitkään, se kehittää opposition omasta takaa

Heikki Laukkanen

Keskustalla on yksinkertainen enemmistö 75 kunnassa. Se ei välttämättä tarkoita sitä, että yksi puolue pystyy sanelemaan päätöksenteossa.

– Aika usein tapahtuu niin, että osa enemmistöryhmästä siirtyy oppositioon. Usein kaikki ryhmät hajoavat. Jos yksi puolue on enemmistössä pitkään, se kehittää opposition omasta takaa, Laukkanen arvelee.

Laukkanen muistuttaa, että vaalien jälkeiset neuvottelut vaativat vetäjältä tarkkaa silmää. Rymistely vaalien jälkeen voi kostautua myöhemmin.

– Vaalien jälkeiset henkilövalinnat ovat taitava paikka, sillä siellä syntyy helposti niitä katkeruuksia. Suurimman puolueen vetäjillä on iso vastuu, että eri näkökulmat tulevat huomioiduksi, Heikki Laukkanen sanoo.