Kiinan velkavuori paisuu, seuraava finanssikriisi kytee idässä

Jos Kiinan velkaongelmasta puhkeaa rahoituskriisi, suomalainen vienti tyssää. Kiinan pelastus voi olla – kommunismi.

Kiina
Kontteja  Kwai Chungin satamassa Hongkongissa.
Kwai Chungin satama Hongkongissa.Alex Hofford / EPA

Ensin hyvät uutiset. Suomen vienti Kiinaan vetää hyvin. Tammikuussa se kasvoi nopeammin kuin kertaakaan kuuteen vuoteen. Muun muassa koneita, sellua ja turkiksia vietiin Kiinaan 75 prosenttia enemmän kuin joulukuussa.

Kiinan kulutus kasvaa talouskasvun hidastumisesta huolimatta yhä nopeasti, ja suomalaisten mahdollisuudet hankkia maasta uusia bisneksiä ovat hyvät, arvioi Suomen Pankki.

Grafiikka
Suomen viennissä Kiinaan on suurta vaihtelua kuukausittain. Esimerkiksi 2010 Kiinan vahva kysyntä veti koko Suomen viennin yli viidenneksen kasvuun.Yle Uutisgrafiikka

Mutta. Taustalla kytee ongelma.

Kiina säikähti kasvunsa hidastumista vuoden 2008 Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin jälkeen. Se on sittemmin pumpannut taloutta velkarahalla ja velkaantunut korviaan myöten. (siirryt toiseen palveluun)

Rahaa on valunut teihin ja kasvaviin kaupunkeihin, mutta samalla on kasvanut asunto- ja velkakupla.

Jokainen talouskriisi on erilainen

Esimerkiksi Kreikan kriisin syypää oli maan hallitus, joka otti kestämättömän määrän velkaa. Yhdysvalloista alkaneen kriisin käynnisti asuntokuplan puhkeaminen ja rahoitusmaailman riskinotto.

Kiinassa riski piilee kannattamattomissa valtionyrityksissä, jotka ovat kiihtyvässä velkakierteessä. Niiden velka kasvaa vuosi vuodelta, ja osalla yrityksistä on vaikeuksia suoriutua veloistaan. (siirryt toiseen palveluun)

Kun yritykset joutuvat käyttämään enemmän rahaa velkojen ja korkojen maksamiseen, ne leikkaavat investoinneista ja työpaikoista.

Kiinan velka on vaarallisempaa kuin EU-maiden

Kiinan kokonaisvelka on jo yli 250 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen – viisinkertainen velan kymmenen vuoden takaiseen tasoon nähden.

Verrattuna vaikkapa Suomeen tai muihin länsimaihin velka ei ole mitenkään kummallinen. Mutta kun verrataan saman tulotason ja samassa kehitysvaiheessa oleviin maihin, velka on lähes kaksinkertainen.

– Ja on tärkeää panna merkille, että velka on kasvanut tavattoman nopeasti, Suomen Pankin neuvonantaja Jouko Rautava sanoo.

Yhtä nopeaa velkaantumista eivät maailman maat ole historiassa yleensä kestäneet ilman jonkinlaista romahdusta.

Jouko Rautava.
Suomen Pankin neuvonantaja Jouko RautavaMikko Koski / Yle

Kupla voi puhjeta monesta kohdasta

Kiina on kasvanut isoksi pelaajaksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Jos Kiinan velkaongelma puhkeaisi rahoituskriisiksi, se vaikuttaisi suoraan Suomen vientiin. Kun kiinalaisilla ei olisi enää rahaa ostaa, sikäläinen kysyntä tyssäisi.

Kuplan puhkeaminen näkyisi maailman kauppavirtojen seisahtumisena.

– Jos on iso kriisi, niin se välttämättä merkitsee myös sitä, että kasvu hidastuu. Ja sitä kautta se näkyy tavarakaupassa, palvelukaupassa, turistivirroissa, Rautava arvioi.

Talouskasvun hidastuminen tuo lisäongelman

Riski saattaa laueta pelkästään sillä, että jokin iso toimija kiinteistömarkkinoilla tai varjopankkisektorilla ei pysty maksamaan velkojaan. Siitä syntyisi dominoilmiö.

– Se synnyttäisi epävarmuutta laajasti. Erittäin hankalaksi yhdistelmän tekee se, että Kiinan kasvuvauhti on hidastumassa, Rautava muistuttaa.

Määräystaloudessa voi toimia nopeasti

Tilanteeseen puuttumista helpottaa tosin Kiinassa se, että siellä on määräystalous.

Kommunistinen hallinto voi tehdä luoviakin päätöksiä nopeasti, toisin kuin markkinataloudessa, jossa pitää käydä neuvotteluja pankkien ja velkojien kanssa.

Koska keskushallinnolla on yhä vain vähän velkaa ja valtiolla runsaasti omistuksia, valtioi voi tulla yritystensä tueksi.

Tilannetta helpottaa myös se, että Kiinan velka on kotimaista. Ulkomaisen velan osuus on vain runsaat kymmenen prosenttia, josta siitäkin osa on juanmääräistä.