“Varhaisissa suomalaisissa elokuvissa ei kirmattu alasti” – Prinsessa Ruususen kuningattaren puvut esillä ensimmäistä kertaa

Tähtien tekijät -näyttely osoittaa kunnioitusta elokuvien puvustajilla ja maskeeraajille.

näyttelyt
Kuningattaren puku Prinsessa Ruusunen -elokuvasta
Kuningattaren käyttämä puku Prinsessa Ruusunen -elokuvasta. Elokuvan pukusuunnittelun teki Fiinu Autio.Petra Ristola / Yle

Tummasävyinen intiimi näyttelytila Turun Logomossa kätkee sisälleen puhuttelevia esineitä. Näyttelyyn astuessa ensimmäisenä silmiin osuu valkea prinsessamainen puku.

Puku on Edvin Laineen elokuvasta Prinsessa Ruusunen (1949). Puku oli kuningatarta esittävän Mirjam Noveron päällä. Esillä on toinenkin kuningattaren käyttämä mekko.

Tähtien tekijät -näyttely Turun Logomossa tuo esille ainutlaatuista aineistoa ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville. Näyttelyssä jalustalle nostetaan varhaisten elokuvien puvustajat, maskeeraajat ja kampaajat.

– Varhaisissa suomalaisissa elokuvissa ei kirmattu alasti. Näyttelijöillä oli vaatteet yllä. Oli tyylikkäät kampaukset ja kaikki. Tämä on kunnianosoitus heille, jotka ovat sitä työtä tehneet, sanoo näyttelyn koonnut Joanna Weckman.

Epookkipuvut Sysmäläinen-elokuvasta
Epookkipuvut Sysmäläinen-elokuvasta. Miesten puvut valmistettu Suomi-Filmin puvustossa Evdokia Nikitinin ja Hilppa Ilvoksen johdolla. Sirkka Sarin käyttämän harmaan puvun on valmistanut Ateljé Sally And, Helsinki.Petra Ristola / Yle

“Puvut eivät ole mustavalkoisia, vaikka elokuvat olivat”

Näyttelyn erikoisuus on kolmen puvun kokoelma Valentin Vaalan ohjaamasta elokuvasta Sysmäläinen (1938). Weckmanin mukaan puvut edustavat kaikkein vanhinta epookkipukuaineistoa, mitä on säilynyt.

Puvut löytyivät Yleisradion pukuvarastosta Tampereelta. Yleisradio lahjoitti puvut Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) museokokoelmaan.

– Täällä näkee millaisia puvut ennen olivat. Puvut eivät ole mustavalkoisia, vaikka elokuvat olivat. Menneisyys ei ollut seepian värinen, toteaa elokuvapukuja tutkinut tohtori, näyttelykuraattori Joanna Weckman.

Pukuja Sadan miekan mies -elokuvasta.
Bure Litonius toimi pukuasiantuntijana Sadan miekan mies -elokuvan puvustuksessa.Petra Ristola / Yle

Pukuja löytämättä ja pelastamatta

Suomalaisen elokuvan kulta-aika oli 1930–1950-luvuilla. Silloin Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus tuottivat elokuvia toisensa jälkeen. Kun elokuvayhtiöt talousvaikeuksien jälkeen lopettivat, ne myivät pukuvarastonsa Yleisradiolle.

Turun näyttelyn kuratoinut tutkijatohtori Joanna Weckman tutkii suomalaista elokuvapuvustusta ja on käynyt Yleisradion pukuarkistoa läpi.

– Työ on hidasta, koska pukujen selässä ei lue, missä sitä on käytetty. Pukuja pitää tunnistaa elokuvien ja valokuvien perusteella, Weckman sanoo.

Puvut eivät ole mustavalkoisia, vaikka elokuvat olivat. Menneisyys ei ollut seepian värinen.

Joanna Weckman

Työsarkaa riittää, sillä Yleisradion pukuvarastossa Helsingissä on noin 100 000 vaatekappaletta ja Tampereella noin 80 000. Weckmanin mukaan vaarana on elokuvissa käytetyn arkivaatetuksen häviäminen ja hävittäminen.

– Yleisradion pukuvarastosta esimerkiksi löytyi Kahdeksan surmanluotia -elokuvassa käytetty ruusukuviollinen naisen flanelliyöpaita. Epookkipuvut katsotaan arvokkaammaksi, mutta ei arkivaatetus, Weckman sanoo.

Valokuvia ja pukuja Turun Tähtien tekijät -näyttelyssä.
Valokuvaseinä esittelee elokuvien tekijöitä. Taustalla olevat puvut Kesäillan valssi ja Syntynyt terve tyttö -elokuvista.Petra Ristola / Yle

Harvinaista kaitafilmimateriaalia esillä

Turussa saa nyt harvinaisen kosketuksen elokuvan pukuloistoon Länsi-Suomen elokuvakomission tuottamassa Tähtien tekijät -näyttelyssä.

Näyttelyn yhdelle seinälle on rakennettu valokuvakollaasi elokuvien tekijöistä. Näyttelijöillä nimittäin oli tapana antaa omistuskirjoituksin varustettuja kuvia toisille näyttelijöille sekä elokuvan tuotantoväelle.

Esillä olevat kuvat on omistettu näyttelijä Regina Linnanheimolle, kampaaja Hellä Laiho-Seterille, näyttelijä Tuija Haloselle, ohjaaja Valentin Vaalalle, maskeeraaja Aarne Kuokkaselle ja kuvaussihteeri Erwin Uimoselle.

Näyttelyn ohessa esillä on harvinaista näyttelijä Leif Wagerin kuvaamaa kaitafilmimateriaalia _Kesäillan valssi _-elokuvan kuvauksista vuodelta 1951.

Behind the Scenes: Tähtien tekijät -näyttely Turun Logomossa 6.4.-13.8.2017