Tämä nukke palaa Saamenmaalle – Kansallismuseo siirtää saamelaiskokoelmansa sinne minne se kuuluu

Kansallismuseo palauttaa saamelaisille valtion saamelaiskokoelman.

saamelaiset
Raila Kataja
Nella Nuora / Yle

Saamenmaahan palautetaan pääosa noin 2 600 esineen kokonaisuudesta, jota Kansallismuseo hallinnoi. Lahjoituksesta on tehty alustava sopimus Kansallismuseon ja saamelaismuseo Siidan välillä.

Kokoelma on tarkoitus siirtää Inariin sitten kun Siidan suunniteltu laajennus joskus toteutuu, aikaisintaan 2020-luvun alussa.

– On aika hienoa, ettei tässä ole tarvinnut nousta barrikadeille vaan palauttaminen tapahtuu yhteisymmärryksessä, Siidan museonjohtaja Sari Valkonen iloitsee.

Saamenmaalla Kansallismuseon ele on nostanut tunteet pintaan.

– Tippa on tullut linssiin, kun olemme miettineet tätä lahjoitusta, Valkonen sanoo.

Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila puhuu lahjoituksesta kulttuuritekona. Hän muistuttaa kulttuuriperinnön merkityksestä uuden ja elävän kulttuurin synnylle. Anttilan mukaan Saamenmaalla on paljon ihmisiä, joilla on intoa tehdä perinnetekniikoilla esineitä ja käsitöitä. Kansallismuseon Inariin matkaava saamelaiskokoelma palvelee muun muassa heitä.

– Siksi näemme parhaana vaihtoehtona sen, että nämä esineet ovat Inarissa

Sari Valkonen
Siidan museonjohtaja Sari Valkonen.Vesa Toppari / Yle

.

Syntinen sarvilakki

Kansallismuseon hoteissa ollutta saamelaiskokoelmaa pidetään kansainvälisesti merkittävänä sen laajuuden ja historian takia. Ensimmäinen esine saatiin kokoelmaan vuonna 1830. Se oli saamelaislapsen kehto eli komsio, jonka lahjoitti Oulun läänin maaherra.

Saamelaiskokoelmaa ovat kartuttaneet lähes 200 vuoden aikana kielitieteilijät, virkamiehet sekä tavalliset matkailijat. Aktiivisimmin kokoelmaan kerättiin esineitä 1900-luvun alusta talvisodan syttymiseen asti.

Esineistöön kuuluu muun muassa maskuliininen nukke ”peskipää”, jonka matkailija osti tienvarresta Enontekiöllä 1950-luvulla. Kokoelman harvinaisuuksia on naisen sarvilakki, jonka käyttö päättyi Lapissa 1800-luvun jälkipuolella. Lakin historiaa yhä tutkitaan, mutta erään teorian mukaan sen käytön kielsivät lestadiolaispapit. He pitivät lakin sarvea syntisenä.

Siidan museonjohtaja odottaa pääsevänsä käsiksi erityisesti kolttasaamelaisten esineistöön. Sitä on noin kolmannes kokoelmasta. Esineet ovat Petsamon alueelta ja Suonikylästä.

Suonikylää on pidetty kolttasaamelaisen kulttuurin keskuksena. Sen asukkaat joutuivat viime sodissa evakkoon, ja heidät asutettiin Inarin Sevettijärvelle.

Elina Anttila.
Elina Anttila.Nella Nuora / Yle

Seinät tulevat vastaan

Lahjoittamalla saamelaiskokoelmansa saamelaisille, Kansallismuseo osallistuu konkreettisesti keskusteluun repatriaatiosta, eli palauttamisesta. Aihe on tuttu alkuperäiskansoille kaikkialla maailmassa. Kyse on oman kulttuurin ja kulttuuriperinnön palauttamisesta alkuperäiskansojen hallintaan.

– Tämä keskustelu on selkeästi korostunut viime vuosikymmeninä, Kansallismuseon ylijohtaja sanoo.

Saamelaiskokoelman siirrosta Inariin on puhuttu jo 1990-luvulla, mutta Kansallismuseon ylijohtajan mukaan aika on sille vasta nyt kypsä.

– Tämä on laaja kokoelma, joka vaatii asianmukaiset tilat, Anttila sanoo.

Saamelaismuseon laajenee 17, 5 miljoonalla eurolla, jos valtiolta heruu rahat. Odotukset ovat tämän kevään budjettiriihessä. Museonjohtaja Sari Valkosen mukaan Siidan kokoelmatilat alkavat olla täynnä. Lisäksi asiakaspalvelu- ja toimistotilat ovat käyneet ahtaiksi.

Saamelaismuseon toiminta on moninkertaistunut ja laajentunut parissa kymmenessä vuodessa jo ilman Kansallismuseon lahjoitusta.

Vuonna 1998 avattu Siida veti viime vuonna lähes 120 000 kävijää. Museon kokoelmissa on tällä hetkellä noin seitsemäntuhatta saamelaisesinettä.

Kansallismuseon lahjoituksen Siidalle vahvistaa lopullisesti valtioneuvosto.

Kansallismuseon intendentti Raila Kataja pitelee kädessään saamelaista sarvilakkia.
Naisen sarvilakki Kansallismuseon saamelaiskokoelmasta.Nella Nuora / Yle