Analyysi: Kiina tarjoaa Trumpille twiittikelpoisen diilin, muttei tee todellisia myönnytyksiä

Kiinan presidentti Xi Jinping on tehnyt kotiläksynsä paremmin kuin Donald Trump, ennakoi Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen.

Yle maailmalla: Peking
Presidentit Donald Trump ja Xi jinping.
EPA

PEKING Presidentit Xi Jinping ja Donald Trump ovat henkilöinä hyvin erilaisia, mutta he tarvitsevat samoja tuliaisia kotijoukoilleen: myönteistä julkisuutta ja tunnustusta kannattajiltaan.

Kummankin maan presidenttien on selvittävä neuvotteluista voittajana kotiyleisönsä silmissä. Siksi sotkuinen, epäselvä ja tulkinnanvarainen lopputulos kelpaisi molemmille – näkökulmia valikoimalla molemmat voisivat esiintyä peräänantamattomina voittajina.

Kiinan presidentillä Xi Jinpingillä menestyspaineet ovat ehkä vieläkin kovemmat kuin Trumpilla. Vaikka Kiinan johtajien ei tarvitse mittauttaa suosiotaan vaaleissa, on Xillä syksyllä edessään puoluekokous, joka määrittelee hänen valta-asemansa vuosiksi eteenpäin.

Toisaalta Xi Jinping voi tavoitella vaihtokauppaa, jolla olisi kauaskantoisia seurauksia Aasiassa. Trumpia eivät näytä kiinnostavan Yhdysvaltain liittolaissuhteet ja strateginen asema Aasiassa, joten myönnytykset niissä olisivat huikea pitkän tähtäimen voitto Kiinalle.

Trumpille riittänee, että Yhdysvallat voi kirjata tapaamisesta otsikkotasolla amerikkalaisyritysten asemaa parantavia pikavoittoja, joita äänestäjien on helppo ymmärtää ja joista Trump voi twiittailla.

Jos Kiina lupaa vaikkapa merkittävän työpaikkoja tuovan sijoituksen Yhdysvaltoihin, sillä puretaan Trumpin kasaamat paineet, ja Xi Jinping voi palata kotiin torjuntavoitto takataskussa.

Xi Jinpingillä menestyspaineet ovat ehkä vieläkin kovemmat kuin Trumpilla.

Yhdysvaltain ja Kiinan välejä hiertää maiden välinen kauppa, joka on Trumpin mielestä pahasti vinksallaan; Kiina pitää hänen mukaansa valuuttansa arvon keinotekoisen alhaisena, vie työpaikat ja käyttää kilpailussa epäreiluja keinoja, kuten laajamittaista teollisuusvakoilua.

Syytös valuuttakurssista on ollut jo pitkään katteeton ja teollisuustyöpaikkojenkin viejänä automaatio on paljon Kiinaa tehokkaampi.

Teollisuusvakoilu, kilpailun rajoitukset sekä Kiinan hallinnon mielivaltainen ote maassa toimivista ulkomaalaisista yrityksistä ovat kuitenkin ongelmia, joista Kiinaa voi syystä sättiä.

Kiina on toistuvasti muistuttanut, että kauppasodassa olisi vain häviäjiä.

Kauppasodan välttääkseen Xin on osoitettava ottavansa vakavasti amerikkalaisten syytökset. Jos Xi avaa Kiinan kotimarkkinoita paremmin amerikkalaisille ja välttää sillä kauppasodan, Xi on kuitannut tapaamisesta riittävän voiton.

Presidenttien vakavin yhteinen ongelma on kuitenkin Pohjois-Korea, johon kummallakaan maalla ei ole hyviä ratkaisuja. Kiinalle riittäisi nykytilanteen säilyttäminen, vaikka Pohjois-Korean härkäpäisesti jatkamat ydin- ja ohjuskokeet ärsyttävät myös Kiinaa.

Ensimmäistä kertaa Pohjois-Korean toiminta aiheuttaa Kiinalle myös sotilaallista päänvaivaa. Kiina vastustaa kiivaasti Yhdysvaltain Etelä-Koreaan tuomaa Thaad-ohjuspuolustusjärjestelmää ja kostaa katkeruutensa eteläkorealaisille yrityksille.

Yhdysvaltain ja Etelä-Korean mukaan sen tarkoitus on vain torjua Pohjois-Korean ohjusuhkaa, mutta Kiinan mielestä sen tutkilla nähdään liian syvälle Kiinan ilmatilaan.

Kiina sanoo jo tehneensä kaiken voitavansa, kun se päätti lopettaa hiilentuonnin Pohjois-Koreasta loppuvuoden ajaksi. Trumpin Yhdysvallat vaatii Kiinalta vielä kovempia toimia tai uhkaa muussa tapauksessa hoitaa Pohjois-Korean uhan yksin, keinolla millä hyvänsä.

Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että Yhdysvallat voisi tosissaan harkita sotilaallista iskua Pohjois-Koreaa vastaan.

Yhdysvaltain kärsivällisyyden loppumisesta on vihjannut presidentti Trumpin lisäksi ulkoministeri Rex Tillerson.

Ensimmäistä kertaa näyttää siltä, että Yhdysvallat voisi tosissaan harkita myös sotilaallista iskua Pohjois-Koreaa vastaan – ja olisi valmis ottamaan riskin uudesta suursodasta Korean niemimaalla. Yhdysvaltain työkalupakkiin kuuluu kuitenkin myös useita vähemmän tuhoisia keinoja, kuten kyberiskut, joita Kiina voisi katsella sivusta, vaikka ei antaisikaan niille tukeaan.

Kiinalle hankalampi vaihtoehto olisivat epäsuorat talouspakotteet – Yhdysvallat voisi aiheuttaa hankaluuksia niille kiinalaisyrityksille, jotka käyvät kauppaa Pohjois-Korean kanssa.

Vaikka Trumpin hallinnon ennakoimattomuus varmasti herättää kylmiä väreitä Kiinassa, voi Kiina suhtautua kohtaamiseen maltillisen luottavaisesti. Se ainakin on selvää, että Kiina on varautunut ja valmistautunut neuvotteluihin paljon paremmin kuin Trumpin vielä rakennusvaiheessa oleva hallinto.

Yleensä neuvotteluissa on yliote sillä osapuolella, joka on tehnyt kotiläksynsä paremmin. Tässä suhteessa sekä Xi Jinping henkilökohtaisesti että Kiinan ulkoasiainhallinto päihittävät vastinparinsa mennen tullen.

Lue myös Mika Mäkeläisen analyysi Suomen ja Kiinan suhteista sekä Suomen ja Kiinan pandadiplomatiasta.