Ylä-Lapissa enemmän säteilyä ja vähemmän syöpää kuin muualla maassa

Ivalossa mitataan tämän viikon ajan ihmisten radioaktiivisuutta Säteilyturvakeskuksen tutkimusautossa. Mittauksia on tehty Ylä-Lapissa 1960-luvun alusta alkaen.

ydinkokeet
Säteilymittari
Uula Kuvaja / Yle

Ylä-Lapin poronhoitajien radioaktiivisuutta on seurattu yli puoli vuosisataa. Kylmän sodan aikaisten ydinkokeiden aiheuttamat cesiumpitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi, mutta ovat yhä muuta väestöä suuremmat. Syöpää on silti vähemmän.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Neuvostoliiton ydinpommikokeet ilmakehässä Jäämerellä Novaja Zemljalla tuhannen kilometrin päässä Ivalosta nostivat ilman keinotekoisen radioaktiivisuuden Ivalossa tuhatkertaiseksi verrattuna pitkän aikavälin arvoihin.

STUK:n säteilymittausauto
Uula Kuvaja / Yle

Ilmatieteen laitos julkaisi tutkimuksensa vuonna 2011, viisikymmentä vuotta Neuvostoliiton pommikokeiden jälkeen.

Säteilyturvakeskuksen laboratorionjohtaja Maarit Muikun mukaan myös Yhdysvaltain ydinkokeet ilmakehässä samoina kylmän sodan vuosina aiheuttivat cesiumpäästöjä stratosfääriin josta ne ovat laskeutuneet myös Suomen Lappiin.

Korkeimmillaan Inarin ja Utsjoen poronhoitajien cesium-137 pitoisuudet kävivät 1960-luvun puolivälissä. Silloin keskitaso oli 45 000 becquereliä. Edellisissä mittauksissa kuusi vuotta sitten keskitaso oli noin tuhat. Sekin on kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna.

Poronlihan mukana pohjoisen ihmisiin

Poronhoitaja Taneli Magga on ollut näissä mittauksissa alusta asti. Ensimmäinen kerta oli koulupoikana Inarissa vuonna 1961. Puolessa vuosisadassa pitoisuudet ovat laskeneet. Nyt radioaktiivisuus oli tuhat sata becquereliä.

– Kyllä se on laskenut, joka vuosi, kerta, kun olen ollut täällä. Nyt oli laskenut kaksisataa kuuden vuoden aikana, sanoo Taneli Magga.

Ylä-Lapin cesiumista valtaosa on peräisin juuri ilmakehän ydinkokeista. Tshernobyl aiheutti Ylä-Lapissa vain pienen kohouman, koska tuulet veivät sen cesiumpilvet etelämmäs.

Säteilymittaus käynnissä
Uula Kuvaja / Yle

Poronhoitajat syövät paljon poronlihaa, johon cesium päätyy poron syömien jäkälien ja sienien mukana. Myös kala ja marjat sisältävät keinotekoista radioaktiivisuutta.

Taneli Magga arvioi ruokavalionsa koostuvan yhdeksänkymmentä prosenttisesti näistä luonnontuotteista.

Ei kuitenkaan näy syöpätilastoissa

Ylä-Lapin ihmisten korkeammasta radioaktiivisuudesta huolimatta syöpää ei ole löydetty enemmän kuin muualta.

– Tätä on yritetty selvitellä koska kuitenkin cesiumpitoisuudet oli selkeästi keskimääräistä suurempia, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä, että syöpäriski olisi ollut sen suurempi tai olisi suurempi tällä seutukunnalla, ehkä pikemminkin päinvastoin, sanoo laboratorionjohtaja Maarit Muikku STUK:sta.

Säteilyn määrän vähentyminen kuvaajalla
Uula Kuvaja / Yle

Suomessa ja Norjassa tutkimuksissa on osoitettu, että porosaamelaisilla on selvästi vähemmän syöpää kuin muulla väestöllä.

Suomen kolttasaamelaisilla mahasyöpää on merkittävästi muuta väestöä enemmän Leena Soinisen vuonna 2015 julkaistun lääketieteen väitöskirjatutkimuksen mukaan. Syitä määriin ei ole tutkittu.