Prisma Studio testasi tietämättömyyttä Suomessa ja Ruotsissa – Kumpi voitti?

Eliniänodote on korkein Japanissa ja alhaisin Sierra Leonessa.

tiede
Kukat kukkii Tokiossa
Kimimasa Mayama / AOP

Maapallon väestön keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on kasvanut jo pitkään. Kehitys on ollut erityisen myönteistä tällä vuosituhannella, jolloin maailmanlaajuinen eliniänodote on harpannut lähes viidellä vuodella, ilmenee Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastoista.

Nousu on ollut erityisen suurta Afrikassa, missä aids-epidemia leikkasi 1990-luvulla toiveita pitkästä elämästä. Vuosina 2000–2015 tapahtunut korjausliike oli peräti 9,4 vuotta. Nyt Afrikassa syntynyt lapsi voi toivoa elävänsä 60-vuotiaaksi.

Tärkeimmät syyt Afrikan kehitykselle ovat lapsikuolleisuuden väheneminen, malarian torjumisen kehittyminen ja hivin tehostunut hoito.

Kaikkein pisin eliniänodote on japanilaisilla naisilla. Vuonna 2015 syntynyt japanilaistyttö voi olettaa elävänsä yli 86-vuotiaaksi. Myös miehet elävät Japanissa ennätysvanhoiksi, keskimäärin yli 81-vuotiaiksi.

Toista ääripäätä edustaa Sierra Leone. Siellä naisten odotettu elinikä on 50 vuotta ja miesten 49 vuotta.

Suomalaisten, miesten ja naisten, eliniänodote oli runsaat 80 vuotta.

Tietämättömyysmaaottelu paljasti naapurimaiden erot

Suomalaiset ovat ruotsalaisia paremmin perillä eliniänodotteen kehityksestä. Tämä selvisi TV1:n tiedeohjelma Prisma Studion Suomi–Ruotsi-tietämättömyysmaaottelussa. Suomalaisten vastaukset kysymyksiin kerättiin Taloustutkimuksen avulla.

Tutkimuksella selvitettiin, kummassa maassa osataan arvioida paremmin vuonna 2015 syntyneiden lasten odotettavissa oleva elinikä.

Elinajanodote-kyselyn tulokset
Yle Uutigrafiikka

Oikea vastaus on 70. Kuten grafiikasta ilmenee, löi Suomi naapurinsa selvin luvuin. Suomalaisista yli 40 prosenttia vastasi oikein, kun ruotsalaisista niin teki vain runsas viidennes. Voittoa himmentää hieman se, että Yhdysvalloissa peräti yli puolet tiesi tai arvasi oikean vastauksen. Etelä-Afrikassa oltiin lähellä Suomen lukuja.

Lukuja voi tarkastella niinkin, että yli puolet eli 58 prosenttia suomalaisista vastasi väärin. Ruotsissa vastaava luku oli 78 prosenttia.

Suomen ja Ruotsin tietämättömyyseroja mitattiin myös muissa kysymyksissä. Kysymykset ja vastaukset löytyvät Prisma Studion sivuilta eli täältä. Sivulla on myös joukko muita kysymyksiä, joilla Prisma Studion nettisivuilla vieralleet ovat voineet testata tietämystään.

Professori Hans Rosling 1948-2017.
Professori Hans RoslingMagnus Liljegren / AOP

Hans Rosling innosti kyselyyn

Prisma Studion kyselyn innoittaja on hiljan edesmennyt ruotsalainen Karoliinisen instituutin professori Hans Rosling.

Rosling tuli maailmalla tunnetuksi esityksistään, joissa hän hyödynsi tilastoja osoittaakseen, ettei ihmisellä mene lainkaan niin huonosti, kuin muun muassa media ja koulut antavat ymmärtää.

Roslingin mukaan ihmiset tietävät maailmasta häkellyttävän vähän ja useimpien maailmankuva perustuu vanhentuneisiin faktoihin.

Prisma Studion kysymykset perustuvat Hans Roslingin ja hänen poikansa Olan projektiin, jossa he haluavat tarjota ihmisille tietämättömyyden sijaan faktoihin perustuvaa maailmankuvaa. Projektin nettisivut löytyvät täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Lisää aiheesta Prisma Studiossa keskiviikkona 5.4.2017 TV1 klo 20.