Vältä koppikriisi – näillä ohjeilla äänestät kuin mallikansalainen

Eihän Suomessa joka vuosi äänestetä – perusasiat voivat livetä mielestä vaalien välissä. Kysyimme muun muassa, saako äänestyskopissa valokuvata tai olla lapsia.

kuntavaalit
Kaksi äänestyskoppia.
Äänestys on arvokas tapahtuma. Kuvassa kuopiolainen vaalihuoneisto.Toni Pitkänen / Yle

1. Missä ja milloin?

Vaalipäivänä sunnuntaina saa äänestää aamuyhdeksästä iltakahdeksaan. Äänestyspaikkasi eli vaalihuoneistosi on kerrottu kotiin lähetetyssä kirjeessä. Jos se on eksynyt, äänestyspaikka selviää soittamalla oikeusministeriön ilmaiseen palveluun numeroon 0800 94 770.

Eri kätevä on myös tämä Väestörekisterikeskuksen sivu, joka näyttää vaalihuoneistosi kartalla (siirryt toiseen palveluun) kotiosoitteesi perusteella.

Jos lähtö venyy viime tinkaan, vaalipaikan jonossa kello 20 seisovat saavat vielä äänestää rauhassa.

2. Ajokortti riittää

Äänestyspaikalle tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen. Ajokortti riittää, toki myös virallisemmat passi tai henkilökortti käyvät.

Et tarvitse mukaan kotiisi lähetettyä kirjettä äänestysoikeudesta.

3. Numerot haltuun

Piirrä ehdokkaasi äänestysnumero kopissa selkeällä käsialalla lippuun. Yleensä vasta äänestyskopissa tulee ajatelleeksi, että numerot 1 ja 7 sekoittuvat helposti keskenään. Juuri siksi ohjeistetaan, että ykkönen piirretään yhtenä viivana ilman väkästä ja seiska poikkiviivan kanssa.

ohje äänestäjälle

Vuosina 2004–2016 koulut opettivat väkäsellisen ykkösen ja poikkiviivattoman seiskan. Oikeusministeriössä on huoli, että tulkintavirheet vaaleissa kasvavat tämän sukupolven varttuessa äänestysikään.

Ehdokkaasi numeroa sinun ei tarvitse ulkoa muistaa. Äänestyskopin sisäpuolella on kaikkien ehdokkaiden numerot listattuina.

4. Ei hymiöitä

Vaalivirkailijan antamaan äänestyslippuun ei saa tehdä mitään muita merkintöjä kuin ehdokkaansa numeron. Ei sydämiä, ei hymiöitä, ei huulipunapusua eikä muutakaan ylimääräistä, tai ääni hylätään.

Jos kopissa tulee sohlattua, vaalivirkailija antaa uuden puhtaan lipun. Sotkettu lippu revitään saman tien julkisesti vaalivirkailijan todistaessa.

5. Saat ottaa selfien, mutta älä jumita

Monet kännykkäkamera-aikakauden vaalit on pohdittu, onko äänestyslipun kuvaaminen demokratian vastaista.

Kuva ei todista mitään siitä, tuliko ääni leimatuksi uurnaan.

Veera Reuna

Äänensä voisi myydä ja kuvalla todentaa, minkä numeron piirsi. Näin ei kuitenkaan ole, huomautetaan Helsingin keskusvaalilautakunnasta.

– Halutessaan uuden lipun saa vaalivirkailijalta, eli kuva ei todista mitään siitä, tuliko ääni leimatuksi uurnaan, sanoo lautakunnan sihteeri Veera Reuna.

Hän korostaa, että äänestyskoppi on merkintää eikä muuta varten. Kuvaamista ei ole kielletty mutta ei siihen kannustetakaan, jottei vaalihuoneisto jonoutuisi.

Vaalilautakunnat eivät ole saaneet mitään virallista linjausta valokuvaamisesta oikeusministeriöltä, joten käytäntö voi vaihdella paikkakunnittain ja äänestyspaikoittain. Esimerkiksi Pertunmaan keskusvaalilautakunnasta Etelä-Savosta kerrotaan Ylelle, että kopissa valokuvaaminen on arveluttavaa eikä se ole vaalisalaisuuden kannalta oikein.

6. Kaveri koppiin, jos pakko

Ei lapsenvahtia? Sylivauva äänestyskopissa ei ole lautakuntasihteeri Veera Reunan mukaan ongelma, mutta yleisesti koppiin ei suositella ottamaan lasta mukaan muun muassa sujuvuuden takia.

Tilannekohtaisesti asiasta päättää vaalivirkailija yleisen järjestyksen kannalta. Tästäkään ei ole oikeusministeriön mahtikäskyä olemassa. Yleistä kuitenkin on ollut, että lapsen voi ottaa mukaan äänestyskoppiin, jos lapsi on niin lyhyt, ettei hän näe kirjoitustasolle.

Invalidisoitunut äänestäjä voi ottaa koppiin itse valitsemansa avustajan – joka ei saa olla vaaleissa ehdolla. Vaalihuoneistossa on myös aina avustaja, jota voi tällaisessa tilanteessa käyttää.