Käytettiinkö Syyriassa pelättyä sariini-hermokaasua?

Kansainvälinen sopimus kieltää kaikkien kemiallisten aineiden käytön aseellisiin tarkoituksiin. Sariinia ovat aiemmin käyttäneet niin eri maiden asevoimat kuin terroristitkin.

kemialliset aseet
Syyrialainen uhri väitetyn kemiallisen iskun jälkeen Saraqibin kenttäsairaalassa 4. huhtikuuta.
Syyrialainen uhri väitetyn kemiallisen iskun jälkeen Saraqibin kenttäsairaalassa 4. huhtikuuta.Stringer / EPA

Syyriassa tiistaina tapahtuneen myrkkykaasuiskun tutkimukset jatkuvat. Toistaiseksi ei ole tiedossa, mitä ainetta Khan Sheikhounin kaupunkiin pääsi. Tähän mennessä erittäin myrkyllinen kaasu on kuitenkin aiheuttanut jo yli 70 ihmisen kuoleman.

Khan Sheikhounissa paikalla olevat lääkärit ja avustushenkilökunta pitävät todennäköisenä, että kyseessä oli sariinikaasu. Sariini on tunnettu hermomyrkky, jota Syyriassa on ollut vielä ainakin vuonna 2013.

Syyrian sisällissodassa on runsaan viikon aikana tullut ilmi kaksi muutakin tapausta, joissa epäillään kemiallisen aseen vahingoittaneen siviilejä. Tapaukset ovat sattuneet samaisessa Haman provinssissa, melko lähellä Khan Sheikhounia.

Edelliset iskut tehtiin kuitenkin kloorikaasulla. Khan Sheikhounissa uhrien oireet ovat paljon vakavampia, kertoo uutistoimisto AP:n haastattelema asiantuntija.

Uhrien silmien pupillit olivat kutistuneet hyvin pieniksi, eivätkä reagoineet valoon, uhrit kouristelivat ja heiltä valui verta suusta ja nenästä. Uhrit kuolivat lopulta tukehtumalla.

Maailman terveysjärjestö WHO uskoo, että kyseessä oli hermokaasu. Sariini kuuluu tähän kategoriaan.

Sariinia ei saisi olla Syyriassa

Syyrian hallitus taipui vuonna 2014 ulkomaiden painostuksen edessä suostumaan siihen, että maan asevoimien hallussa olleet kemialliset aseet tuhotaan. Taustalla olivat edellisen vuoden kesällä Ghoutassa, Damaskoksen lähellä tapahtuneet sariini-iskut, joissa kuoli eräiden arvioiden mukaan jopa 1 700 ihmistä.

YK:n alainen, kemiallisten aseiden estämiseksi toimiva järjestö Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons (OPCW) johti operaatiota, jossa 1 300 tonnia erilaisia kemiallisia aseita ja vaarallisia teollisuuskemikaaleja hävitettiin. Suomalainen Ekokem-yhtiö osallistui hävittämiseen.

Vahvistamattomien tietojen mukaan Syyrian asevoimat eivät kuitenkaan luovuttaneet kaikkia kemiallisten aseiden varastojaan, vaan sen haltuun jäi vaarallisia aineita.

Syyrian armeija on OPCW:n tietojen mukaan käyttänyt sisällissodassa edelleen kloorikaasua myös siviilikohteita vastaan. Kloorikaasua on pudotettu mm. pelätyissä tynnyripommeissa.

Kloori ei ole varsinaisesti kielletty aine, sillä sitä käytetään myös siviilitarkoituksiin. Sopimuksen mukaan kaikkien kemiallisten aineiden käyttö aseena on joka tapauksessa kielletty.

Ulkoministeriö huolissaan, mutta odottaa tutkimuksia

Suomen ulkoministeriö seuraa asian selvittelyä OPCW:n keräämän tiedon kautta ja sen käsittelyä YK:n turvallisuusneuvostossa.

Tässä vaiheessa tutkimus on vasta alkuvaiheessaan. Myös OPCW puhuu tapahtumasta vasta "väitettynä kemiallisten aseiden käyttönä", kertoo lähetystöneuvos Mikael Långström.

Suomi tuomitsee kaiken kemiallisten aseiden käytön. Suomi vaatii, että vastuulliset joutuvat vastaamaan teostaan, Långström jatkaa.

YK:n turvallisuusneuvosto pitää keskiviikkona Khan Sheikhounin tapahtuman johdosta hätäkokouksen.

Lähteet: AP, Reuters, STT