Suomen raparperit kartoitettiin – yli puolet näytteistä oli samaa kantaa

Raparperi on annettu naapuriin, viety tuliaisiksi ja otettu pihalta mukaan, kun on muutettu. Luken raparperikokoelmaa monimuotoistamalla halutaan säilyttää kasvi myös tuleville sukupolville.

raparperi
Raparperi on yksi Suomen vanhimmista puutarhakasveista.
Raparperi on annettu naapurille ja otettu mukaan, kun on muutettu.Anri Koski / Yle

Luonnonvarakeskus (Luke) etsintäkuulutti keväällä 2015 suomalaiset raparperit.

Etsintäkuulutuksen perusteella suomalaiset tekivät Lukeen ilmoituksen yli 700 vanhasta raparperistä. Niistä jatkotutkimuksiin pääsi 375 raparperiä kämmenenkokoisin näyttein.

Lukella keräystulokseen oltiin tyytyväisiä, etenkin kun 60 prosenttia ilmoitetuista kasveista oli yli 70-vuotiaita.

Nyt raparperinäytteet on analysoitu.

– Tuloksena oli, että Suomessa on yli 60 prosenttia yhtä ja sama raparperikantaa, joka on Queen Victoria, kertoo raparperin geneettisestä analysoinnista vastaava erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää.

Tanhuanpään mukaan toinen lajike oli Linneus ja geneettisesti sen kanssa samanlaiset Strawberry ja the Sutton.

– Raparperi on sellainen kasvi, että sitä oli joka pihalla, ja kun se oli todettu hyväksi, sitä jaettiin pihasta toiseen ja otettiin mukaan, kun muutettiin, Tanhuanpää arvelee syyksi Queen Victorian levinneisyydelle.

Punaista on monenlaista

Luken mukaan raparperia on viljelty Suomessa yli sata vuotta. Siitä on kuitenkin varsin vähän tietoa. Luken mukaan harvinaisia ovat vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit. Ennen 1940-lukua Suomessa on viljelty puna- tai valkomaltoisia raparperejä sekä aikaisia ohutvartisia lajikkeita.

Keräysvaiheessa tietoja toivottiin erityisesti punamaltoisista raparpereistä. Pirjo Tanhuanpään mukaan varren punainen väri ei ole kuitenkaan vain geneettinen seikka.

– Siihen vaikuttaa myös ympäristö. Lisäksi kansalaiset ovat kuvanneet punaisuutta vähän eri tavoin; raparperi voi olla vain pinnasta punainen tai punainen vain varren alaosista.

– Varren väri saattaa olla eri vuosina pikkuisen erilainen, Tanhuanpää sanoo. Hän arvelee, että esimerkiksi lannoituksella saattaa olla vaikutusta väriin.

Raparperi
RaparperiElina Kaakinen/Yle

Talteen tuleville sukupolville

Raparperien monimuotoisuuden tutkimuksen taustalla on Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma. Toinen tavoite oli päästä uudistamaan Luken raparperikokoelmaa.

– Vanhoja ja erilaisia lajikkeita halutaan säilyttää tuleville sukupolville. Jos ilmasto muuttuu tai tulisi vaikka joku uusi tauti, jos kaikki olisivat samaa lajiketta, ei ole mitään mahdollisuutta saada kestävyyttä. Täytyy olla monimuotoisuutta tallella muuttuviin olosuhteisiin, Tanhuanpää sanoo.

Luken mukaan raparperikokoelmaan liitettävien kasvien mukana tullut muistitieto ja tarinat ovat myös ensiarvoisen tärkeitä.