1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kouluruoka

Ysiluokkalainen kuvasi kouluruokansa viikon ajan – asiantuntija arvioi: "Me kutsuimme niitä Kinder-perunoiksi"

Turun Lyseossa yläkoulua käyvän Aino Röngän inhokkeihin kuuluvat kuiva kana ja tummat perunat.

kouluruoka
Kolme erilaista kouluruoka-annosta rinnakkain.
Aino Rönkä

Kouluruoka on hyvää, ja sitä on tarjolla riittävästi. Näin ainakin kertoo Turun Lyseon 9.-luokkalainen Aino Rönkä. Yle Turku pyysi häntä pitämään päiväkirjaa siitä, millaisia aterioita hän koulussa syö. Lautaselta löytyy yleensä vain vähän valittamisen aihetta.

– Perunoilla on syystäkin huono maine. Muuten kouluruuassa ei ole paljoa vikaa, Rönkä toteaa.

Ammattilaisen näkökulman kouluaterioihin tuo Turun ammatti-instituutin ruokapalvelun lehtori Jouni Vyyryläinen. Tulevia kokkeja ja tarjoilijoita opettavalle miehelle kouluruoka on aina ollut sydämen asia.

– Valmistamme opiskelijoidemme kanssa oppilaitoksemme kouluruuan. Se on erittäin tärkeä osa opetussuunnitelmaamme.

Täytetty paprika, perunamuussia, kalaa ja salaattia

Kouluruokaa Turun Lyseossa.
Paprika vegaanitäytteellä, perunamuussia, herneitä, salaattia, porkkanaraastetta ja kalaa kastikkeessa.Aino Rönkä

Täytetyt paprikat ovat yksi Aino Röngän suosikeista. Ateria oli kokonaisuudessaan maistuva. Erityiskiitos napsahti kalasta.

– Suutuntuma oli hyvä. Kalassa ei ollut ruotoja. Ruoka oli hyvin tehty. Paprikassa oli käytetty kivasti mausteita, mutta ulkonäkö olisi voinut olla parempi. Täytetyt paprikat olivat vähän litistyneet tarjoiluastiassa.

Jouni Vyyryläinen huomauttaa, että annoksen selkeys lisää ruuan houkuttelevuutta.

– Poikani puhuu mössöruuasta. Hän tarkoittaa sillä ruokaa, josta ei saa selvää, mitä on syömässä. Kuvien annokset ovat hyvin selkeitä. Muotokieli ja värikombinaatiot ovat kunnossa. Pitää muistaa, että silmillähän me usein ensimmäiseksi syömme.

Riisiä kanakastikkeella ja salaattia

Kouluruokaa Turun Lyseossa.
Riisiä kanakastikkeella. Kastikkeessa porkkanaa ja hillosipuleita. Höysteenä kasviksia.Aino Rönkä

Kanakastike aiheutti kaksijakoiset tunnelmat. Aino Rönkä piti annoksen mausta, ulkonäöstä sekä tuoksusta. Kana ei kuitenkaan tuntunut suussa miellyttävältä. Myöskään makeat hillosipulit eivät kuulu koululaisen suosikkeihin.

– Kana oli aika kuivaa. Se on yleensä huonoa. Olisi kiva, jos asialle voisi tehdä jotain. En pidä myöskään siitä, että suolaisessa ruuassa on jotain makeaa.

Kouluruuan valmistuksessa käytetään myös esikypsennettyä kanaa. Siitä kun lähdetään jatkamaan kypsennystä, niin liha voi kuivua hyvin nopeasti.

Jouni Vyyryläinen

Jouni Vyyryläisen mukaan onnistunut suutuntuma tuo ateriaan raikkautta. Omilta kouluajoiltaan mies muistaa erityisesti maksakastikkeen. Kovat, vihertävät kuutiot harmaassa kastikkeessa ovat jääneet mieleen.

– Tässä saattaa olla yhtymäkohta oppilaan kanaongelmaan. Voi olla, että kana on kypsennetty yli, ja kosteus on päässyt pois lihasta. Tiedän, että kouluruuan valmistuksessa käytetään myös esikypsennettyä kanaa. Siitä kun lähdetään jatkamaan kypsennystä, liha voi kuivua hyvin nopeasti.

Lasagnea, kurkkua ja porkkanaraastetta salaatinkastikkeella

Kouluruokaa Turun Lyseossa.
Jauheliha-lasagnea, porkkanaraastetta ja kurkkua.Aino Rönkä

Lasagne kuuluu Aino Röngän suosikkiruokiin niin kotona kuin koulussakin. Kasvikset sopivat hänen mielestään hyvin ateriaan.

– Ruoka oli hyvin maustettu ja pidin siitä, että porkkanaraasteen kanssa sai salaatinkastiketta. Lasagne tuoksui myös tosi hyvältä. Kurkut tuntuivat suussa vähän kovilta. Ne oli varmaan otettu suoraan pakkasesta, Rönkä miettii.

Ruokapalvelun lehtori Jouni Vyyryläinen on mielissään siitä, että jokaisessa annoksessa on mukana reilusti kasviksia.

– Perustelen tätä tietenkin ravitsemuksellisuudella, mutta kasvikset tuovat suutuntumallaan ja maullaan annoksiin myös selkeän raikkauden.

Lähes 70-vuotinen perinne

Ilmainen kouluruoka juontaa juurensa 1940-luvulle. Turun ammatti-instituutin Jouni Vyyryläinen pitää erittäin tärkeänä, että ilmaista kouluruokaa tarjotaan opinahjoissa myös jatkossa. Hänen mielestään ilmaista lämmintä ateriaa pidetään jopa liiankin itsestään selvänä asiana.

– Nykypäivänä on hienoa, että lapsi saa edes yhden lämpimän ja hyvätasoisen ruuan päivässä. On toden totta hienoa kuulla, että myös oppilaat pitävät kouluruokaa arvokkaana asiana.

Yleisesti meillä on hyvää ruokaa. Harvassa ovat ne päivät, joina edes kasvisruoka ei maistu.

Aino Rönkä

Turun Lyseossa 9:ttä luokkaa käyvä Aino Rönkä kertoo, että monet hänen koulussaan eivät pidä kouluruuasta. Hän ei kuitenkaan ymmärrä, mistä se johtuu.

– Ainakin omassa kaveriporukassani suurin osa syö ihan kunnolla. Joinakin päivinä tarjolla ei ole ihan sitä lempparia, mutta yleisesti meillä on hyvää ruokaa. Harvassa ovat ne päivät, joina edes kasvisruoka ei maistu.

Kumipallona luoksesi pompin

Palataan vielä 9.-luokkalaisen Aino Röngän parjaamiin kouluperunoihin. Hänen mielestään perunoissa on liikaa mustia kohtia.

Potut tuntuvat pitävän kiinni huonosta maineestaan sukupolvesta toiseen. Myös 55-vuotias Jouni Vyyryläinen muistaa kouluajoiltaan, kuinka koulun perunat nauttivat kyseenalaista kunniaa.

– Superpallo on hyvä termi. Me kutsuimme niitä Kinder-perunoiksi, sillä ruokailussa oli aina jokin yllätys odottamassa.

Jos raaka-aineen laatu on huono, niin ei siitä pahus soikoon, taitavinkaan ammattilainen saa sen kummempaa perunaa aikaiseksi.

Jouni Vyyryläinen

Vyyryläinen toteaa, että peruna on ollut aina erittäin tärkeä raaka-aine klassisessa suomalaisessa ruokavaliossa. Siksi on harmittavaa, että kouluperunoiden laatu ei ole kovin mairitteleva.

Syy löytynee lehtorin mukaan rahasta. Kouluaterian raaka-ainekustannukset ovat kouluissa noin euron pintaan per annos.

– Kokonaiskustannukset palkkoineen ja muineen ovat valtakunnallisella tasolla noin kolme euroa. Tällöin voidaan joutua kilpailuttamaan esimerkiksi perunaa niin voimakkaasti, että hinta saattaa mennä tuotteen edelle.

Linssikeittoa ja suklaavanukasta

Tarjottimella on linssikeittoa ja suklaavanukasta.
Linssikeittoa ja suklaavanukasta. Pääruuassa oli liikaa mausteita, mutta vanukas oli sopivan makeaa, Aino Rönkä tuumii.Aino Rönkä

Kouluperunoiden huono maine ei johdu keittiöissä työskentelevästä henkilökunnasta, Vyyryläinen painottaa.

– Jos raaka-aineen laatu on huono, niin ei siitä pahus soikoon edes taitavinkaan ammattilainen saa sen kummempaa perunaa aikaiseksi. Tämä on valitettavaa ja ikävää.

Lue seuraavaksi