Analyysi: Suomi pääsi Kiinan syleilyyn – Pandamaat eivät mesoa ihmisoikeuksista

Suomen ilmasto, myös poliittinen, on ihanteellinen pandoille, arvioi Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen. Juttu on julkaistu huhtikuussa 2017.

Yle maailmalla: Peking
Moni pennuista päätyy lainaksi maailmalle.
Moni pennuista päätyy lainaksi maailmalle.Mika Mäkeläinen / Yle

*PEKING *Kiinan presidentti Xi Jingpingin Suomen-vierailu sinetöi odotetun: jättiläispandapariskunta saadaan Ähtärin eläintarhaan vuoden lopulla.

Pandat ovat söpöjä mutta vaarallisia, kertoi pandahoitaja kun kävin katsomassa Kiinan mustavalkoisia hyvän tahdon lähettiläitä pandojen tutkimuskeskuksessa Chengdussa viime vuonna.

Presidentti Xi Jinping haluaa, että Kiinaa pidetään maailmalla vaarattomana halinallena, vaikka tassujen alla olisi kuinka terävät kynnet.

Pandojen vuokraaminen ulkomaille on Kiinan kovan ulkopolitiikan pörröinen kuorrutus. Niin sanottu pandadiplomatia on Kiinan ainutlaatuinen keino kohentaa imagoaan ja laajentaa vaikutusvaltaansa maailmassa.

Juuri nyt pandahuomion kääntyminen Suomeen on tervetullutta vaihtelua myös Kiinan sisällä, jossa tuoreimmat pandauutiset ovat olleet kirjavia.

Pandoille suunnitellaan uutta 27 000 neliökilometrin suojelualuetta, jonka tieltä siirretään peräti 170 000 ihmistä. Toisaalta samaan aikaan paljastettiin, että jälleen yksi luontoon vapautettu panda oli kuollut.

Viime syyskuussa tapahtuneesta kuolemasta uskallettiin kertoa julkisuuteen vasta viime viikolla. Vankeudessa syntyneiden pandojen on vaikeaa selvitä hengissä luonnon armoilla.

Presidentti Xi Jinping haluaa, että Kiinaa pidetään maailmalla vaarattomana halinallena.

Isopanda elää vain pienellä alueella Kiinan keskiosassa, lähinnä Sichuanin maakunnassa, eikä niitä sielläkään ole paljoa, luonnossa pari tuhatta yksilöä. Vankeudessa elää lisäksi runsaat 400 pandaa.

Määrät ovat hienoisessa kasvussa, jopa niin, ettei isopandaa enää pidetä "erittäin uhanalaisena" vaan pelkästään "vaarantuneena" lajina.

Isopanda on koko maailmassa tunnettu ympäristönsuojelun ikoni ja siksi myös eläintarhojen kiivaasti havittelema asukki. Jos eläintarhaan on saatu pandoja, kalterien toisella puolella käy maksavien asiakkaiden loputon kuhina.

Pandoja syntyy Kiinassa nykyisin niin paljon, että niitä riittäisi eläintarhoihin pitkin maailmaa. Kiina on kuitenkin valmis vuokraamaan pandojaan vain harvoin ja silloinkin vasta perusteellisen poliittisen harkinnan jälkeen.

Pandat pidetään joka toinen päivä sisähäkissä ja joka toinen päivä ulkohäkissä.
Pandojen tutkimuskeskuksessa Chengdussa pandat pidetään joka toinen päivä sisähäkissä ja joka toinen päivä ulkohäkissä.Mika Mäkeläinen / Yle

Pandadiplomatian kyynisen taustan ei tarvitse hetkauttaa tavallisia suomalaisia.

Pandadiplomatialla on pitkät perinteet. Puhemies Mao lahjoitti pandoja 1960- ja 70-luvulla lujittaakseen Kiinan suhteita tärkeinä pidettyihin kumppanimaihin.

Kun kapitalismi alkoi juurtua Kiinaan Deng Xiaopingin aikana, 1980-luvulta lähtien pandoja alettiin vuokrata suurilla summilla. Näin on kuulemma rahoitettu pandojen suojelua luonnossa.

Vuokrasopimusten yksityiskohtia ei ole julkistettu, mutta pandapariskunnan lainakorvaukseksi on vakiintunut noin miljoona dollaria vuodessa ja sopimukset on tehty useimmiten kymmenen vuoden ajaksi.

Suomi on osoittanut Kiinalle olevansa luotettava ja ennustettava kumppani, joka keskittyy hi-tech-bisnekseen eikä mesoa turhaan ihmisoikeuksista. Pandojen vuokraus on Kiinalta tärkeä symbolinen ele, joka viestii siitä, että Kiina haluaa jatkaa samaan malliin.

Tutkijat ovat analysoineet, että nykyisin Kiina vuokraa pandojaan (siirryt toiseen palveluun) sellaisiin maihin, joiden kanssa sillä on joko vapaakauppasopimus tai jotka voivat toimittaa Kiinalle tärkeitä raaka-aineita tai huipputekniikkaa.

Suomi, vielä Nokian jälkeenkin, sopii tähän ryhmään ja on pandadiplomatian ensimmäinen kohdemaa Pohjois-Euroopassa.

Suomi on pandadiplomatian ensimmäinen kohdemaa Pohjois-Euroopassa.

Toki pandojen elinolojen on oltava suotuisat muutenkin kuin poliittisesti.

Ähtärin eläintarhaa on pidetty pandoille ilmastollisesti ihanteellisena – talvet ovat kylmiä myös Sichuanin vuorilla. Toiveena onkin, että Ähtärissä pandat pystyisivät lisääntymään, mikä on harvoin onnistunut Kiinan ulkopuolisissa tarhoissa.

Eläinaktivisteja helpottanee siis tieto siitä, että pandat sopivat Suomen eläintarhaluontoon paljon paremmin kuin vaikkapa delfiinit.

Pandadiplomatian kyynisen taustan ei tarvitse hetkauttaa tavallisia suomalaisia.

Kun pandat saadaan Ähtäriin, kannattaa niitä toki käydä katsomassa hyvillä mielin – varsinkin koska pandoista maksettava vuokra ei riipu kävijämääristä, vaan pandapariskunnan köllöttely Suomessa maksaa joka tapauksessa sen saman miljoonan vuodessa.

Pandat ovat maineensa veroisia, hellyttävän ja herttaisen näköisiä. Aikuiset lähinnä laiskottelevat ja nuoret – jos niitä ajan myötä saadaan – peuhaavat.

Pandojen lisääntyminen onkin tulevan pandavuosikymmenen onnistumisen todellinen mittari. Jos Ähtäriin ehtii tulla pandakarhun pentuja, sijoitus maksaa itsensä helposti takaisin myös turismituloina.

Lue myös:

Kiinalaismedia sai tarkat ohjeistukset siitä, kuinka presidentti Xin Suomen-vierailusta tulee kertoa
Analyysi: Suomen ja Kiinan ystävyys on kuin tuulahdus Neuvostoliiton ajoilta.