Lapset ideoivat yleisöhoukuttimia KuPSille: Aulis Rytkösen jalanjäljet Kauppakadulle, fanialue stadionille

Lasten työpajassa on pohdittu, kuinka KuPSin otteluihin saataisiin houkuteltua muitakin kuin keski-ikäisiä miehiä. Työpaja sai myös jalkapalloseuran toimitusjohtajan innostumaan sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Kuopio
Lapset suunnittelevat tunnettujen jalkapalloilijoiden jalanjälkien reittiä Kuopiossa
Juuso Parviainen

– Nämä ovat Aulis Rytkösen jalanjälkiä. Onko Rytkönen teille tuttu? Kuopion Muotoiluakatemian Anna Räisänen kysyy ja osoittaa fläppitaulun kuvaa jalanjäljistä.

– On! Muutama kahdestakymmenestä lapsesta huudahtaa.

Räisänen on vetämässä Haapaniemen alakoululaisista ja Kalevalan koulun maahanmuuttajalapsista koostuvaa työpajaa, jonka tarkoituksena on suunnitella, kuinka naisia, lapsia ja nuoria saataisiin lisää jalkapallo-ottelujen katsomoihin.

Räisänen tiedustelee, mistä lapset tietävät Rytkösen. Yksi huutaa KuPSia, toinen tietää Rytkösen mukaan nimetyn kadun. Fläppitaulun info-paketti kertoo, että Rytkönen oli Suomen ensimmäinen ulkomailla pelannut jalkapalloammattilainen ja Kuopion Palloseuran, KuPSin, kasvatti.

Jalanjäljillä näkyvyyttä

Lapset ovat keksineet, että eri jalkapalloilijoiden jalanjälkiä olisi mukava saada asfalttiin Keskuskentälle. Ohjaajat kuitenkin ehdottivat, että jalanjäljet voisivat johtaa torilta kentälle. Tämä lisäisi jalkapallon näkyvyyttä ylipäänsä ja toisi sitä lähemmäs ihmisten arkea.

Jalanjäljet toteutuvat, jos Kuopion kaupunki antaa luvan.

Hän pisti omille kanavilleen, että on täällä vieraana, ja pian tyttöjä olikin ikkunoiden takana kurkistelemassa.

Jarmo Heiskanen

Työpajan pääidea on stadionin katsomon viereen rakennettava fanialue, jossa on erilaisia pelejä ja kisoja lapsille. Lisäksi jalkapalloilijat tulevat viettämään aikaa alueella, jolloin heidän kanssaan on luonteva vaihtaa kuulumisia ennen otteluita ja niiden jälkeen.

Tämänkertaisen työpajan idea olisi suunnitella fanialuetta ja päättää, keiden jalanjäljet ikuistetaan teihin ja minne ne sijoitetaan.

Fanialueelle hauskaa tekemistä

Haapaniemen alakoulun viidesluokkalainen Juhana Kinnunen, 10, on nopeasti löytänyt älypuhelimellaan useita jalkapalloilijoita ja alkaa kirjoittaa heidän nimiään kartalle. Ilja Venäläisen jalanjäljet ovat näillä näkymin tulossa torille, Matti Hiltunen pääsee Puistokadulle ja Rytkönen Kauppakadulle.

Kinnunen seuraa ja pelaa itse jalkapalloa, mutta ymmärtää, miksi otteluiden seuraaminen voi olla tylsää.

– Otteluissa pitää vain istua, eikä siellä voi tehdä mitään.

Tätä varten fanialueelle suunnitellaan erilaisia pelejä, kuten esimerkiksi tarkkuusammuntaa ja pallon pomputtelu -kilpailua. Pinja Uotinen, 11, ja Neea Groschup, ovat suunnitelleet maahan piirrettävää labyrinttiä, josta tulee mahdollisesti jalkapallonmuotoinen.

Pinja Uotinen (vas), 11, ja Neea Groschup, ovat suunnitelleet maahan piirrettävää labyrinttiä, josta tulee mahdollisesti jalkapallonmuotoinen.
Pinja Uotinen (vas) ja Neea GroschupJuuso Parviainen

Tytöt eivät ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen, pitäisikö labyrintti kävellä läpi silmät sidottuina parin avulla vai ihan yksikseen.

He ovat molemmat olleet mukana useissa työpajoissa, ja työskentely on sujunut hyvin.

– Viime kerralla kaikki ryhmäläiset osasivat suomea. Jos joku ei tiedä jotain sanaa, yritetään selittää se heille, Groschup kertoo.

Suomen kieli kehittyy

Myanmarista kotoisin oleva Inging Hmwe, 14, kertoo pitäneensä työpajoista ja saaneensa sieltä uusia tuttavuuksia.

– Kaikki ovat kivoja. Jos haluan apua, kaikki antavat apua.

Työpajan toinen vetäjä, Taina Toropainen, kertoo, että alkuun osalla oli tulkki mukana, mutta suomen kieli on kehittynyt monen kohdalla nopeasti.

Syyriasta Suomeen noin vuosi sitten muuttanut Ahmad Wahuod, 13, on jo siirtynyt viidennelle luokalle. Hänen mukaansa parasta työpajassa on piirtäminen, syöminen ja kavereiden kanssa keskustelu.

Hänestä ei olisi huono idea, jos samankaltaiset työpajat leviäisivät muuallekin Suomeen.

Tubettaja sai aikaan tyttöryntäyksen

Päärahoittajana hankkeessa on ELY-keskus. Muita rahoittajia ovat Kuopion Rouvasväenyhdistys, Kuopion kaupunki sekä KuPS. Kuopion palloseuran toimitusjohtaja Jarmo Heiskasen mukaan suurin osa jalkapallo-otteluihin tulevista katsojista on keski-ikäisiä miehiä. Se on yksi syy siihen, miksi KuPS rahoittaa hanketta. Toinen syy on maahanmuuttajien sopeutumisen tukeminen.

Jokaisessa työpajassa on ollut mukana erilaisia asiantuntijoita. Erään työpajan yhteydessä noin 150 000 seuraajan tubettaja Jaakko Parkkali oli opettamassa lapsille, kuinka tehdään hyvä YouTube-video. Samalla ryhmä kävi myös keskuskentällä.

Heiskaselle oli yllättävää, kuinka hyvin nuoret pystytään tavoittamaan sosiaalisen median kautta.

Otteluissa pitää vain istua, eikä siellä voi tehdä mitään.

Juhana Kinnunen

– Hän pisti omille kanavilleen, että on täällä vieraana, ja pian tyttöjä olikin ikkunoiden takana kurkistelemassa. Eivät varmana muuten olisi jalkapallokentälle tulleet.

Tämä toimi palloseuralle sysäyksenä siihen, että sosiaalisen mediaan kannattaa panostaa vielä entistä enemmän. Heiskanen uskoo, että sen kautta ihmisiä voidaan tavoittaa laajemminkin.

Lasten ja muotoiluakatemian yhdessä suunnitteleman fanialueen hän ei usko suoraan tuovan yleisöryntäystä peleihin, mutta uskoo sen tekevän ensi kertaa otteluita seuraavien kokemuksesta rikkaamman.

– Fanialueella pelaajien kanssa voi ottaa selfieitä, pyytää nimikirjoituksia ja kysellä kuulumisia. Näin pelaajat tulevat lähemmäksi ihmisiä.

Fanialue on valmis 4. kesäkuuta, jolloin myös KuPS ja Maarianhamina ottavat yhteen.

Juttu on osa Ylen ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Ratkaisukone-projektia. Siinä etsitään eri puolilta Suomea toimivia ratkaisuja, jotka ovat monistettavissa myös muille paikkakunnille. Jutun toimittaja on Juuso Parviainen Haaga-Helian journalismin koulutusohjelmasta.