Analyysi: Järkyttävätkö pakkopalautukset? Silmäsi ovat tainneet olla kiinni

Suomi on pakkopalauttanut ihmisiä koko ajan Afganistaniin ja muualle maailmaan. Myös silloin, kun pakkopalautuksia kritisoivat puolueet istuivat hallituksessa. Joten miksi asiasta nousi kohu?

turvapaikanhaku
Mielenosoitus turvapaikanhakijoiden palautusta vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä 3. huhtikuuta.
Mielenosoitus turvapaikanhakijoiden palautusta vastaan Helsinki-Vantaan lentokentällä 3. huhtikuuta.Seppo Samuli / Lehtikuva

Maanantai-illalla seurasin sosiaalisessa mediassa nopeasti kierroksia ottavaa pakkopalautuskohua. Sen jälkeen poliisiautojen eteen juoksevia mielenosoittajia Pasilassa ja myöhemmin livekuvaa Helsinki-Vantaan lentokentältä.

Olin hieman hämilläni. Pakkopalautuksissa ei nimittäin ole mitään uutta.

Vuosina 2011–2016 Suomen poliisi poisti maasta noin 20 000 henkilöä. *Heistä *3930 poistettiin poliisitermein ”saatettuna”. Osa on karkotettu Suomessa tehtyjen rikoksien tai oleskeluluvan puutteen vuoksi. Suuri osa on kuitenkin syyttömiä ja poistettu Suomesta vasten tahtoaan.

Grafiikka
Poliisi on palauttanut saatettuna 3930 henkilöä vuosina 2011 - 2016. Vuoden 2016 suurta lukua selittää se, että poliisi palautti 1400 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta irakilaista charterlennoilla Bagdadiin. Poliisin mukaan nämä henkilöt palasivat Irakiin vapaaehtoisesti, eli heille myös annettiin paluuta vastaan rahallista tukea.Yle Uutisgrafiikka

Suomi on pakkopalauttanut miehiä, naisia ja lapsia. Kosovoon, Bulgariaan ja Albaniaan, myös Irakiin ja Afganistaniin. Palautussopimuksen puuttuminen ei ole este. Irakiin pakkopalautetuista on uutisoitu viime syksystä lähtien, vaikka maa vastustaakin pakkopalautuksia. Vielä pari vuosikymmentä sitten Suomi pakkopalautti ihmisiä myös huumattuna, minkä poliisin nykyinen ohjeistus tosin kieltää. Käsirautoja ja muita voimakeinoja poliisi kuitenkin edelleen tarvitsee ja myös käyttää.

*Tätä todellisuus on ollut jo pitkään. *Silti pakkopalautuksista on viimeisen parin päivän aikana kirjoitettu enemmän otsikoita ja pidetty enemmän poliittisia palopuheita kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä.

Joten miksi aiheesta nousi kohu nyt?

Näen kolme syytä. Ensimmäinen on turvapaikanhakijoiden suuri määrä ja ilmiön nostattama kansanliike. Suomeen on syntynyt tuhansista vapaaehtoisista koostuva auttajarinki, joka on jo puolentoista vuoden ajan jakanut ilot ja surut turvapaikanhakijoiden kanssa. Nyt suomalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän käännytyspäätöksen saaneita läheisiään ollaan väkisin poistamassa maasta.

Toinen – ja ehkä olennaisin syy – on sosiaalinen media. Kohua ei olisi syntynyt kymmenen vuotta sitten, koska tiedot ja huhut eivät liikkuneet kansalaiselta toiselle näin liukkaasti. Poliisi on saanut kerätä käännytettävät ja kuljettaa heidät kotimaihinsa suhteellisen rauhassa. Nyt suomalaiset saivat minuuteissa masinoitua mielenosoituksen Pasilan poliisiasemalle ja Helsinki-Vantaan lentokentälle. Kipinä oli näkyvä hahmo – pappi Marjaana Toiviainen – ja lopulta perättömäksi osoittautunut tieto siitä, että Kabuliin lähteneessä koneessa oli alaikäisiä ja raskaana oleva nainen. Nuorten miesten vastaava kohtelu ei ymmärrettävästi herätä vastaavaa tyrmistystä.

Kolmas syy on kuntavaalit. Turvapaikanhakijoiden kohtelu on muodostunut merkittäväksi jakolinjaksi opposition ja hallituksen välille. Kun some alkoi pöhistä, oppositiopoliitikot puhalsivat tuulta purjeisiin.

*Poliitikkojen paheksunnassa on ripaus tekopyhyyttä. *Pakkopalautuksia on tehty myös silloin, kun palautuksia nyt kritisoiva oppositio istui hallituksessa. Eikä "kunnia" turvapaikkapolitiikan tiukennuksista kuulu yksin Perussuomalaisille. Myös lakimuutos (siirryt toiseen palveluun), joka lähes kokonaan poisti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen mahdollisuuden tilapäiseen oleskelulupaan, sorvattiin edellisen hallituksen aikana. Kun laki astui voimaan, Vihreät ja Vasemmisto olivat jo jättäneet sixpackin, mutta SDP ja RKP eivät. SDP myös äänesti vuosi sitten lähes yksimielisesti eduskunnassa sen puolesta, että Suomen ulkomaalaislaista poistetaan humanitäärisen suojelun kategoria. Siis sen puolesta, että aiempaa pienempi osuus turvapaikanhakijoista saa Suomesta suojelua, eli suurempi osuus tulee käännytetyksi.

Maanantai osoitti, miten kohun syntymisessä vaikuttaa ennen kaikkea ajoitus ja se kuka ääntä käyttää. Vasta sen jälkeen olennaista on mitä itse asiassa tapahtuu, ja onko tapahtuneessa jotain ainutlaatuista. Voi olla, että merkittävä joukko suomalaisia havahtui ensimmäistä kertaa ajattelemaan, mitä pakkopalautus merkitsee, eikä pitänyt mielikuvasta. Mieleen tulee NSA-skandaali: Suurvaltojen vakoilusta "tiesivät" kaikki, mutta kohu syntyi vasta kun Edward Snowden paljasti toiminnan mittasuhteet koko komeudessaan.

Keskustelu siitä, haluammeko kansakuntana viedä väkisin ihmisiä Afganistanin ja Irakin kaltaisiin maihin, on ehdottomasti paikallaan. Keskustelu olisi tosin pitänyt käydä aiemmin, viimeistään silloin turvapaikanhakijoita koskevia lakeja oltiin muuttamassa. Toivottavasti puhe pakkopalautuksista jatkuu kohun laannuttua ja kuntavaalien jälkeen. Muuten olemme kenties saman ihmetyksen ja järkytyksen vallassa taas joskus kymmenen vuoden päästä.

Lue myös: Neljä oikaistua väitettä Suomen turvapaikkatoimista

Tarkennus 6.4.2017 klo 11:30: Jutussa luki aiemmin, että "SDP myös äänesti vuosi sitten lähes yksimielisesti eduskunnassa sen puolesta ei Suomi enää antaisi kansainvälistä suojelua humanitäärisen syyn perusteella". Muutettu muotoon: "SDP myös äänesti vuosi sitten lähes yksimielisesti eduskunnassa sen puolesta, että Suomen ulkomaalaislaista poistetaan humanitäärisen suojelun kategoria".

Tarkennus 6.4.2017 klo. 19.25. Tarkennettu lausetta: Siis sen puolesta, että aiempaa pienempi osuus turvapaikanhakijoista saa Suomesta suojelua eli suurempi osuus tulee käännytetyksi.